Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Näin tarkkailet järven tilaa

Näkösyvyyden mittaus. Kuva: Pia Virta.
Näkösyvyyden mittaus. Kuva: Pia Virta.

Suomi on paitsi tuhansien järvien, myös mökkien maa. Jotta vetemme säilyisivät kirkkaina, täytyy vesistä pitää huolta.

Teksti Hilkka Peltola
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2017

Seuraa, laajeneeko ruovikko

Vesikasvillisuuden lisääntyminen kertoo järven rehevöitymisestä. Järviruovikon laajuus mitataan vuosittain heinäkuun puolivälin jälkeen, jolloin ruovikko on kasvanut täyteen laajuuteensa.

Säännölliseen seurantaan sopii aina samassa paikassa tehty linja, josta mitataan, miten kauas rannasta järviruoko tai muu helposti tunnistettava laji ulottuu. Kirjaa mittaustulos ja päivämäärä muistiin.

Mittaa järven näkösyvyys

Järven tyyppi ja kunto vaikuttavat näkösyvyyteen. Kirkasvetisessä järvessä näkösyvyys voi olla yli kymmenen metriä. Rehevöityvässä järvessä näkösyvyys pienenee kesällä, kun vedessä on paljon planktonia.

Näkösyvyys mitataan narun päähän kiinnitetyn valkoisen näkösyvyyslevyn avulla. Levyn halkaisija on vähintään 20 cm, ja naruun piirretään merkit 10 cm välein. Laske levy veteen veneen varjon puolelle niin syvälle, että se katoaa näkyvistä. Nosta levyä hitaasti ylöspäin, kunnes levy tulee näkyviin. Ota mitta narusta pinnan kohdalta. Merkitse muistiin mittaustulos, päivämäärä, kellonaika ja säätila. Mittaus kannattaa tehdä aina samassa paikassa kahden viikon välein koko avovesikauden ajan. Harvemminkin tehdyistä mittauksista on hyötyä.

Kirjaa havainnot JärviWikiin

Järven tilaa on mukava seurata omaksi iloksi ja hyödyksi, mutta mittaustulokset kannattaa tallentaa myös JärviWiki-verkkopalveluun, jossa ne hyödyttävät kaikkia käyttäjiä. Verkkopalvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli yhden hehtaarin järvistä. Käyttäjät voivat tallentaa sivuille omia havaintojaan ja valokuviaan.

JärviWikiin voit itse lisätä havaintopaikaksi esimerkiksi oman näkösyvyyden mittauspaikkasi. Voit ilmoittaa myös kalansaalista. Havainnot voit tallentaa sivuille helposti myös älypuhelimelle sopivalla Havaintolähetti-sovelluksella.

Tutustu: jarviwiki.fi

Tee itse näkösyvyyslevy

Järven tilan seurantaan tarkoitettu näkösyvyyslevy on helppo askarrella itse. Muutaman euron hintaiset tarvikkeet löytyvät rautakaupasta – tai kotoa kaappeja penkomalla. Tässä ohjeet – kokeile!

Näkösyvyyslevyn tarvikkeet. Kuva: HIlkka Peltola.
Näkösyvyyslevyn tarvikkeet. Kuva: Hilkka Peltola.

Tarvikkeet:

  • valkoinen ämpärin kansi, halkaisija noin 20-25 cm
  • isokokoinen pultti ja muutama mutteri
  • pari isoa prikkaa
  • pätkä rautalankaa
  • narua ja vedenpitävä tussi
  • (vedenpitävää teippiä)

Narun tilalla voit käyttää pitkää taipuisaa mittanauhaa

Työkalut:

  • pora
  • jakoavain
  • pihdit
  • sakset
  • (nitoja)
Näkösyvyyslevyn kiinnitys rautalangalla. Kuva: HIlkka Peltola.
Näkösyvyyslevyn kiinnitys rautalangalla. Kuva: Hilkka Peltola.

Ohjeet:

  1. Poraa valkoisen ämpärinkannen keskelle reikä pulttia varten. Pistä pultti reiästä siten, että kannen molemmille puolille tulee prikka. Väännä mutteri kiinni jakoavaimella. Painon lisäämiseksi pulttiin voi kiertää muutaman ylimääräisen mutterin – näkösyvyyslevy ei saa kellua.
  2. Väkerrä rautalangasta kaksi yhtä suurta silmukkaa ja kierrä ne kiinni pulttiin kahden mutterin väliin. Näihin silmukoihin saat kiinnitettyä narun tai mittanauhan siten, että näkösyvyyslevy roikkuu suorassa. Voit myös solmia narun suoraan pulttiin kahden mutterin väliin, mutta silloin levy roikkuu vinossa.
  3. Piirrä naruun merkit 10 cm välein vedenpitävällä tussilla. Puolen metrin ja metrin välein kannattaa tehdä näkyvämpi merkki. Tämän näkösyvyyslevyn naruun merkit tehtiin vedenpitävällä teipillä, joka vielä nidottiin naruun kiinni.
  4. Varaa narua niin paljon kuin järvi vaatii: kirkasvetisessä järvessä on hyvä varata narua yli 10 metriä, kun taas savisameassa vedessä näkösyvyys voi olla vain muutamia kymmeniä senttejä.
Näkösyvyyslevy. Kuva: HIlkka Peltola.
Näkösyvyyslevy. Kuva: Hilkka Peltola.

Näin mittaat näkösyvyyden

Laske levy veteen veneen varjon puolelle niin syvälle, että se katoaa näkyvistä. Nosta levyä hitaasti ylöspäin, kunnes levy tulee näkyviin. Ota mitta pinnan kohdalta. Merkitse muistiin mittaustulos, päivämäärä, kellonaika ja säätila. Mittaus kannattaa tehdä aina samassa paikassa kahden viikon välein koko avovesikauden ajan. Harvemminkin tehdyistä mittauksista on toki hyötyä.

Mitä tulokset kertovat?

Järven tyyppi vaikuttaa näkösyvyyteen. Humuspitoisessa tummassa vedessä näkösyvyys on luonnostaan pienempi kuin karussa, kirkasvetisessä järvessä.

Näkösyvyyden muutokset kertovat järven tilasta paljon. Näkösyvyyden pieneneminen voi kertoa siitä, että järvi on alkanut rehevöityä, ja kasvaminen puolestaan siitä, että rehevöittävä kuormitus on vähentynyt.

Pitkäjänteisyyttä tarvitaan, sillä järven kehityssuunnan näkee vasta useamman vuoden mittaussarjasta. Muutoksen havaitsemiseksi kannattaa verrata eri vuosien talvimittausten tuloksia keskenään ja kesätuloksia taas keskenään, sillä näkösyvyys vaihtelee vuodenkierron mukaan. Alhaisimmillaan se on kesällä, kun kasviplanktonia on paljon. Myös kevään sulamisvedet ja runsaat sateet samentavat vesiä.

 

Valmis näkösyvyyslevy. Kuva: HIlkka Peltola.
Valmis näkösyvyyslevy. Kuva: Hilkka Peltola.

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity

”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”

Jaa sosiaalisessa mediassa