Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Totta vai ei? Yleisiä kysymyksiä, virheellisiä väittämiä ja vastauksia saimaannorpasta

Viime päivien surulliset kuuttien verkkokuolemat ovat havahduttaneet suomalaiset siihen, että saimaannorpan suojelu ei ole vielä sillä tasolla kuin sen pitäisi olla. Keskustelu on ollut vilkasta erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kommenteissa liikkuu myös monenlaisia virheellisiä käsityksiä, joista osa on jo korjattu. Kokosimme listan tavallisimmista virheellisistä käsityksistä saimaannorppaan liittyen ja kysymyksistä, joita on esitetty.

Ismo-kuutti lepäilee kivellä. Kuva: Juha Taskinen
  1. Mikä on ammattikalastajien osuus norppien kalanpyydyskuolemissa?

Ammattikalastajat kalastavat erityisesti kesällä hyvin vähän verkoilla. He käyttävät pääasiassa norppaturvallisia pyyntimenetelmiä kuten nuottaa, troolia, norppaturvallisia rysiä ja myös joissain tapauksissa katiskaa. Verkoilla kalastavia ammattikalastajia on Saimaalla vain kourallinen, kun taas vapaa-ajan verkkokalastajia on kymmeniä tuhansia.

Jos olet huolissasi ammattikalastajan toimeentulosta, osta kalasi häneltä tai kaupan kalatiskiltä äläkä laske omia verkkoja vesiin. Varmista, että ostamasi kalat on pyydetty norppaturvallisesti. Voit huomauttaa siitä myös kauppiaalle, mikäli hänen tiskillään on norppa-alueelta verkoilla pyydettyä kalaa.

 

  1. Miksi uhanalaisista lohikaloista ei olla huolissaan?

Kyllä ollaan. Saimaassa elää uhanalaisia kaloja, joista järvilohi ja saimaannieriä ovat äärimmäisen uhanalaisia, eli ne ovat norppaakin uhanalaisempia. Verkkokalastus verottaa pahasti myös näitä lajeja, joten luopumalla verkkokalastuksesta suojellaan myös uhanalaisia kaloja.

 

  1. Miksi norppaturvallisia verkkoja ei käytetä?

Norppaturvallisia verkkoja ei ole olemassakaan (muikkuverkot eivät ole turvallisia). Muita norppaturvallisia pyydyksiä kuitenkin on. Niitä ovat esimerkiksi tiukkanieluiset katiskat, viehekalastus ja onginta. Myös ammattikalastajat käyttävät enimmäkseen norppaturvallisia pyydyksiä (ks. kohta 1).

 

  1. Verkkokalastus on perinteinen pyyntimuoto, jota on harjoitettu Saimaalla sukupolvien ajan.

Nykyaikaisia, norppia tappavia nailonverkkoja on ollut Saimaalla vasta muutamia vuosikymmeniä, ja niiden takia norppakanta on lähes kuollut sukupuuttoon. Kestävä nailonverkko ei ole millään tavalla perinteinen pyyntiväline. Osa verkoista katoaa ja jää Saimaan pohjaan niin sanotuksi haamuverkoksi, jolloin se on myös vaaraksi norpille ja aiheuttaa vuosikymmenten ajan muoviroskaantumista.

Kalastus sinänsä on ollut aina Saimaan alueen asukkaille merkittävä tapa säilyä hengissä. Sitä voi edelleen jatkaa norppaturvallisilla pyydyksillä.

 

  1. Miksi kunnon valvontaa ja sanktioita ei ole?

Kalastuksen valvontaa tehdään kyllä Saimaalla, mutta se on puutteellista. Osakaskunnat valvovat alueitaan, mutta sen tehokkuudessa on valtavasti vaihtelua. Metsähallituksen kalastuksenvalvojat eivät millään pysty valvomaan tehokkaasti koko Saimaata.

Mutta mikään valvonta ja sanktiot eivät auta, kun saimaannorpan tappaminen kalanpyydyksillä on laillista, ja siihen riittää kalastuslupa.

