Edus­kun­ta­vaa­lit 2019

Luonnonsuojeluliitto vaatii kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa kevään vaaleissa. Tavoittelemme Suomea, jossa luonnon monimuotoisuuden hupeneminen sekä vesien pilaantumisen ja ilmastomuutoksen torjunta otetaan tosissaan. Ilmastotyön ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen on oltava Suomen kansallisen politiikan ja EU-puheenjohtajuuskauden kärkiä osana turvallisemman maailman tavoittelua.

Kuva: Felix Siivonen

Siirry sisältöön

Tutustu vaalitavoitteisiimme alta.

1. Pysäytetään luonnon köyhtyminen

Metsiensuojelun METSO-ohjelma, soidensuojelun täydennysohjelma, kosteikkojen kunnostus- ja ennallistamistavoite sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelu tarvitsevat yhteensä lisää noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

2. Torjutaan ilmastonmuutos – puhdasta energiaa kaikille

Vähennetään ilmastopäästöjä 60% vuoteen 2030 mennessä ja pyritään EU:ssa tavoitetason nostamiseen vastaavaksi. Poistetaan haitalliset energiatuet ja kielletään kivihiili sekä turve 2025 mennessä. Tuetaan julkisen liikenteen kehittämistä ja ohjataan verotuksella liikenteen päästöt laskuun (mm. lentovero). Vähennetään myös kulutuksen ja ruoantuotannon päästöjä.

3. Jatketaan työtä puhtaiden vesien hyväksi

Turvataan vesien hyvä tila ja vesienhoidon rahoitus niin sisämaassa kuin Itämerellä. Toteutetaan kosteikkoluonnon suojeluohjelma. Päivitetään vesilakia niin, että vaelluskalojen kulku taataan ja vesitalouslupien päivittäminen varmistuu (aiheuttaja maksaa-periaate).

4. Turvataan ympäristöoikeudet

Ympäristöperusoikeuksien toteutumista edistetään tehostamalla kansalaisten ja järjestöjen tiedonsaantia sekä osallistumis- ja muutoksenhakuoikeuksia. Maakuntauudistuksessa turvataan yleisen edun ja kaavoituksen laillisuuden riippumaton valvonta sekä valtion viranomaisten valitusoikeus.

5. Nostetaan kehitysyhteistyön rahoitusta

Luonnonsuojeluliitto näkee, että kehitysyhteistyön rahoituksen nostaminen merkittävästi tulevalla hallituskaudella on erittäin tärkeää myös ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon hidastamiseksi globaalisti.

Tavoitteiden yksityiskohtaisempi esittely

1. Pysäytetään luonnon köyhtyminen

Sipilän hallituksen aikana luonnonsuojelun määrärahat on puolitettu samaan aikaan kun metsien ja soiden taloudellista hyödyntämistä on pyritty voimakkaasti kasvattamaan. Tämä ristiriitainen kehitys on syytä pysäyttää ja lisätä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi tarkoitettua rahoitusta suojelualueiden perustamiseen ja ennallistamiseen.

Metsiensuojelun METSO-ohjelma ja soidensuojelun täydennysohjelma, kosteikkojen kunnostus, ennallistamistavoitteet sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelu tarvitsevat yhteensä lisää noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Metsähallituksen tulostavoitetta tulee laskea merkittävästi, sillä nykytasollaan se haittaa monien valtionmetsiä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Toisena keinona saman tavoitteen edistämiseksi avohakkuut tulee kieltää valtion metsissä siirtymäajalla ja lisätä jatkuvapeitteisen metsätalouden osuutta muissa metsissä sekä metsätalouden alueellista suunnittelua. Metsälaki tulee uudistaa ja metsätalouden tuet suunnata luonnon ja vesistöjen tilaa parantavaan toimintaan. Hallituskaudella tulee perustaa vähintään yksi uusi kansallispuisto ja kansallinen kaupunkipuisto. Rauhoitetaan uhanalaiset lajit metsästykseltä.

2. Torjutaan ilmastonmuutos – puhdasta energiaa kaikille

Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi Suomen tulee vähentää ilmastopäästöjään 60% vuoteen 2030 mennessä ja pyrkiä EU:ssa samaan vähennystasoon, johon sitoudutaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Haitalliset energiatuet, kuten turpeen verotuki sekä teollisuuden ja maatalouden energiaveropalautus, poistetaan. Kivihiili ja turve kielletään 2025 mennessä. Verotuksella ohjataan päästöjen vähentämiseen ja säädetään lentovero. Kulutuksen ja ruoantuotannon päästöjä vähennetään aktiivisesti. Turvepeltojen raivaaminen kielletään niiden suurten päästöjen vuoksi.

Metsien hiilinielua tulee kasvattaa suunnitelmallisesti esimerkiksi pysäyttämällä hakkuiden kasvu ja nostamalla metsien hiilivarastoa suosimalla peitteistä metsätaloutta. Maaperän hiilipäästöjen vähentämiseksi valmistellaan erillinen toimintaohjelma.

3. Jatketaan työtä puhtaiden vesien hyväksi

Turvataan vesien hyvä tila ja vesienhoidon rahoitus niin sisämaassa kuin Itämerellä. Maatalouden vesistöpäästöjä vähennetään. Vesilakia muutetaan niin, että se varmistaa vaelluskalojen kulkemisen sekä vesitalouslupien ja kalanhoitovelvoitteiden päivittämisen aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Toteutetaan kosteikkojen kunnostushanke hallituksen kärkihankkeena tai LIFE-projektina uhanalaisten vesilintujen turvaamiseksi. Toteutetaan Velmu-vesiluontokartoitus merellä loppuun ja turvataan vesienhoidon rahoitus. Suunnataan vesiviljely suljetun kierron laitoksiin. Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta ja vähätuottoisia pienvesivoimaloita puretaan suunnitelmallisesti.

4. Turvataan ympäristöoikeudet

Kansalaisten ympäristöperusoikeuksien toteutumista edistetään tehostamalla kansalaisten tiedonsaantia sekä osallistumis- ja muutoksenhakuoikeuksia tehostamalla. Lisäksi laajennetaan ryhmäkanne ympäristöasioihin. Ympäristölainsäädäntöön lyhyellä ajanjaksolla tehtyjen lukuisten muutosten vaikutuksia tulee seurata ja arvioida aktiivisesti.

Luontoa ja ympäristöä turvaavaa lainsäädäntöä vahvistetaan niiden heikentämisen sijasta. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) suhdetta muuhun lainsäädäntöön kannattaisi tiivistää, jotta kaavoituksen merkitys ei heikkene. Kaivoslakia uudistetaan.

Maakuntauudistuksessa turvataan yleisen edun ja kaavoituksen laillisuuden riippumaton valvonta sekä valtion viranomaisten valitusoikeus. EU-tasolla ja kansainvälisesti Suomi puolustaa aktiivisesti monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää lainsäädäntöä ja sen toteutusta.

5. Kehitysyhteistyön rahoitus

Luonnonsuojeluliitto näkee, että kehitysyhteistyön rahoituksen nostaminen merkittävästi tulevalla hallituskaudella on erittäin tärkeää ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon hidastamiseksi globaalisti.

Lisätietoja

puheenjohtaja Harri Hölttä, puhelin 040 7229 224, harri.holtta@sll.fi
toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, puhelin 040 184 3636, paivi.lundvall@sll.fi
suojelupäällikkö Jouni Nissinen, puhelin 040 120 9222, jouni.nissinen@sll.fi
ympäristöjuristi Pasi Kallio, puhelin 040 671 9555, pasi.kallio@sll.fi
suojeluasiantuntija Paloma Hannonen, puhelin 050 532 3219, paloma.hannonen@sll.fi
erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
suojeluasiantuntija Otto Bruun, puhelin 040 631 3399, otto.bruun@sll.fi

Ajankohtaista