Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto Itämeren ka­las­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta vuonna 2019

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 3.9.2018 Dnro MMM2018-00578

Luonnonsuojeluliiton lausunto Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuonna 2019

Lohi Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella

Komission esitys ei vastaa lainkaan ICESin tieteellistä neuvoa. Kalastuskiintiön voimakas lisääminen ei ole järkevää myöskään tämän kesän tietojen valossa: Itämeren ylivoimaisesti tärkeimmän lohijoen Tornionjoen nousulohien määrä on ollut viime vuoden tasolla – ja kolmea aikaisempaa vuotta selvästi pienempi.

Suomen tulee pitäytyä ICESin kiintiösuosituksissa ja varovaisuusperiaatteessa. Kestävä EU:n kiintiö olisi hylkeiden vahingoittamien lohien, väärin raportoidun saaliin ja Venäjän osuuden vähennyksen jälkeen 64 864 lohta. Tämä merkitsee nykyisen lohikiintiön vähentämistä eikä nostamista.

EU:n lohipolitiikan erityisongelma on Puola. Suomen kannattaa jatkossakin aktivoida Komissiota tehotoimiin Puolan laitonta ja väärinraportoitua lohenkalastusta vastaan. Se kun on Suomeltakin pois.

Suomenlahden lohi

Suomenlahden lohen ongelmana on yhä kiintiön pitäminen aivan liian suurena suhteessa saatuun saaliiseen. Näin ylisuuri kiintiö ei käytännössä ohjaa kalastusta lainkaan. ICESin neuvonannosta voidaan laskea kestäväksi EU-kiintiöksi hylkeiden vahingoittamien lohien ja Venäjän osuuden ym. poistamisen jälkeen 9418 lohta. Tämän lisäksi kalastus pitää ehdottomasti suunnata istutettuihin lohiin eikä luonnonlohiin.

Pohjanlahden silakka

Pohjanlahden silakalla ICESin MSY-neuvo merkitsee kiintiön laskemista 88 703 tonniin. Tämä vähennys on toki tarpeen tehdä juuri MSC-sertifikaatin saaneen silakkakannan kääntämiseksi kasvuun.

Kiintiön pienentyessä on kuitenkin tärkeä varmistaa, että vähemmät silakat menevät ihmisten ruoaksi eikä esimerkiksi minkkien rehuksi. Silakan pyyntiä kannattaisi myös jakaa tasaisemmin koko vuodelle. Näin varmistettaisiin kuluttajille silakan riittäminen syksylläkin. Tänä vuonna silakan kalastus keskittyi liikaa kevääseen, eikä toimijakohtainen kiintiöjärjestelmä pystynyt tätä estämään. Yksi keino olisi (minkin)rehuksi menevän silakan lisävero, muita esimerkiksi pyydysten valikoivuuden parantaminen, silakan rysäkalastuksen suosiminen eri tavoilla, kalastuksen keskeyttäminen kevätkaudella kun esim. 60 % kiintiöstä on saatu yms.

Muut kalakannat

On tärkeää, että Suomi puhuu aktiivisesti ICESin suositusten puolesta muidenkin kalakantojen osalta. Näin muissakin maissa kalastuksen kestävyys saataisiin yhtä hyvälle tasolle kuin meillä. Tänä vuonna Itämeren suurin haaste on varmasti läntinen silakka, jonka kalastus on tarpeen toistaiseksi kokonaan keskeyttää.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola at sll.fi

EU 17 -jaoston jäsenenä toimeksi saaneena

Tapani Veistola

erityisasiantuntija