Yli puolet Saimaan pinta-alasta on keväisten verkkokalastusrajoitusten piirissä. Rajoitukset kattavat jokseenkin norpan lisääntymisalueen, mutta ei levinneisyysaluetta, mikä on lähes koko Saimaan laajuinen. Keväinen verkkokalastusrajoitus kestää vain 15.4.–30.6. Muikkuverkot, joiden silmäkoko on korkeintaan 22 millimetriä, eivät kuulu lainkaan rajoitusten piiriin, vaikka myös ne ovat norpalle vaarallisia. Muun muassa löysänieluiset katiskat  ja monisäikeiset verkot ovat näillä alueilla kiellettyjä pyydyksiä ympäri vuoden.

Tärkeintä olisi saada ensin lainsäädäntö ja sanktiot oikealle tasolle, ja sen jälkeen myös tehokas ja uskottava valvonta.

 

  1. Vapaaehtoisuus vai pakko – verkkokalastus vähenee, kun se ei kiinnosta nuoria?

Verkkokalastus vähenee Saimaalla uusien sukupolvien myötä, mutta norpan kannalta liian hitaasti. Tiedotus tehoaa joihinkin ihmisryhmiin, mutta ei kaikkiin. On myös käytettävä pakkokeinoja, eli lainsäädäntöä, koska kyseessä on erittäin uhanalainen eläin.

 

  1. Paikalliset asukkaat – heitä ei kuunnella ja he tarvitsevat verkkokalastusta

Viime vuosien kaikki gallupit osoittavat suuren osan niin Saimaan alueen asukkaista kuin muistakin suomalaisista olevan nykyistä tiukemman suojelun kannalla. Suuri osa haluaisi vähintään, että rajoitukset jatkuisivat myös heinäkuun ajan ja että muikkuverkot olisivat kiellon piirissä. Saimaannorppa on tärkeä, sillä on valtava mainos- ja symboliarvo, ja norppa-aiheinen matkailu lisääntyy koko ajan. Kenenkään ei Saimaan rannoilla tarvitse luopua kalastuksesta eikä kalan syömisestä.

 

  1. Kanta-arviota vääristellään ja kuutteja syntyy paljon, mutta miksi kanta ei muka kasva? Ei norppa ole uhanalainen

Saimaannorppa on erittäin uhanalainen ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Kanta-arvio on alle 400 norppaa. Sukupuuton uhkaa korostaa se, että kanta on pirstoutunut Saimaan eri osiin ja norpan geneettinen monimuotoisuus vähenee koko ajan.

Kuutteja on syntynyt viime vuosina 70–80 yksilöä, mutta suurin osa niistä kuolee ensimmäisenä elinvuotenaan. Vain 20 prosenttia kuuteista saavuttaa lisääntymisiän. Tietysti myös aikuisia norppia kuolee jatkuvasti. Jos syntyvyys on vain hieman suurempi kuin kuolleisuus, kanta kasvaa vain hieman.

Mitä suurempi ja vakaammin kasvava kanta on, sen paremmin se kestää ympäristön muutoksia ja esimerkiksi huonoja pesintävuosia. Nykytilanteessa pienetkin häiriöt tai ongelmat norpan elinoloissa voivat romahduttaa kannan nopeastikin. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa saimaannorpan tulevaisuuteen, kun vähälumiset talvet heikentävät sen pesimäolosuhteita.

 

  1. Miksi ei kerrota, millaisiin verkkoihin kuutit ovat kuolleet?

Metsähallitus tilastoi havaitun syntyvyyden ja kuolevuuden vuosittain ja tiedot ovat nähtävillä Metsähallituksen verkkosivuilla . Kuolinsyyt (mikäli tiedossa), löytöpaikat sekä verkkoihin kuolleiden kuuttien kohdalla pyydystyypit löytyvät tämän vuoden osalta täältä: http://www.metsa.fi/saimaannorppa/hyljekanta2019

Lisätietoja

Saimaannorppa-koordinaattori Kaarina Tiainen

  • +358 50 530 3270
  • kaarina.tiainen(a)sll.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa