Vaalit 2019

Luonnonsuojeluliitto vaati kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kevään 2019 vaaleissa ja hallitusneuvotteluissa. Tavoittelemme Suomea, jossa luonnon monimuotoisuuden hupeneminen sekä vesien pilaantumisen ja ilmastomuutoksen torjunta otetaan tosissaan. Ilmastotyön ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen on oltava Suomen kansallisen politiikan ja EU-puheenjohtajuuskauden kärkiä osana turvallisemman maailman tavoittelua.

Kuva: Felix Siivonen

Siirry sisältöön

Tutustu vaalitavoitteisiimme alta.

Tavoitteita päivitetty 20.3.2019

1. Pysäytetään luonnon köyhtyminen

Metsiensuojelun METSO-ohjelma, soidensuojelun täydennysohjelma, kosteikkojen kunnostus- ja ennallistamistavoite sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelu tarvitsevat yhteensä lisää noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

2. Torjutaan ilmastonmuutos – puhdasta energiaa kaikille

Vähennetään ilmastopäästöjä 60% vuoteen 2030 mennessä ja pyritään EU:ssa tavoitetason nostamiseen vastaavaksi. Poistetaan haitalliset energiatuet ja kielletään kivihiili sekä turve 2025 mennessä. Tuetaan julkisen liikenteen kehittämistä ja ohjataan verotuksella liikenteen päästöt laskuun (mm. lentovero). Vähennetään myös kulutuksen ja ruoantuotannon päästöjä.

3. Jatketaan työtä puhtaiden vesien hyväksi

Turvataan vesien hyvä tila ja vesienhoidon rahoitus niin sisämaassa kuin Itämerellä. Toteutetaan kosteikkoluonnon suojeluohjelma. Muutetaan vesilakia niin, että vaelluskalojen kulku taataan ja vesivoimaloiden luvat päivitetään (aiheuttaja maksaa -periaate).

4. Turvataan ympäristöoikeudet

Ympäristöperusoikeuksien toteutumista edistetään tehostamalla kansalaisten ja järjestöjen tiedonsaantia sekä osallistumis- ja muutoksenhakuoikeuksia. Perustetaan valtakunnallinen ympäristövirasto. Valtion ympäristöhallinnon ja kuntien ympäristötehtävien resursseja vahvistetaan merkittävästi. Luonnonsuojelulaki, vesilaki ja kaivoslaki uudistetaan.

5. Nostetaan kehitysyhteistyön rahoitusta

Luonnonsuojeluliitto näkee, että kehitysyhteistyön rahoituksen nostaminen merkittävästi tulevalla hallituskaudella on erittäin tärkeää myös ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon hidastamiseksi globaalisti.

Tavoitteiden yksityiskohtaisempi esittely

1. Pysäytetään luonnon köyhtyminen

Sipilän hallituksen aikana luonnonsuojelun määrärahat on puolitettu samaan aikaan kun metsien ja soiden taloudellista hyödyntämistä on pyritty voimakkaasti kasvattamaan. Tämä ristiriitainen kehitys on syytä pysäyttää ja lisätä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi tarkoitettua rahoitusta suojelualueiden perustamiseen ja ennallistamiseen.

Metsiensuojelun METSO-ohjelma ja soidensuojelun täydennysohjelma, kosteikkojen kunnostus, ennallistamistavoitteet sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelu tarvitsevat yhteensä lisää noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Metsähallituksen tulostavoitetta tulee laskea merkittävästi, sillä nykytasollaan se haittaa monien valtionmetsiä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Toisena keinona saman tavoitteen edistämiseksi avohakkuut tulee kieltää valtion metsissä siirtymäajalla ja lisätä jatkuvapeitteisen metsätalouden osuutta muissa metsissä sekä metsätalouden alueellista suunnittelua. Metsälaki tulee uudistaa ja metsätalouden tuet suunnata luonnon ja vesistöjen tilaa parantavaan toimintaan. Hallituskaudella tulee perustaa vähintään yksi uusi kansallispuisto ja kansallinen kaupunkipuisto. Rauhoitetaan uhanalaiset lajit metsästykseltä.

Tavoitetta päivitetty 20.3. Aiemmin vaadimme lisärahaa 100 miljoonaa euroa. Nostimme tavoitteen 300 miljoonaan, koska lajien ja elinympäristöjen uhanalaistumisesta on tullut lisää tietoa tavoitteen asettamisen jälkeen. Uhanalaistumiskehitys kiihtyy, ja siksi luonnon monimuotoisuuden suojelu vaatii merkittävän lisärahoituksen.

2. Torjutaan ilmastonmuutos - puhdasta energiaa kaikille

Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi Suomen tulee vähentää ilmastopäästöjään 60% vuoteen 2030 mennessä ja pyrkiä EU:ssa samaan vähennystasoon, johon sitoudutaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Haitalliset energiatuet, kuten turpeen verotuki sekä teollisuuden ja maatalouden energiaveropalautus, poistetaan. Kivihiili ja turve kielletään 2025 mennessä. Verotuksella ohjataan päästöjen vähentämiseen ja säädetään lentovero. Kulutuksen ja ruoantuotannon päästöjä vähennetään aktiivisesti. Turvepeltojen raivaaminen kielletään niiden suurten päästöjen vuoksi.

Metsien hiilinielua tulee kasvattaa suunnitelmallisesti esimerkiksi pysäyttämällä hakkuiden kasvu ja nostamalla metsien hiilivarastoa suosimalla peitteistä metsätaloutta. Maaperän hiilipäästöjen vähentämiseksi valmistellaan erillinen toimintaohjelma.

