Eduskunta haluaa EU:lta lain­sää­dän­töä metsäkadon torjumiseksi – mitä seuraavaksi?

Uutiset maailman metsistä ovat synkkiä. Vaikka metsäkato Amazonilla oli jo kääntynyt laskuun, se on viimeisten vuosien aikana taas kiihtynyt. Maataloustuotteiden, kuten soijan ja palmuöljyn, tuotanto EU-markkinoille tuhoaa metsiä ympäri maailmaa. Ylikulutus ja kilpailu luonnonvaroista aiheuttaa myös konflikteja. Metsien puolustajia esimerkiksi Amazonilla, Indonesiassa ja Romaniassa murhataan ja viime vuonna 164 ympäristöä ja kotiaan puolustavaa ihmistä menetti henkensä.

Ihmiset ympäri Eurooppaa ovat vaatineet EU:lta toimia metsien suojelemiseksi. EU-komissio esitteli heinäkuussa tiedonannon, jossa se ehdottaa lisätoimia maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Suomi johtaa parhaillaan puhetta jäsenmaista koostuvassa neuvostossa, jonka on määrä kertoa näkemyksensä ehdotettuihin toimiin joulukuun aikana.

Kyseistä EU:n tiedonantoa käsiteltiin keskiviikkona suuressa valiokunnassa. Eduskunnan valiokunnat olivat yksimielisiä lausunnoissaan ja pitivät tärkeänä, että metsäkadon pysäyttämiseksi käyttöön otetaan tehokkaimmat menetelmät ja ratkaisut.

Maa- ja metsätalousvaliokunta kehotti EU:ta kehittämään lainsäädäntöä metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen minimoimiseksi. Se kannattaa myös yritysten huolellisuusvelvoitteen kehittämistä, mikä onkin osa Rinteen hallitusohjelmaa. Myös ympäristövaliokunta halusi laajentaa jo nyt toimivia järjestelmiä, kuten EU:n puutavara-asetuksen huolellisuusvelvoitetta, koskemaan uusia tuotteita ja varmistamaan metsäkatovapaat tuotantoketjut.

Näillä linjauksilla Suomi otti askeleen etulinjaan maailman metsien suojelemiseksi. Trooppiset sademetsä ovat koti kahdelle kolmasosalle maailman lajistosta ja metsäkato ja maankäytönmuutokset aiheuttavat 12 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Valiokuntien linjauksien on näyttävä myös Suomen toiminnassa EU-puheenjohtajamaana. Ilmasto- ja monimuotoisuuskriisi sekä metsäkatoon liittyvät ihmisoikeusrikkomukset ovat liian vakavia, jotta voimme pysytellä neutraaleina.

Vapaaehtoisuus ei riitä

Euroopan komission tilaaman selvityksen mukaan huolellisuusvelvoitteeseen perustuva uusi lainsäädäntö olisi tehokkain keino metsäkatotuotteiden kulutuksen hillitsemiseksi. Yritysten ja sijoittajien vapaaehtoiset toimet tai vastuun siirtäminen kuluttajille sertifioinnilla eivät riitä, vaan vastuunkantoa tarvitaan koko yhteiskunnan tasolla. Uusi lainsäädäntö voisi alkaa vaikuttaa metsien tilaan jo 3-5 vuoden päästä. Useat jäsenmaat, kuten Ranska, Liettua, Bulgaria, Tanska ja Alankomaat  ovat kehottaneet uutta komissiota aloittamaan lainsäädännön valmistelun. Pallo on nyt maatalousneuvostoa johtavalla maa- ja metsätalousministeri Jari Lepällä.

Valiokuntien linjauksien on näyttävä myös Suomen toiminnassa EU-puheenjohtajamaana. Ilmasto- ja monimuotoisuuskriisi sekä metsäkatoon liittyvät ihmisoikeusrikkomukset ovat liian vakavia, jotta voimme pysytellä neutraaleina.

Metsien suojeluun ja metsäkatoon voidaan vaikuttaa myös EU:n kauppasopimusten sekä valtion omistajaohjauksen kautta. Parhaillaan omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Sirpa Paateron alaisuudessa valmistellaan omistajaohjausperiaatteita, joka koskettaa valtionyhtiöitä kuten Finnairia ja Nestettä.

Neste käyttää uusiutuvan dieselinsä valmistamisessa palmuöljyn rasvahappotislettä, jonka valmistus linkittyy öljypalmuviljelmiin. Lentoliikenteessä taas on tarkoitus investoida biopohjaisiin polttoaineisiin, joiden tuotanto palmuöljystä tai soijasta uhkaa vauhdittaa metsäkatoa. Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet, että omistajaohjauksen on oltava ilmaston kannalta kestävää.

Mitä sinä voit tehdä?

Kirjoita maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle ja kannusta häntä edistämään eduskunnan tahtoa huolellisuusvelvoitteen sisältävästä lainsäädännöstä jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Lisäksi voit lähestyä omistajaohjausministeri Sirpa Paateroa ja vaatia 1,5 asteen mukaista omistajaohjauspolitiikkaa.

Lisätietoja