Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­liit­to on huolissaan Kolin sy­vä­kai­rauk­sis­ta – kansallispuiston vuokralaisen rahoittama hanke on vaarallinen ennakkotapaus

Syksyllä 2017 ympäristöministeriö myönsi poikkeusluvan, jonka turvin hotelli Kolia vuokraava Pohjois-Karjalan osuuskauppa (PKO) sai rakentaa mittavan maalämpöjärjestelmän Kolin kansallispuistoon. Suomen luonnonsuojeluliittoa huolestuttaa se, mihin tämän kaltaiset poikkeusluvat voivat johtaa. 

Havainnekuva Kolin maalämpökairauksista. Kuva: Heikki Simola
Kuva havainnollistaa maalämpökaivojen sijoitusta ja mittasuhteita. Yli 300 metriä syvät kaivot yltävät runsaat 100 metriä Pielisen pinnan alapuolelle. Kaikkiaan 35 lämpökaivoa on porattu hotelli Kolin ympäristöön. Kuvassa Kolin vaarajakso nähtynä etelän suunnalta. Kuva: Heikki Simola

Puistonjohtaja Matti Hovi onkin pohdiskellut jopa parkkiluolan louhimisen mahdollisuutta (Karjalainen 6.1.2019) vedoten siihen, että poikkeusluvalla on jo saatu porata kallioon maalämpökaivot. Ylä-Kolille kaavaillusta parkkihallista on ajateltu ratkaisua kansallispuiston hotelli- ja laskettelutoimintaa haittaavaan ruuhkautumiseen. Asetus Kolin kansallispuistosta kuitenkin yksiselitteisesti kieltää tällaiset hankkeet.

Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen, ympäristötieteen dosentti Heikki Simola on huolissaan mallista, jolla hotelli- ja laskettelutoimintaa harjoittava vuokralainen, eli tässä tapauksessa PKO, kasvattaa vaikutusvaltaansa kansallispuistossa.

”Ennakkotapauksena tällainen toimintamalli tietäisi ongelmia koko Suomen kansallispuistoverkoston tulevaisuudelle.”

Simolan mukaan PKO:n toiminta Kolilla sisältää myös korruptioon viittaavia piirteitä. PKO:lla on hänen mielestään poliittisia kytkentöjä.

”Huomionarvoista on, että ison kylpyläremontin jälkeen Kolin kansallispuiston silloinen johtaja Kyösti Tuhkalainen nimitettiin PKO:n hallintoneuvostoon kaudelle 2015–2017 ja vielä kaudelle 2018–2020.”

Maalämpöjärjestelmän rakentamisessa meni luonnon kannalta myös toinen asia pieleen.

Simolan mielestä skandaalin ominaisuuksia oli siinäkin, että ympäristöministeriö jätti lupaa myöntäessään kokonaan huomioimatta syväkairauksen tarjoaman tutkimusmahdollisuuden, sillä geologia on Kolin kansallispuiston keskeisiä arvoja. Porausliete päätyi kaatopaikalle, ja porausraportit kuittaavat geologian lyhyesti tähän tapaan: “syvyys: 315 metriä, kivilaji: harmaa kallio”.

”Ainutkertaisen tutkimusmahdollisuuden laiminlyönti kairaushankkeen ulkoistamisen hurmassa on toki valitettavaa. Vielä paljon huolestuttavampaa on kaupallisten intressien näin vahva kietoutuminen Kolin kehittämiseen”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Lue lisää:

Blogi: Suomalainen suojelumalli? Kolin kansallispuistossa rakennetaan osuuskaupan rahoilla ja ehdoilla 

 

Lisätiedot:

Heikki Simola

FT, dosentti, Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen

p. 050 5660640, heikki.l.k.simola(a)gmail.com

Metsähallituksen vastine 8.3.2019

Koli-hotellin maalämpöhanke on kansallispuiston edun mukainen

Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Heikki Simola on esittänyt huolensa Kolin maalämpöjärjestelmään johtaneesta lupakäytännöstä ja jopa vihjaa korruptioon.

Koli-hotellin lämmitysjärjestelmän vaihtaminen öljystä maalämpöön suoritettiin virallisen lupakäytännön ja kilpailulainsäädännön mukaisesti. Maalämpöurakan hankinta ei ollut luonteeltaan julkinen hankinta, koska julkisen rahoituksen osuus oli niin pieni.

Kolin kansallispuiston sisällä sijaitseva hotelli on poikkeus siihen, miten kansallispuistojen sisällä saa järjestää majoitus- tai muuta vastaavaa toimintaa. Toinen esimerkki on Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitseva Hotelli Pallas. Kummankin hotellin toiminta, ja niihin tehdyt investoinnit ovat poikkeuksia kansallispuistoissa, eivätkä muodosta ennakkotapausten riskiä, kuten Simola pelkää.

Selvää myös on, että mitään kallioon louhittavaa pysäköintihallia ei ole suunnitteilla.

Kaiken kaikkiaan maalämpöön siirtyminen Kolilla on merkittävä ympäristöteko. Paitsi että ratkaisu on ilmastoystävällinen, se poistaa myös öljyonnettomuuden riskin, kun öljyrekat eivät enää kulje hotellille.

Maalämpöratkaisusta valtion eli Metsähallituksen osuus on ympäristöministeriön rahoituksen kautta 18%, eli 180 000 euroa. Metsähallitus ei mitenkään olisi yksin voinut rahoittaa maalämpöhanketta.

Siksi on eduksi, että Metsähallituksella on kiinteistössään PKO:n kaltainen pitkäaikainen vuokralainen, joka toimii myös sijoittajana. PKO on sitoutunut Kolin alueen kestävään matkailuun ja myös sen kautta luonnonsuojeluun.  Kolilla matkailusta syntyviä vuokratuloja käytetään huomattava summa vuosittain kansallispuiston hoitoon, opastukseen ja retkeilypalveluihin.

Yhteistyö PKO:n kanssa, kuten muiden Metsähallituksen kestävän matkailun kumppanien kanssa on avointa ja täyttää kaikki avoimuuden kriteerit. Kolilla Metsähallitus pitää tärkeänä kestävän matkailun ympärivuotista edistämistä.

 

Matti Hovi, puistonjohtaja, Metsähallitus

Jaa sosiaalisessa mediassa