Valtiot eivät ota il­mas­to­hä­tä­ti­laa tosissaan – Madridin ilmastokokouksen tarjottava ratkaisuja

Miten kehittyneet maat vastaavat köyhimpien maiden hätään ilmastokriisin kourissa? Miten taataan, että muualla tehtyjen ilmastohankkeiden laskeminen osaksi maiden omia päästövähennyksiä ei vaaranna ilmastotoimien riittävyyttä? Miten maat aikovat kuroa kiinni kuilun lupaamiensa ilmastotekojen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden välillä? Muun muassa näihin kysymyksiin ympäristö- ja kehitysjärjestöt odottavat valtioiden vastaavan joulukuun alussa Madridissa pidettävässä YK:n kansainvälisessä ilmastokokouksessa.

Valtioiden lupaamat ilmastotoimet johtaisivat yli kolmen asteen lämpenemiseen, kun Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti pitäisi pyrkiä pitämään lämpeneminen 1,5 asteessa.

”1,5 asteen tavoite on tällä vauhdilla karkaamassa käsistä. Suurimmilla saastuttajamailla olisi Madridissa hyvä tilaisuus kertoa, kuinka ne aikovat reagoida ilmastokriisiin. Tilanne ei ratkea ilman edelläkävijöitä, jollainen EU voisi olla päivittämällä tavoitteensa Pariisin sopimuksen vaatimalle tasolle”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat karua todellisuutta miljoonille ihmisille kehittyvissä maissa, joilla ei ole kehittyneiden maiden mahdollisuuksia varautua tuhoihin ja toipua niistä. Valtioiden pitäisi päästä Madridissa sopuun, miten kehittyviä maita tuetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamisessa. Valtiot sopivat niin sanotusta Varsovan kansainvälisestä mekanismista jo vuonna 2013, mutta päätös rahoituksesta puuttuu edelleen.

“Vauraammat maat eivät voi enää väistellä vastuutaan ja lykätä loputtomiin rahoituspäätöksiä, sillä ilmastonmuutoksen vauhdittamat äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat käsittämättömiä tuhoja erityisesti köyhimmissä maissa jo nyt. Länsimaiden pitää viimeinkin kantaa vastuunsa ja tukea vahinkojen ja menetysten korvaamista kehittyville maille”, sanoo Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio.

Madridissa pitäisi sopia myös Pariisin sopimuksen sääntökirjan markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöistä. Pariisin sopimus mahdollistaa, että maat voivat käyttää muualla tehtyjä ilmastotoimia omien kansallisten sitoumustensa toteuttamiseen. Vaara on, että päästövähennykset laskettaisiin kahteen kertaan. Esimerkiksi jos Sveitsi tukee Tansaniassa päästöjä vähentävää teknologiaa, säännöillä pitäisi varmistaa, ettei samoja päästövähennyksiä laskettaisi molempien eduksi.

“Minkäänlaista mahdollisuutta vähennysten laskemiseksi kahteen kertaan ei voida hyväksyä. Kokouksessa on ehdottoman tärkeää saada aikaiseksi vahvat ja selkeät säännöt, jotka takaavat todelliset päästövähennysten lisäykset”, Mia Rahunen sanoo.

Järjestöjen odotukset Madridin ilmastokokoukseen

 

Lisätiedot:

Madridissa kokousta seuraavat asiantuntijat:

Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, 050 434 4972, mia.rahunen@wwf.fi

Enni Kallio, ilmastotyön asiantuntija, Fingo, 050 317 6686, enni.kallio@fingo.fi

Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, 050 586 6422, niklas@protectourwinters.fi

Toimittajien yhteyshenkilö Madridissa:

Minttu-Maaria Partanen, viestinnän asiantuntija, WWF Suomi, 050 349 6371, minttu-maaria.partanen@wwf.fi

Suomessa kokousta seuraavat asiantuntijat:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi

Katja Hintikainen, asiantuntija, Plan International Suomi, 050 572 7093, katja.hintikainen@plan.fi

Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Suomi, 050 368 8488,kaisa.kosonen@greenpeace.org

Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö, 045 270 0313, bernt.nordman@naturochmiljo.fi

Lisätietoja