Luonnonsuojeluliiton mukaan ilmastolaissa on varmistettava, että Suomen ilmastotoimet ovat Pariisin sopimuksen ja 1,5 asteen mukaiset. Lain on koskettava kaikkia sektoreita ja helpotettava ilmastopolitiikan riittävyyden seurantaa sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Saimaannorpan turkkikiehkuroihin perustuva kuosi muistuttaa siitä, että saimaannorpan suojelu on edelleen ajankohtainen asia. Suunta on kuitenkin oikea, sillä saimaannorppia on nyt noin 40 yksilöä enemmän kuin silloin, kun Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall oli Linnan juhlissa edellisen kerran samassa iltapuvussa.

Luonnonsuojeluliitto vastustaa ahman tappolupia. Liitto esittää pyynnille parempia vaihtoehtoja ja ahman suojeluun uusia keinoja.

Suomi toimeenpanee EU:n hyljetuotteiden kaupan kieltoon liittyviä säädöksiä siltä varalta, että asiassa ilmenisi joskus ongelmia.

MMM esittää seurannan lisäämistä tulvariskilakiin, mikä on hyvä. Lisäksi se esittää lain alaan tulvien lisäksi muitakin "poikkeuksellisia vesitilanteita". Ne pitäisi kuitenkin määritellä tarkemmin. Samalla voisi pohtia voisiko ne hoitaa luontevammin vesienhoitolain puolella.

Madridin ilmastokokouksessa pitäisi päättää Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista. Luvassa on tiukkaa vääntöä päästöjen laskemisesta ja rahasta, joista erimielisten valtioiden olisi sovittava. Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat myös EU:ta päivittämään nopeasti ilmastotavoitteensa 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaiseksi.

Osa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta on Tulevaisuden maankäyttöpäätökset -hanke. Siinä yritetään yhdenmukaistaa kaavoitusta sen sanastosta alkaen tietojärjestelmiin ja maankäyttöpäätöksiin asti.

Suomen ilmastopolitiikkaa eniten määrittävä lakihanke on ilmastolain päivittäminen. Tarvitsemme 65 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä, tavoitteen hiilinielujen koolle ja entistä vahvemman ilmastopaneelin, kirjoittaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Susipolitiikkaa tehdään Suomessa EU:n myötävaikutuksella. Myös uusi suden hoitosuunnitelma on aiempia parempi.

Luonnonsuojelija 4/2o19 ilmestyy tänään 25.11., mutta postin lakon takia lehti saapuu tilaajille myöhässä. Posti on luvannut jakaa lehden lakon päätyttyä.

EU:n maatalouden ympäristörahat ovat katkolla, kertoo erityisasiantuntija Tapani Veistola Luonnonsuojelija-lehden Varoitusmerkkejä-kolumnissaan.

Porvoon kaupunki ottaa tosissaan 17 prosentin suojelutavoitteen. Taustalla on metsäryhmän esitys.

EU:n maataloustukien seuraavalla rahoituskaudella on mahdollista saada merkittäviä hyötyjä ilmastolle, vesistölle ja monimuotoisuudelle. Tämä vaatii sitä, että rahoitus (CAP) vuosina 2021–2027 kohdistetaan tehokkaasti. Tervetuloa kuulemaan visiomme siitä, miten tähän päästään. Vision nimi on Kestävän maatalouden tiekartta. Sen ovat muotoilleet BirdLife Suomi, Natur och Miljö ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Kun poliisi soittaa loukkaantuneesta tai pihapiirissä liikkuvasta sudesta, Lieksan luonnonystävien Risto Kiiskinen on valmiina. Entinen SM-tason hiihtäjä ja rajavartija auttaa viranomaisia susiasioissa. Susien suojelijan asema Pohjois-Karjalassa ei ole niitä helpoimpia.