Suomi vaarantaa uskottavuutensa EU:n il­mas­to­po­li­tii­kas­sa

Suomi on sitoutunut 1,5 asteen ilmastopolitiikkaan ja metsäkadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että Rinteen hallitus käynnistää tehokkaat toimet tavoitteisiin pääsemiseksi. Maankäyttösektori, eli maa- ja metsätalous, on ilmastopolitiikan ydintä, muistuttaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

“Sitä koskevilla päätöksillä on vaikutusta sekä hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen että ihmisten elämään. Siksi päätöksenteon pitäisi olla avointa ja tähdätä päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen. Kansalaiset vaaliuurnilla ja kaduilla eivät ole vaatineet päästöjen huomiotta jättämistä tai vastuunpakoilua, vaan ilmastotekoja.”

LULUCF-asetuksen mukaan jäsenmaan maankäyttösektorin ei tule tuottaa laskennallista päästöä. Tarkoituksena on varmistaa, että unionin tasolla hiilinielut pysyvät vakaina, eikä päästöjä siirretä energiantuotannosta ja liikenteestä maankäyttösektorin puolelle esimerkiksi bioenergian käytön lisääntymisen kautta.

LULUCF-asetuksen neuvottelujen aikana Suomi yritti saada joustoja metsäkadon päästöjen laskentaan. Tämä ei ole mahdollista asetuksen pohjalta, sillä muut jäsenmaat vastustivat järjestelyä. Suomi sai kuitenkin 10 miljoonan hiilidioksiditonnin erillisjouston, jota voidaan käyttää hoidetun metsämaan luokan päästöjen kattamiseen, mikäli LULUCF-asetuksen mukaiset tiukat ehdot täyttyvät. Asetuksen ehdot edellyttävät sitä, ettei unionin laajuisesta nielutavoitteesta lipsuta. Näin ollen ei ole poliittista varmuutta siitä, voidaanko erillisjoustoa ylipäänsä käyttää.

Rinteen hallitus on kuitenkin käynyt salaisia neuvotteluja komission kanssa, jotta metsäkadon ja maatalousmaan päästöjen osalta voitaisiin hyödyntää Suomen erillisjoustoa. Osa asiakirjoista on salassapidettäviä.

“Erillisjouston hyödyntäminen siten, että sillä katetaan metsäkadon tai maatalousmaan aiheuttamat päästöt, ei ole asetuksen mukaista. Suomen toiminta vaarantaa puheenjohtajamaan uskottavuuden. Samalla Suomen päästövähennysvelvoitteet sysättäisiin muille EU-maille. Voiko tällä tavalla toimiva Suomi toimia myös ilmaston puolesta ja vaatia ilmastotekoja muilta?” Aho kysyy.

Hallitusohjelmassa on jo sovittu joistain keinoista metsäkadon kitkemiseksi. Lisäksi maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmassa sovitaan lisätoimista maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi. Erillisjoustojen hyödyntäminen ei ole linjassa Suomen hiilineutraalisuustavoitteen kanssa.

Luonnonsuojeluliiton mielestä Suomen ilmastopolitiikan on perustuttava uskottaviin ja ympäristöä laajasti hyödyttäviin toimenpiteisiin. Suometsien raivaus ja metsämaalle rakentaminen on lopetettava. Lisätoimien avulla Suomen hiilinielut on saatava kasvuun ja Suomen on noudatettava LULUCF-asetusta, kuten kaikkien muidenkin EU-maiden.

 

Lisätietoja:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, p. +358 40 628 9495, hanna.aho(a)sll.fi

Lisätietoja