Toimintaryhmä tarttuu mittareihin

Helteettömän heinäkuun aikana saimme koostettua tehokkaan ytimen toimintaryhmälle – siitäkin huolimatta, että suuri osa ihmisistä on lomillaan ja osa jopa tavoittamattomissa. Ryhmässämme on nyt kalaveden osakaskunnan edustaja, muutamia paikallisia yrittäjiä ja elokuussa haavistan opettajia ryhmään. Erinomainen ja korvaamaton apu toimintaryhmälle on paikallinen luonnontuntija ja opas, muuan eläkkeellä oleva opettaja, jonka muistilla tuntuu olevan rajoittamaton koko. Heinäkuussa kävelimme yhdessä läpi useamman mielenkiintoisen kohteen luonnonsoilla, jokisuilla ja metsissä. Samalla kun selvisi, että lakka alkaa olla kypsää, kypsyi myös ymmärrys vesiensuojelutoimenpiteiden tärkeydestä Kyyjärven veden laadulle.

Jotta pääsisimme tutkimaan järven tilaa pintaa syvemmältä, antoi vesistöhankkeemme toimintaryhmän käyttöön mittausvälineitä, kuten pH- ja sähkönjohtavuusmittarin sekä vesikiikareita. Yhdistetyn pH- ja sähkönjohtokykymittarin käyttö on hyvin yksinkertaista ja antaa arvokasta tietoa järven tilasta. Esimerkiksi liiallinen happamuus tai veden korkea sähkönjohtokyky (eli runsas suolojen määrä) saattavat kertoa järveä kuormittavista päästöistä. Ryhmäläiset saivat käsiinsä myös näkösyvyyslevyjen askarteluohjeet  – katsotaan kuka ensimmäisenä saa laitteen valmiiksi ja pääsee tarkistamaan kotijärven näkösyvyyden.

Kyyjärven kirjasto alkoi elokuun alusta lainata Suomen luonnonsuojeluliiton ja Freshabit LIFE -vesistöhankkeen lahjoittamaa vesikiikaria. Näin saimme vesikiikarin kaikkien kuntalaisten ja ryhmien käyttöön kätevästi ja ilman maksua. Vesikiikarin linssin läpi vedenalainen elämä avautuu hienolla tavalla katselijalle. Vielä on kesää ja havainnointikautta jäljellä!

Kunhan toimintaryhmä pääsee vauhtiin vedenlaadun mittausten kanssa, tallennamme tulokset kaikkien nähtäville Järviwikiin. Se on avoin verkkopalvelu, johon kansalaiset voivat tallentaa omia vesistöhavaintojaan. Tavoitteenamme on perustaa palveluun vuoden loppuun mennessä useampi havaintopaikka Kyyjärveen ja sen jokisuihin ja tehdä näillä paikoilla säännöllistä seurantaa.  Olemme myös tutkineet, mitä tietoa Kyyjärven tilasta löytyy viranomaisten ylläpitämistä avoimista tietokannoista (osoitteissa ymparisto.fi ja syke.fi), jotta osaisimme parhaiten täydentää omilla havainnoillamme jo kerättyä tietoa.

Järven tilaa opiskellessamme esiin pulpahtaa mielenkiintoisia kysymyksiä. Mitä tarkoittaa kun järven tuottava kerros on ohut? Kun järvenselkä on pääosin matala ja lämmin, mutta tuuli pääsee sekoittamaan veden? Entä se, jos pohjaeläinten tila on syvemmällä välttävä? Millaiset ravintoketjut tässä järvessä ovat? Millaista vettä joet laskevat järveen ja millainen vesi purkautuu Kyyjärvestä Saarijärven reitille?

Näiden kysymysten selvittely jatkuu kun kesä kulkee kohti syksyä. Olen varma, että toimintaryhmä alkaa kasvaa ytimen ympärille kun syksy etenee!

Mervi Saukko

Kirjoittaja on vesistölähettiläs Freshabit-hankkeessa