Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Suomessa havaittu kultasakaali on luontaisesti levinnyt ja rauhoitettu tulokaslaji

Itä-Suomessa on tehty maamme ensimmäiset havainnot kultasakaalista eli euraasiankultasakaalista. Euroopassa ja siten myös Suomessa tavattava alalaji on kuitenkin euroopansakaali, joka mahdollisesti saatetaan vielä tutkimuksien tarkentuessa luokitella omaksi lajikseen.

Anubis oli egyptiläisten sakaalipäinen jumala. Kuva: Metropolitan Museum of Art (CC0)

Luonnonsuojeluliiton mukaan kultasakaalin leviäminen Suomeen oli odotettua. Laji on viime vuosikymmeninä levinnyt kaakosta muun muassa Viroon, missä se on muodostanut vakiintuneen kannan. Lajista on tehty yksittäisiä havaintoja Tanskassa ja Alankomaissa asti.

Kultasakaalia koskevassa keskustelussa on joskus sekoitettu käsitteet vieraslaji ja tulokaslaji sekä se, onko laji metsästettävä tai rauhoitettu. Euroopansakaali on myös eri laji kuin se kultasakaali, jota tavataan Afrikassa. Euroopansakaali on siis alkuperäinen eurooppalainen laji.

Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola muistuttaa, että vieraslajiksi sanotaan ihmisen siirtämiä lajeja. Kultasakaali on kuitenkin levinnyt maahamme omin jaloin. Tällaisia luontaisesti levinneitä lajeja sanotaan tulokaslajeiksi.

”Kultasakaali on luontaisesti levinnyt tulokaslaji, joten se on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Sakaalin tappaminen olisi luonnonsuojelurikos, josta rangaistus on sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta”, Veistola korostaa.

Suurpetovastaava Riku Lumiaro kertoo, että Suomeen on saapunut omin neuvoin 2000-luvulla yli tuhat uutta tulokaslajia

“Valtaosa uusista tulokaslajeista on lentäviä hyönteisiä. Lajien leviäminen kohti pohjoista on seurausta ilmastonmuutoksesta, onhan Suomen ilmasto jo lämmennyt mitatusti 2,3 astetta esiteollisesta ajasta.”

Jos ilmaston lämpeneminen jatkuu samaa tahtia, Suomeen tulee paljon uusia lajeja. Ennusteiden mukaan Suomessa voi vallita 50 vuoden kuluttua jopa Unkarin lämpötilat, eli Suomen keskilämpötila olisi yli neljä astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.

Kaikki uudet lajit eivät kuitenkaan välttämättä menesty maassamme. Kultasakaalin kannan kehitystä ja sen vaikutuksia kannattaa nyt seurata ennen kuin pohditaan sen siirtämistä riistalajeihin.

 

Lisätietoja:

Riku Lumiaro, suurpetoasiantuntija, p. 050 5859 857

Tapani Veistola, erityisasiantuntija, p. 0400 615 530

 

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa