Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luonnonsuojelun lisärahoitus pitää hoitaa nyt eikä hallituskauden lopulla

Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytymätön valtiovarainministeriön budjettiesitykseen. Hallitusohjelmassa luvattiin nostaa luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Valtiovarainministeriön tämänpäiväinen budjettiesitys hoitaisi korotuksesta vain neljänneksen.

Suo
Yksi budjettiesityksen huonoimmista asioista on turpeen alennetun verotuksen jatkuminen. Kuva: Ville Kangas

Luonnonsuojelun rahoituksen lisäys olisi siis yhteensä noin 25 miljoonaa. Hallitusohjelmassa tavoite on 46 miljoonaa vuodessa pysyvää rahoitusta. Ympäristöministeriö on esittänyt budjettiin luonnonsuojelulle noin 21 miljoonaa euroa valtiovarainministeriötä enemmän. Vaikka budjettiesitystä on tarkoitus täydentää myöhemmin kärkihanketyyppisillä tulevaisuusinvestoinneilla, hallituksen täytyy budjettiriihessään parantaa myös luonnonsuojelun perusrahoitusta.

“Hallitusohjelmassa luvatut lisäykset luonnonsuojelun rahoittamiseksi pitää hoitaa nyt heti eikä vasta vuonna 2023. Jos rahoitusta lykätään, luonnon kestävyysvajetta ei ehditä korjata tämän hallituksen aikana, vaan työtä siirretään yhä enemmän tuleville hallituksille”, sanoo puheenjohtaja Harri Hölttä.

Valtiovarainministeriön esitys turpeen edelleen jatkuvasta alennetusta verotuksesta johtaa verotuen paisumiseen 196 miljoonaan euroon vuodessa, mikä on lähes yhtä paljon kuin koko ympäristöministeriön hallinnonalan budjetti. Turpeen polton päästöt ovat kivihiiltä suuremmat. Sähköintensiiviselle teollisuudelle maksettava päästökauppakompensaatio on paisumassa 75 miljoonaan euroon, mikä heikentää päästökaupan ohjaavuutta ja siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista.

Ilmasto ei kestä kuumenemista kiihdyttäviä tukia, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho.

“Hallituksen on tarkoitus karsia budjettiriihessä yritystukia vähintään 100 miljoonalla eurolla. Ympäristölle haitallisten tukien määrä on noin 3,5 miljardia euroa vuosittain. Tukien karsinta kannattaa aloittaa ilmastolle haitallisista ja kilpailua vääristävistä tuista, kuten turpeen alennetusta verotuksesta ja teollisuudelle maksettavasta päästökauppakompensaatiosta.”

Budjetissa hyvää on liikennepolttoaineiden verotuksen kiristyminen. Suomessa ei ole onnistuttu vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä, joten verotuksen kiristyminen ohjaa kohti vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Samalla valtio tukee sähköautojen latausinfran rakentamista.

 

Lisätietoja:

Harri Hölttä, puheenjohtaja, p. 040 722 9224, harri.holtta(a)sll.fi

Hanna Aho, suojeluasiantuntija (ilmasto ja energia), p. 040 628 9495 hanna.aho(a)sll.fi

Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija (metsät ja suot), p. 050 5323 219, paloma.hannonen(a)sll.fi

Tapani Veistola, erityisasiantuntija, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

 

Jaa sosiaalisessa mediassa