Suotavoitteemme
Suomi on soiden maa. Alun perin jopa kolmannes maastamme on ollut suota. Silti eteläisistä soista vain 3,7 % on suojeltu. Luonnonsuojeluliitto haluaa lopettaa turpeenpolton ja turhien metsäojitusten tukemisen ja suojella viimeiset luonnontilaiset suot.
Suomen luonnonsuojeluliiton tavoite on sama, johon Suomi kokonaisuudessaan on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin: pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ennallistaa 15 % heikentyneistä elinympäristöistä. Luonnonsuojeluliitolle ei riitä se, että lajit kiikkuvat sukupuuton tai uhanalaisuuden kynnyksellä. Kaikilla lajeilla ja luontotyypeillä on oltava turvattu tulevaisuus. Katso suotavoitteemme videoina.
Suomen ainutlaatuista suoluontoa on suojeltava
Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on suoelinympäristön ja -lajiston hyvä tila. Soidensuojelun täydennysohjelma on toteutettava loppuun asti vuoteen 2025 mennessä ja soiden ennallistamiseen varataan riittävä rahoitus ja laaditaan toteutussuunnitelma. Viimeistään vuoteen 2030 mennessä on saavutettava kansainvälisten sopimusten mukainen 17 prosentin suojelutavoite myös suoelinympäristöjen osalta.
Soiden taloudellinen käyttö kestävämmäksi
Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on, että taloudellisia tukia ohjataan monimuotoisuuden suojeluun sekä vesien puhtauteen. Metsätalouden ympäristötukia on ohjattava enemmän ennallistamistöihin, puustoisten soiden suojelusta maksettaviin korvauksiin sekä vesistöjen puhtaana pitämiseen. Turpeen energiakäytön verotuki on poistettava.
Soiden käyttöä ohjaavat lait ja luvat kuntoon
Lainsäädännön on taattava perustaso soiden kestävämmälle taloudelliselle käytölle. Luvituksessa on otettava huomioon paremmin soiden käytöstä aiheutuvat ongelmat. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on muun muassa, että turpeen kaivamisen vesistötarkkailua parannetaan ja ympäristölupiin lisätään raja-arvo sallitulle humusmäärälle tuotantoalueilla. Ympäristöluvan tulee määrittää myös turvetuotantoalueen jälkikäyttöä. Vesistövaikutusten mittaamista ja seurantaa tulee kehittää erityisesti huippuvirtaamien aikaisten kuormitustasojen selvittämiseksi. Pintasammalen nostosta tehdään luvanvaraista toimintaa ja malminetsintä suojelualueilla ja kaivosten perustaminen suojelualueille tulee kieltää.
Suomi luopuu turpeen polttamisesta osana ilmastokamppailua
Suot ovat metsiäkin suurempi hiilivarasto, johon hiili on sitoutunut pitkien aikojen kuluessa. Luonnonsuojeluliiton tavoite on, että soiden hiilivarasto on säilyy ja turpeen kaivaminen ja polttaminen energiaksi lopetetaan vuoteen 2025
mennessä. Suomi edistää kosteikkojen ja turvemaiden suojelua osana kansainvälistä ilmastotyötä.
Soiden virkistysarvo tunnistetaan
Soilla on arvoa ihmisille myös retkeilyssä ja marjastuksessa. Turveteollisuuden aiheuttamia haittoja korjataan perustamalla soidensuojelumaksu, joka maksetaan soista saatavan tuoton yhteydessä (turpeen myynti ja poltto sekä kasvusammalen nosto). Tällä kunnostetaan pilaantuneita vesistöjä ja ennallistetaan soita. Näin parannetaan myös virkistysmahdollisuuksia. Retkeilyä ja virkistysmahdollisuuksia parannetaan muun muassa lisäämällä Metsähallituksen luontopalveluiden resursseja.
“Suot auttavat meitä ihmisiä kamppailemaan ilmastonmuutosta vastaan. Ne tasaavat tulvia ja suodattavat meille puhdasta vettä. Ainutlaatuiset suomme tarvitsevat apuamme.”
Paloma Hannonen , Suojeluasiantuntija
Kuva: Irma Kortekallio
Miten Suomen suot voivat?
Ainutlaatuinen elinympäristö
Suomen suot ovat maailman mittakaavassakin merkittäviä elinympäristöjä. Ne muodostavat merkittävän osan EU-alueen säilyneestä ja monimuotoisesta alkuperäisluonnosta. Suot tuottavat myös ihmisen kannalta tärkeitä ekosysteemipalveluita.
Yli puolet soista ojitettu
Suomen 10 miljoonasta suohehtaarista yli puolet on ojitettu. Ojitettujen soiden osuus kuitenkin vaihtelee ja on osassa maata jopa yli 90 %. Ojitukset on tehty pääosin metsätalouden tarpeisiin. Jopa miljoona hehtaaria suota ojitettiin kuitenkin turhaan, eikä niillä metsä koskaan lähtenyt kasvamaan kunnolla.
Yli puolet suoluontotyypeistä uhanalaisia
Yli puolet suotyypeistä on koko maan mittakaavassa uhanalaisia. Etelä-Suomen suoluontotyypeistä yli 80 % on uhanalaisia ja vain 9 % suoluontotyypeistä on siis luokiteltu säilyviksi. Soiden luontotyyppiyhdistelmistä puolestaan yli 60 % on koko maan tasolla jaon Etelä-Suomessa 100 % uhanalaisia.
Suolajisto vaarassa
Suolajistosta esimerkiksi avosoiden lintulajiston tilanne on erittäin huono, koska niiden elinympäristöjä on tuhoutunut niin paljon. Suolintujen tilanteeseen vaikuttaa niin turpeenotto kuin soiden ojittaminen metsätalouskäyttöön. Myös soiden perhoslajit ovat viime vuosikymmeninä taantuneet erityisesti ojituksen seurauksena.
Näin toimimme
Luonnonsuojeluliitossa tehdään jatkuvasti töitä soiden pelastamiseksi. Kymmeniä soita on saatu turvaan turpeenotolta. Pitkäjänteinen vaikuttamistyö on tuottanut tulosta, mutta vielä on paljon tehtävää.
Tutustu toimintaamme
Tule mukaan
Jokainen voi toimia suoluonnon ja puhtaampien vesistöjen puolesta. Helppo tapa on lahjoittaa soidensuojelutyölle. Voit myös esimerkiksi allekirjoittaa suovetoomuksemme tai osallistua ennallistamistalkoisiimme.
Katso mitä sinä voit tehdä