3. Jatketaan työtä puhtaiden vesien hyväksi

Turvataan vesien hyvä tila ja vesienhoidon rahoitus niin sisämaassa kuin Itämerellä. Maatalouden vesistöpäästöjä vähennetään. Vesilakia muutetaan niin, että se varmistaa vaelluskalojen kulkemisen sekä vesivoimaloiden lupien ja kalanhoitovelvoitteiden päivittämisen aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Toteutetaan kosteikkojen kunnostushanke hallituksen kärkihankkeena tai LIFE-projektina uhanalaisten vesilintujen turvaamiseksi. Toteutetaan Velmu-vesiluontokartoitus merellä loppuun ja turvataan vesienhoidon rahoitus. Suunnataan vesiviljely suljetun kierron laitoksiin. Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta ja vähätuottoisia pienvesivoimaloita puretaan suunnitelmallisesti.

Tavoitetta päivitetty 19.3. siten, että tavoitteessa puhutaan vesivoimaloiden luvista vesitalouslupien sijaan.

4. Turvataan ympäristöoikeudet

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikentymisen pysäyttäminen vaativat vahvaa ympäristöhallintoa sekä toimivaa lainsäädäntöä. Kansalaisten ympäristöperusoikeuksien toteutumista edistetään parantamalla kansalaisten tiedonsaantia sekä osallistumis- ja muutoksenhakuoikeuksia tehostamalla. Lisäksi ryhmäkanne laajennetaan ympäristöasioihin.

Ympäristölainsäädäntöön viime vuosina tehtyjen lukuisten muutosten vaikutuksia tulee seurata ja arvioida aktiivisesti. Ympäristöä turvaavaa lainsäädäntöä vahvistetaan niiden heikentämisen sijasta. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain suhdetta muuhun lainsäädäntöön tulee tiivistää, jotta kaavoituksen merkitys ei heikkene. Luonnonsuojelulaki, vesilaki ja kaivoslaki uudistetaan.

Maakuntauudistuksen kaaduttua perustetaan valtakunnallinen ympäristövirasto. Tässä yhteydessä varmistetaan yleisen edun ja kaavoituksen riippumaton valvonta valitusoikeuksin. Sekä valtion ympäristöhallinnon että kuntien ympäristötehtävien resursseja on vahvistettava merkittävästi.

EU-tasolla ja kansainvälisesti Suomi puolustaa aktiivisesti monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää lainsäädäntöä ja sen toteutusta.

Tavoitetta päivitettiin 13.3. maakuntauudistuksen osalta, koska Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistuspaketti kaatui.

5. Kehitysyhteistyön rahoitus

Luonnonsuojeluliitto näkee, että kehitysyhteistyön rahoituksen nostaminen merkittävästi tulevalla hallituskaudella on erittäin tärkeää ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon hidastamiseksi globaalisti.

Lisätietoja

puheenjohtaja Harri Hölttä, puhelin 040 7229 224, harri.holtta@sll.fi
toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, puhelin 040 184 3636, paivi.lundvall@sll.fi
suojelupäällikkö Jouni Nissinen, puhelin 040 120 9222, jouni.nissinen@sll.fi
ympäristöjuristi Pasi Kallio, puhelin 040 671 9555, pasi.kallio@sll.fi
suojeluasiantuntija Paloma Hannonen, puhelin 050 532 3219, paloma.hannonen@sll.fi
erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
suojeluasiantuntija Otto Bruun, puhelin 040 631 3399, otto.bruun@sll.fi

Luonto tulee eduskuntaan

Laitoimme eduskuntapuolueiden ympäristökannat puntariin. Lue Luonnonsuojelija-lehden jutusta, millaisia vaalilupauksia luonnolle puolueet tekivät!

Lue lisää

Katso tästä vaalivideomme

Teimme videokatsaukset nykyisten eduskuntapuolueiden ympäristölinjauksista. Arviomme perustuvat puolueiden ohjelmiin ja omaan ympäristökyselyymme, joka julkaistiin Luonnonsuojelija-lehden helmikuun numerossa.

Ajankohtaista

Eduskunnan on puututtava ympäristölle haitallisiin tukiin

Ilmastoa viilentävää ja luontoa vahvistavaa Suomea rakennetaan vain, jos rahavirrat kulkevat oikeaan suuntaan. Tämän takia eduskunnan on parannettava Antti Rinteen hallituksen budjettiesitystä haitallisten tukien, kansalaisjärjestöjen rahoituksen ja kansainvälisen luonnonsuojelun osalta.

Lue lisää

Ympäristöjärjestöt vaativat ilmastokestävää omistajaohjauspolitiikkaa

Valtion omistajaohjausperiaatteet päivitetään syksyn 2019 aikana. Rinteen hallituksella on mahdollisuus osoittaa, että sen ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteet ohjaavat myös valtionyhtiöiden, kuten Vapon ja Kemijoki Oy:n toimintaa. Viisi ympäristöjärjestöä kirjoitti kirjeen omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille Sirpa Paaterolle ja ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle.

Lue lisää

Keskusta vedenjakajalla

"Keskustan puheenjohtajuudesta kamppailevat Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen, molemmat ministereitä. Ovatko ehdokkaiden erot niin suuria, että sillä on merkitystä hallituksen kykyyn toimia ympäristöasioissa?"

Lue lisää