Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Ilmastovaaleja voi seurata ym­pä­ris­tö­hal­li­tus

Luonnonsuojeluliitto kävi läpi puolueiden vastaukset hallitustunnustelija Antti Rinteen esittämiin hallituskysymyksiin. Arvioimme luontoa, ympäristöä ja ilmastoa koskevien kysymysten vastaukset niiden kunnianhimon perusteella.

Kuva: Ville Kangas

Puolueiden antamien vastausten perusteella on helppo sanoa, että seuraavalla hallituksella on kaikki edellytykset olla huomattavasti edellistä hallitusta parempi ja kunnianhimoisempi luonto-, ympäristö- ja ilmastoasioissa. Seuraavan hallituksen onkin asetettava tavoitteet korkealle, koska ilmastonmuutosta hidastavilla teoilla ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä on kiire.

Puolueet heräsivät ympäristöasioihin

Luonnonsuojeluliitto arvioi ennen vaaleja kaikkien eduskuntapuolueiden ilmasto- ja ympäristökannat. Tuolloin vain kaksi puoluetta oli lähelläkään Luonnonsuojeluliiton mielestä riittäviä toimia ilmaston ja luonnon kannalta. Nyt näyttää siltä, että puolueiden ilmasto- ja ympäristölinjaukset ovat parantuneet, perussuomalaisia lukuun ottamatta. Puolueet esittävät nyt huomattavasti enemmän ja aiempaa konkreettisempia keinoja luonnon ja ilmaston suojelemiseksi.

Tällä hetkellä ei ole kyse siitä, parannetaanko ympäristöasioita vai ei,  vaan siitä, kuinka paljon niitä parannetaan.

Ympäristöön ja ilmastoon liittyvien uhkien laajuus ja mittakaava tuntuvat iskostuneen puolueiden tajuntaan selvemmin kuin ennen vaaleja. Rinteen saamissa vastauksissa moni puolue korosti sitä, että ilmastonmuutoksen torjunta ja monimuotoisuuden köyhtyminen ovat ihmiskunnan tärkeimpiä kohtalonkysymyksiä, ja ne vaativat meiltä sekä yhteiskunnallista että asenteellista muutosta.

Vastauksissa oli toki myös poikkeuksia, sillä esimerkiksi kokoomus korosti, että ilmastonmuutoksen torjumiseen käytettävillä keinoilla “ei tarpeettomasti hankaloiteta suomalaisten arkea”.

Luonnonsuojelu nousi ilmaston rinnalle

Monissa vastauksissa luonnon monimuotoisuus on käsitelty hyvin, ja se on pidetty tiukasti ilmastonmuutoksen rinnalla. Tämä on Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta uutta.

Myös keinoja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi esitetään paljon. Luonnonsuojelun rahoitukseen suhtaudutaan yleisesti myönteisesti, mutta tarkoista summista ei puhuta. Liiton mielestä luonnonsuojelu tarvitsee vuosittain 300 miljoonaa euroa.

Metso-ohjelma ja sen rahoituksen turvaaminen oli kuitenkin suosiossa vastauksissa. Moni puolue halusi ohjelman laajentamista myös muihin luontotyyppeihin. Uusia kansallispuistoja haluavat Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto sekä vanhojen kansallispuistojen korjausvelan lyhentämistä monet muutkin.

Suojelun rinnalle nousi vastauksissa luonnon ennallistaminen – etenkin soiden, kosteikkojen ja virtavesien. Sdp jopa muistutti YK:n asettamasta 15 prosentin ennallistamistavoitteesta. Soidensuojeluohjelman loppuun vientiä kannattavat Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto, ja soiden vapaaehtoiseen suojeluun satsaisivat kokoomus ja keskusta.

Luonnonsuojeluliitto ajaa Metsähallituksen tulostavoitteen laskemista ja hakkuiden vähentämistä. Tulostavoitteen laskemista kannattavat myös vasemmistoliitto ja keskusta, ja vihreät haluaa myös laskea hakkuumäärää. Sdp kannattaa hakkuutasoa, joka “takaa riittävät hiilinielut” ja kokoomus sanoo, että Suomen hiilinieluja vahvistetaan. Sdp ja kokoomus eivät vastauksissaan osaa kuitenkaan yhdistää hakkuumäärää luonnon monimuotoisuuteen.

Turve saa vastauksissa kyytiä. Sdp haluaa tiekarttaa turpeesta luopumiseksi ja keskusta turvekomissiota, jonka tehtävänä olisi valmistella strategiaa “turpeen käytön painopisteen muutoksesta energiakäytöstä korkean jalostusasteen tuotteisiin”, mitä Luonnonsuojeluliitto pitää erikoisena linjauksena. Vihreät haluavat turpeen verotuen alas jo alkavalla vaalikaudella.

Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että kaivoslain uudistaminen näyttää saavan laajaa kannatusta.

Ilmastovaaleista hallitusohjelmaan

Ilmastonmuutoksen osalta 1,5 asteen tavoite ja hiilineutraalisuus vähintään 2030-luvulla on perussuomalaisia lukuun ottamatta hyvin omaksuttu. Esimerkiksi Sdp haluaa tehostaa myös ilmastolakia.

llmasto nostettiin esiin monissa papereissa myös silloin, kun puhuttiin Suomen roolista Euroopassa ja myös Afrikka-politiikkaa käsittelevässä kysymyksessä. Kiertotalouden mainitsi kiitettävästi peräti kuusi puoluetta ja liikenteen päästöjen leikkaamista ja päästöttömien liikennemuotojen kehittämistä kuvaili moni puolue hyvinkin tarkkaan.

Monet Luonnonsuojeluliiton mielestä tärkeistä keinoista jäivät silti lähestulkoon ilman mainintoja. Ympäristölle haitalliset tuet mainitsi ainoastaan vihreät ja vasemmistoliitto. Sdp mainitsi omissa vastauksissaan kestävän kehityksen verouudistuksen, joka todennäköisesti pohjaisi Sitran julkaisemaan veroselvitykseen. Lentoveron mainitsi vihreät, ympäristöhallinnon kehittämisen mainitsi vihreät ja vasemmistoliitto.

Vaalien alla keskustelua herättänyt “identiteettipolitikka”, eli yksittäisten kansalaisten ympäristöteot ovat näköjään menneet muodista. Esimerkiksi lihan syöntiä ja tuotantoa ei maininnut yksikään puolue. Myöskään autoista ei enää paljoa puhuttu: sähkö- ja biokaasuautot saivat muutaman maininnan.

Vihrevasemmisto kärjessä

Luonnonsuojeluliiton arvion mukaan vihreiden ja vasemmistoliiton vastaukset olivat ilmaston ja ympäristön kannalta kunnianhimoisimmat. Selvä kolmonen on Sdp, eli Sdp:n linjaukset ovat kehittyneet huomattavasti liiton ennen vaaleja tekemästä puoluearvioinnista.

Kokoomus jää näillä vastauksilla neljänneksi, koska puolueen suhtautuminen ympäristö- ja ilmastoasioihin on hieman nihkeämpää kuin kolmen kunnianhimoisimman puolueen. Myös keskustan vastaukset olivat kehittyneet parempaan suuntaan, ja erityisesti luonnonsuojelukysymyksissä näkyy, että puolue on oppinut jotakin ympäristöministeriössä olleessaan.

Tapani Veistola, erityisasiantuntija
Oona Lohilahti, tiedottaja

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa