EU puuttui Suomen susipolitiikkaan
Susipolitiikkaa tehdään Suomessa EU:n myötävaikutuksella. Myös uusi suden hoitosuunnitelma on aiempia parempi.
Teksti Liisa Hulkko, kuva Lasse Kurkela
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2019
Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola näkee toivon kipinän sudensuojelussa. Se tulee EU:sta.
”Suurpedot ovat tulleet takaisin EU-aikana. Ne tapettiin miltei sukupuuttoon valistusajasta lähtien. Nyt susia on nähty Hollannissa, Berliinissä ja jopa Tanskassa asti.”
Susi on saanut suojeluapua Euroopan unionista. Viimeisimpänä EU:n tuomioistuin otti lokakuussa antamassaan ennakkoratkaisussa kantaa Suomen tapaan antaa poikkeuslupia susien kaatamiseen.
”Linjapäätös oli merkittävä, koska siinä metsästyksen pelisääntöjä kirkastettiin. Poikkeuslupien antaminen vaatii tästä lähtien parempia perusteluja kuin Suomessa on ollut tapana”, Veistola kertoo.
Tuomioistuin otti myös kantaa suotuisaan suojelutasoon. Hoitosuunnitelman mukaan suden elinvoimaisen kannan raja on 300 yksilöä tai 25 lisääntyvää laumaa. Suotuisan suojelun taso on kuitenkin vielä paljon korkeampi.
”Tämä on vähän niin kuin aitajuoksussa: jos et tavoita edes ensimmäistä aitaa, et voi päästä maaliin”, Veistola sanoo.
Suomessa oli maaliskuussa 2019 Luken laskelmien mukaan 185–205 sutta.
Päätöksessä oli merkittävää myös se, että kannan koko pitää arvioida jäsenmaassa. Venäjän susikannalla ei voi enää perustella Suomen tasoa.
”Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomessa ei näillä luvuilla voida missään nimessä aloittaa kannanhoidollista metsästystä”, toteaa Veistola.
”Sillä välin voidaan jatkaa vahinkoperusteisilla luvilla. Niitä Luonnonsuojeluliitto ei ole koskaan vastustanut, jos ne ovat hyvin perusteltuja ja aitoa tarvetta on”, hän jatkaa.
Suden hoitosuunnitelma on lupaava
Kannanhoidollista metsästystä päätettiin kokeilla osana suden ensimmäistä hoitosuunnitelmaa vuonna 2015. Laillisen metsästyksen piti estää salametsästystä. Toisin kävi: laiton pyynti jatkui. Maa- ja metsätalousministeriö lopetti omalla päätöksellään metsästyskokeilun.
Marraskuussa julkaistiin kolmas suden hoitosuunnitelma, joka meni Veistolan arvion mukaan paljon paremmin: ”Kolmas kerta toden sanoi.”
Hoitosuunnitelmat on opittu tekemään huolellisesti valmistellen ja vuorovaikutuksessa.
”Keskeiset sidosryhmät ovat nyt sitä mieltä, että susiensuojelutilanne pitää saada ratkaistua.”
Suunnitelmassa nostetaan hyvin esiin muun muassa salametsästyksen torjunta ja susivahinkojen ehkäisy. Uupumaan jäi poronhoitoalueen susitilanne. Luonnonsuojeluliitto on esittänyt poronhoitoalueen etelärajan nostoa pohjoisemmaksi, jolla tehtäisiin tilaa sudelle, ahmalle ja metsäpeuralle.
Suden kanssa voidaan oppia elämään
Susi on palannut läntiseen ja eteläiseen Suomeen. Aina, kun susi palaa alueelle, jossa sen kanssa ei olla totuttu elämään, kestää aikansa, että opitaan elämään rinnakkain.
Suden ja ihmisen rauhalliselle rinnakkaiselolle on olemassa hyviä toimenpiteitä. Näitä ovat esimerkiksi susiaidat ja laumanvartijakoirat kotieläinten turvaksi. Susia pannoittamalla taas saadaan tietoa, missä laumat liikkuvat ja voidaan välttää turhia koiravahinkoja. Ja tietoa ylipäätään tarvitaan.
”Nyt toimenpiteiden edistämiseen on vihdoin varoja”, Veistola sanoo.
Lokakuussa alkoi suuri kuusi vuotta kestävä 5,5 miljoonan euron SusiLIFE -hanke, joka on historian suurin susihanke Suomessa. Luonnonsuojeluliitto on mukana Uudenmaan piirin kautta.
Uudellamaalla onkin pitkästä aikaa kaksi susilaumaa: toinen Raaseporissa ja toinen Inkoossa.
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Suden suojelu edellyttää riittäviä säännöksiä – komission esitys on vääränsuuntainen
4.3.2024 Ympäristöministeriölle Viitaten Euroopan komission esitykseen muuttaa suden asemaa Bernin sopimuksessa
Lue lisääSuden kiintiömetsästys torjuttiin
”Olemme luonnon asianajajia ja tunnemme lainsäädännön”, toteaa Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Lue lisää