Brexit tuntuu maataloudessa
EU:n maatalouden ympäristörahat ovat katkolla, kertoo erityisasiantuntija Tapani Veistola Varoitusmerkkejä-kolumnissaan.
Teksti Tapani Veistola, kuva Merja Paakkanen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2019
Maatalous on suuri ympäristöhaaste: Se on vesiensuojelumme ykkösasia. Kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia. Maatalouden osuus maamme kasvihuonekaasupäästöistä on noin 11 prosenttia.
Samalla maatalous on myös mahdollisuus ratkaista näitä ja monia muita ympäristöongelmia. Suomessa sen ympäristöasioita on hoidettu perinteisesti kannustavasti rahalla. Ympäristökorvauksilla on palkittu viljelijöitä, jotka tekevät muita enemmän ympäristön ja ilmaston hyväksi.
Nyt maatalouden ympäristörahat ovat kuitenkin katkolla. Euroopan unioni tekee uutta budjettia vuosille 2021–27. Sitä varjostaa Britannian ero EU:sta eli Brexit. Luvassa on leikkauksia.
Komissio on esittänyt vähennyksiä myös maatalousrahoihin. Suurimmat leikkaukset kohdistuisivat ympäristökorvauksiin. Suomessa niiden vähennys olisi hintatasosta riippuen noin 15–25 prosenttia vertailussa käytetystä.
Rahoituksen väheneminen johtaisi vääjäämättä maatalouden ympäristöasioiden heikentymiseen, vaikka niitä pitäisi parantaa.
Asioiden korjaamiseen on onneksi monta keinoa. Yksi mahdollisuus olisi lisätä EU:n jäsenmaksua. Toinen mahdollisuus on lisätä kotimaista lisärahoitusta maatalouden ympäristötöihin.
Jos budjettitilanne ei parane, tulee pohtia kaikille viljelijöille pakollisia toimia eli tukien ehdollisuuden lisäämistä. Lisäksi rahojen ja toimien kohdentamista tehokkaimpiin toimiin ja kohdealueille tulee lisätä. Viimeinen keino on tiukentaa esimerkiksi fosforilainsäädäntöä.
Luonnonsuojeluliitto vaikuttaa asioihin myös EU:n maatalouspolitiikka- eli CAP-strategiaryhmässä ja EU-jaostossa. Ympäristöjärjestöjen maatalousryhmä osallistuu myös uuden maatalouden ohjelmakauden ympäristötoimenpiteiden valmisteluun. Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö ja BirdLife Suomi julkaisevat yhteisiä esityksiä entistä tehokkammiksi maatalouden ympäristötoimiksi seminaarissa Helsingissä 17. joulukuuta.
Elävä maaseutu ja kestävä maatalous ovat suuria mahdollisuuksia ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Kestävästä maataloudesta voisi tulla uuden EU:n komission European Green Dealin yksi ydinala. Suomalaisille maataloustuotteille kestävyys olisi myös hyvä vientivaltti.
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Kirje pääministeri Petteri Orpolle: Ilmasto ja luonto huomioitava EU:n strategisessa ohjelmassa
Suomen luonnonsuojeluliitto lähetti pääministeri Petteri Orpolle kirjeen, jossa kehotettiin huomioimaan ilmasto ja luonto EU:n tulevassa strategisessa…
Lue lisääLuonnonsuojeluliiton lausunto teollisesta hiilenhallinnasta EU:ssa
Komission tiedonanto nojaa vahvasti fossiilisten päästöjen talteenottoon ja luottaa hiilen talteenoton teknologioihin, jotka kilpailevat luonnon…
Lue lisää