Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto Itämeren meritaimenien ve­sis­tö­koh­tai­sis­ta el­vy­tys­suun­ni­tel­mis­ta

Merihenkinen tuuliviiri Paraisten Jurmossa. TVe/SLL

Meritaimenjokien elvytyssuunnitelmat ovat hyvä pohja uusien kalatalousalueiden työlle. Esitetyt toimenpiteet pitää nyt toteuttaa ja rahoittaa.

28.1.2019

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 8.11.2019 Dnro 1824/04.04.03.01/2018 ja saamaamme lisäaikaan

Luonnonsuojeluliiton lausunto Itämeren meritaimenien vesistökohtaisista elvytyssuunnitelmista

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Yleistä

Suunnitelma on hyvin valmisteltu, selkeä ja havainnollinen (mm. kartat), käytännöllinen ja kannatettava. Se tulee juuri oikeaan aikaan uusien kalatalousalueiden aloittaessa työnsä. Se tulee vahvistaa kalastuslain 34 §:n mukaiseksi suunnitelmaksi.

Meritaimenien elvytyssuunnitelmat tukevat myös monia muita meneillään olevia tavoitteita ja prosesseja, kuten valmisteilla olevaa raakun hoitosuunnitelmaa. Joulukuussa 2018 julkaistu uusi uhanalaisten luontotyyppien luettelo korostaa virtavesien suojelun tarvetta entisestään. Monet kohteet ovat myös ainakin osin Natura 2000 -verkostossa. Jatkosuunnittelussa ja toimeenpanossa tulee ottaa huomioon muutenkin ”5D:n” eli vesipuitedirektiivin, meristrategiadirektiivin, tulvadirektiivin, lintu- ja luontodirektiivien vaatimukset. Näissä on erityisen tärkeää huomata, että tulvadirektiivin toimeenpano aiheuttaa ongelmia vesi- ja luontodirektiivin näkökulmasta, koska tulvaviranomaiset eivät aina tunnista vesipuite- ja luontodirektiivin velvoitteita. Elvytyssuunnitelmat on siksi erityisen tärkeää toimittaa tulvariskisuunnitelmien tekijöille huomioon otettavaksi.

Toimeenpano vaatii tavoitteiden huomioon ottamista muissa prosesseissa

Suunnitelmassa on varsin paljon konditionaaleja. Tämä on ymmärrettävääkin, koska monet asiat vaativat muita kuin kalatalouden toimenpiteitä.

Suunnitelmassa on oivallettu hyvin valuma-aluenäkökulma ja yhteys vesienhoitosuunnitelmiin. Siinä on myös hyvä virtavesiluontotyyppien ennallistamis- ja kunnostupainotus. Esitetyt toimenpiteet tulee sisällyttää valmisteilla oleviin kolmannen kauden vesienhoitosuunnitelmiin ja niiden toimeenpano-ohjelmiin sekä meren osalta Itämeren merenhoitosuunnitelmaan. Ne tulee ottaa huomioon myös tulvariskisuunnitelmissa ja niiden toteutuksessa. Jotkut vanhanaikaiset tulvantorjuntasuunnitelmat voivat uhata meritaimenia (esimerkiksi Espoonjoen kunnostushanke)..

On tärkeää, että MMM neuvottelee YM:n ja OM:n kanssa siitä miten suunnitelman toimeenpanoa voisi edistää ympäristönsuojelulain ja vesilain eri tasoisessa ennakkovalvonnassa (luvat, ilmoitukset jne.). On tärkeää, että meritaimenjoet tulkittaisiin kattavasti ympäristönsuojelulain 49.1 §:n 4-kohdan soveltamisalaan (”erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista”). Taimenten olosuhteet tulee ottaa huomioon muun muassa vedenottoluvissa, koska esimerkiksi golfkenttien kastelu kevätkuivuuden aikaan voi heikentää purojen virtaamia kohtalokkaasti. Meritaimenjoet tulee lisätä myös luontovahinkoja koskeviin säännöksiin, kun niitä päivitetään. Meritaimenten tarvitsemien virtavesien ja muun ”sinisen infrastruktuurin” turvaamista tulee kehittää myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa ja kaavoituksessa.

Kohteiden hoitoa voi edistää myös metsälain toimeenpanossa, koska varjoisuus on puroille hyväksi. Suojavyöhykkeitä tulee lisätä metsälain uudistuksessa, KEMERAn rahoitusmahdollisuuksissa sekä maatalouden uudella ohjelmakaudella (2021-27). Virtavesien lähellä tulee käyttää myös luonnonsuojelulain keinoja (esim. METSO).

Kohteiden toteutusta tulee priorisoida myös kalatiestrategian päivityksessä, sitten kun se tulee ajankohtaiseksi. Kalateitä edistää kalanhoitovelvoitteiden lisääminen vesilakiin niillekin padoille, joilla niitä ei vielä ole. Tästä SLL, SVK ja WWF ovat tehneet aloitteen, joka on OM:n lausunnolla olevan muistion mukaan perustuslaillisestikin mahdollista toteuttaa. – Kalan kulkua voidaan edistää myös kunnostamalla kulkusesteinä olevia tierumpuja ja varmistamalla ettei sellaisia tehdä lisää (yksityistielaki sekä metsäautoteiden osalta KEMERA).

Kalastustoimenpiteet

Suunnitelman kalastusta koskevat periaatteet ovat hyviä ja kannatettavia. Ne tulee ottaa huomioon uusien kalatalousalueiden työssä.

Kalastuksessa keskeinen ongelma on sivusaaliskuolleisuus. Siellä missä vapakalastus sallitaan, väkäsettömiä koukkuja tulee suosia. Tärkeää on säädellä jokisuiden ja merialueiden rysä- ja verkkokalastusta sekä verkkojen silmäkokoja. Merellä tulee meritaimenen ylämittaa nostaa 60 senttimetriin leveyspiirin 67 eteläpuolella. Verkkokalastusrajoitusten aikoja tulisi pidentää esimerkiksi marraskuusta vuoden loppuun. Myös joesta merivaellukselle lähtevien kalojen kevätrauhoituksia tulee parantaa. Istutuksista tulee pyrkiä luonnonkutuun ja jos istukkaita käytetään, ne tulee merkitä. Kalastuksen valvontaa ja tiedotusta meritaimenesta tulee lisätä.

Tutkimus ja seurata

Tässä suunnitelmassa ei vielä ollut jokikohtaisia smolttituotannon ja emokalojen määrätavoitteita. Tämä johtuu usein siitä, että jokien lähtötasoa ei useinkaan vielä tiedetä. Tutkimusta ja seurantaa tulee siksi lisätä sekä LUKEn resursseja vahvistaa näiden tehtävien toteuttamiseksi.

Jatkotyössä tulee kiirehtiä Tornionjoen suunnitelmaa sekä puuttuvia taimenjokia (esim. Karvia, Vantaa jne.).

Suunnitelmien toteutumistilannetta tulee raportoida lohi- ja meritaimenstrategian seurantaryhmälle vuosittain.

Lopuksi

Jokikohtaisissa yksityiskohdissa Suomen luonnonsuojeluliitto yhtyy piiriensä lausuntoihin.

Tämän meritaimensuunnitelman jälkeen seuraavaksi tarvitaan ankeriaanhoitosuunnitelman päivitys.

Lisätietoja

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola at sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Päivi Lundvall

toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa