Luonnonsuojeluliiton lausunto karhun metsästyksestä metsästysvuotena 2017–2018
Viitaten lausuntopyyntöönne 28.5.2018 Dnro 982/01.03/2018
Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa:
Suomen karhunkanta on viime vuosina kasvanut noin 2 200 karhuun. Se on jatkanut kasvuaan, mikä johtuu eniten kanta-arvion tarkentumisesta Tassu-havaintojen perusteella.
Karhukannan arvioiminen on vaikeaa ja siinä on tehty menneinä vuosina virhearvioita. Kannan taantuessa se helposti arvioidaan liian pieneksi ja vastaavasti kasvuvaiheessa liian suureksi. Tämän vuoksi karhukiintiön antamisessa tulee käyttää malttia ja varovaisuusperiaatetta. Karhukannan kestävä maksimiverotus on tutkimuksien mukaan 12 prosenttia.
Lausuntopyynnössä esitetään metsästyskiintiön nostoa peräti 345 karhuun, mikä 90 karhua enemmän kuin edellisenä metsästyskautena. Poronhoitoalueen eteläpuolella kannan verotusprosentti on 14 eli 260 karhua. Se on hieman liikaa, joten Luonnonsuojeluliitto esittää kiintiön pienentämistä 220 karhuun. Huomattakoon, että Tassu-aineisto saattaa antaa liian suuren arvio maamme karhukannasta.
Suden tavoin karhukiintiöstä tulee vähentää kaikki ihmistoiminnan seurauksena kuolleet karhut. Ravintohoukuttimen käyttö on uuden lain mukaan kielletty kesäaikaan, mistä Luonnonsuojeluliitto kiittää ministeriöitä ja riistahallintoa. Tiedetään kuitenkin edellisvuosien kokemuksien perusteella, että asutuksen läheisyyteen perusteluilla haaskoilla pyritään saamaan poikkeuslupia karhun kaatoon. Tämän kitkemiseksi ja karhukannan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi kaikki ihmistoiminnan seurauksena kuolleet karhut tulee vähentää kiintiöstä.
Mehiläisvahinkojen ehkäisyssä tulee olla aktiivinen. Sähköaidat ovat kustannustehokas keino vähentää mehiläisvahinkoja. Niitä tulee hankkia riittävästi vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Lisäksi tulee käyttää muita karkotuskeinoja, kuten ääntä (esimerkiksi radio) ja hajua. Lisäksi Pohjois-Amerikasta tulee hankkia karhuystävällisiä karhuloukkuja, joilla toistuvasti vahinkoa aiheuttavat yksilöt voidaan pyytää mehiläistarhojen lähettyviltä. Näin pyynti kohdistuu juuri vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin.
Pyyntilupien vaikutusta porovahinkoihin tulee seurata.
Lisätietoja
- suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro, puhelin 050 5859 857
- erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY
Päivi Lundvall
toiminnanjohtaja