Ilmastolaki päivitetään – kansalaisten on oltava hereillä

Rinteen hallituksen alkutaipaleen tärkein ilmastopoliittinen lakihanke on ilmastolain päivittäminen. Järjestöt kampanjoivat vuosia, jotta Suomen saatiin ilmastolaki vuonna 2015. Laki on lisännyt ilmastopolitiikan avoimuutta, ja se virallisti Suomen ilmastopaneelin aseman päättäjien tieteellisenä neuvonantajana.

Rinteen hallitus on päivittämässä ilmastolakia, jotta se vastaisi vuoden 2035 hiilineutraaliuustavoitetta. Hallituksen esityksen on määrä valmistua vuoden 2021 alussa. Lakiin on tarkoitus tuoda pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen lisäksi tavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Ilmaston näkökulmasta tuleva vuosikymmen on ratkaiseva, joten vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostaminen 1,5 asteen mukaiseksi ja kirjaaminen lakiin on tärkeää. Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat päästövähennystavoitteen nostamista 65 prosenttiin. Ehdotus perustuu jo käyttämäämme hiilibudjetin kokoon. Tämä vaatii lisää toimia kaikilla sektoreilla.

Ilmastolain päivityksessä on myös tarkoitus tuoda hiilinielut lain piiriin. Nielujen romahtaminen 30 prosentilla vuosina 2017–2018 on osoitus siitä, että ohjausta tarvitaan, jotta ilmastotavoitteisiin päästään. Rinteen hallitus onkin sitoutunut hiilinielujen kasvattamiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Ilmastolaki ei tällä hetkellä kata niitä päästöjä, jotka suomalaiset ovat ulkoistaneet ulkomaille. Ylikulutus kuitenkin aiheuttaa päästöjä rajojemme ulkopuolella. Kansainvälinen liikenne, kuten lentäminen ei kuulu minkään maan tilikirjaan. Kaiken lisäksi valtion omistamat yhtiöt kiihdyttävät kuumenemista. Fortumin omistaman Uniperin toimet Keski-Euroopassa tai Finnfundin ja Fortumin turvevoimala Ruandassa ovat esimerkkejä tästä. Ulkoistettuja päästöjä tulisi seurata vuosittain, ja tarvitsemme toimia näiden päästöjen vähentämiseksi. Eurooppaan ja Suomeen tuotteita tuovat yritykset voitaisiin esimerkiksi velvoittaa kantamaan vastuuta päästöistä, jotka on ulkoistettu  tuotantoketjuihin.

Monille kansalaisille ilmastopolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen voi tuntua vaikealta. Ilmastolaissa on määritelty erilaisia suunnitteluprosesseja ja kuulemismenettelyjä, mutta nämä voivat jäädä kaukaisiksi. Suomen luonnonsuojeluliitto on ehdottanut, että ilmastovuosikertomuksesta tehdään työkalu, jolla kansalaiset voivat helposti seurata ilmastopolitiikan riittävyyttä suhteessa 1,5 asteen tavoitteeseen.

Ilmastopolitiikan tukeen kansalaisten keskuudessa vaikuttaa se, valmistellaanko toimia avoimesti ja parhaaseen tietoon perustuen. Tässä on yhä parannettavaa. Historiaan ovat onneksi jääneet ilmastotoimien perustana olleet työ- ja elinkeinoministeriön salaiset excelit. EU:n maankäyttösektoria koskevan LULUCF-asetuksen mukainen metsien hiilinielujen vertailutason asettaminen ei kuitenkaan ole ollut mairitteleva esimerkki hyvästä hallinnosta, johon kansalaisia olisi osallistettu. Luonnonsuojeluliitto on vaatinut avoimuutta laskentaperusteisiin sekä kunnollista kuulemista, jotta paras osaaminen saadaan hyödynnettyä ja Suomen ilmastopolitiikkaa keskeisesti määrittävästä esityksestä tulee uskottava.

Suomen ilmastopaneeli on tuonut ilmastopoliittiseen keskusteluun riippumatonta tietoa päätöksenteon tueksi ja parantanut keskustelun tiedepohjaa. Paneelin asemaa ja riippumattomuutta pitää vahvistaa ilmastolain päivityksessä. Paneelia on kuultava kaikissa keskeisissä ilmastopolitiikka määrittelevissä prosesseissa ja lainsäädäntöhankkeissa.

Suomen hallituksen hiilineutraalisuustavoitteessa vuodelle 2035 on kansainvälisestikin katsoen hienoa se, ettei tavoitetta ole lähdetty vesittämään kansainvälisten kompensaatioiden kautta. Vastuuta päästövähennyksistä ei siis yritetä lähtökohtaisesti siirtää rahoitusta vastaan köyhille maille. Kun Rinteen hallitusohjelma julkaistiin, tämä oli kysymys, josta kansainväliset toimittajat ja kansalaisjärjestöt olivat kiinnostuneita. Se sai Suomen erottumaan edukseen. Nyt hyviä tavoitteita ei pidä heikentää. Globaalin hiilibudjetin huvetessa on välttämätöntä vähentää päästöjä siellä, missä ne syntyvät ja vauhdittaa rakenteellista muutosta kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa.

Kansalaisten tuki vahvalle ilmastopolitiikalle näkyy johdonmukaisesti eri kyselyissä. Nyt kannattaa siis olla hereillä, sillä ilmastolain päivittäminen määrittää Suomen koko ilmastopolitiikkaa.

Kysely ilmastolaista on auki 9.12. asti. Voit vastata täällä.

Lisätietoja