Suomi on soiden maa. Alun perin jopa kolmannes maastamme on ollut suota. Silti eteläisistä soista vain 3,7 % on suojeltu. Luonnonsuojeluliitto haluaa lopettaa turpeenpolton ja turhien metsäojitusten tukemisen ja suojella viimeiset luonnontilaiset suot.

“Suot auttavat meitä ihmisiä kamppailemaan ilmastonmuutosta vastaan. Ne tasaavat tulvia ja suodattavat meille puhdasta vettä. Ainutlaatuiset suomme tarvitsevat apuamme.”

Paloma Hannonen , Suojeluasiantuntija

Kuva: Irma Kortekallio

Miten Suomen suot voivat?

Alunperin kolmasosa suota

Suomi on soiden maa. Lähes kolmannes maamme pinta-alasta eli 10 700 000 hehtaaria on ollut alunperin suota. Suomen suoluonto on monipuolista: kostea, pohjoinen ilmasto ja laakea maastonmuoto ovat saaneet aikaan ainutlaatuisen suo- ja metsämosaiikin.

80 % eteläisistä soista ojitettu

Upea suoluontomme on kuitenkin kohdannut valtavia muutoksia. Noin viisi miljoonaa hehtaaria eli yli puolet suoalasta ojitettiin metsätalouden tarpeisiin. Eteläisessä Suomessa jopa 80 prosenttia soista on ojitettu. Yli kolmannes soiden ojituksista on jälkikäteen osoittautunut  taloudellisesti hyödyttömiksi. Muita muutoksia ovat turpeen kaivaminen turvetuotantoon, pellonraivaus sekä soiden jääminen tekoaltaiden ja rakentamisen alle.

77 % suoluontyypeistä uhanalaisia

Runsaasti yli puolet Suomen alkuperäisestä suoalasta on menettänyt luonnontilansa. Etelä-Suomen suoluontotyypeistä 77 prosenttia on uhanalaisia. Säilyviksi on luokiteltu ainoastaan neljä prosenttia Etelä-Suomen suoluontotyypeistä. Suolajistosta esimerkiksi avosoiden lintulajeilla menee erittäin huonosti.

Eteläisistä soista 3,7 % suojeltu

Suomen suoluonto on erityisen monimuotoista, joten meillä on kansainvälistä vastuuta sen säilyttämisestä. Soidensuojelu on kuitenkin riittämättömällä tasolla: Suomen soista on tiukasti suojeltu 8,7 prosenttia ja eteläisessä Suomessa prosenttiluku on ainoastaan 3,7.

Tavoitteemme

Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on, että suomalainen suoluonto on korkealle arvostettu ekosysteemipalvelujen tuottaja, jonka alkuperäistä monimuotoisuutta palautetaan aktiivisesti ennallistamalla.

Suoluonnon hävittäminen päättyy ja soita ennallistetaan

Suo on virkistyksen lähde ja luonnontuotteiden aitta. Suometsätaloudessa tehtyjä virheitä on ryhdytty korjaamaan, metsätaloutta harjoitetaan ekologisesti ja kansantaloudellisesti kestävillä tavoilla ja arvokkaan hiilivarannon, turpeen energiakäyttö on lopetettu.

Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on täydentää soidensuojelualueiden verkostoa kohentaa talousmetsien suoluonnon tilaa. Verkostoa tulee täydentää erityisesti Etelä-Suomessa sekä turvata suojelualueiden ulkopuolisten ojittamattomien soiden säilyminen metsätalouden ohjeita tarkentamalla.

Vesitaloudeltaan häiriintyneiden soiden luonnontilaistumista tuetaan ennallistamalla aktiivisesti. Sitä varten laaditaan toiminta- ja rahoitusohjelma. Metsätalouden ympäristötukia ohjataan enenevässä määrin ennallistamistöihin sekä runsaspuustoisten korpien suojelusta maksettaviin korvauksiin.

Suoekosysteemien vesitalous turvataan

Suot säätelevät valuma-alueen vesien virtauksia ja pidättävät kiintoainetta ja kivennäisiä. Uudisojituksista on kokonaan luovuttava ja ojittamattomana säilynyt suoluonto tulee säästää valuma-alueen luontaisena tulvasuojelijana ja veden virtausten luonnonmukaistajana.

Soisten luontotyyppien kuivatustoimet (uudis-, täydennys- ja kunnostusojitus sekä turpeennosto) eivät saa vaarantaa vesienhoitolain tavoitetta pintavesien hyvästä ekologisesta tilasta. Talousmetsien käsittely ei saa muuttaa vesien luontaista virtausta. Lähes luonnontilaisten soiden vesitalous tulee turvata ja tarpeen mukaan laideojia tukkimalla. Metsätaloudellisesti vähämerkityksellisten suomaiden vesitaloutta ei saa vaarantaa niiden laiteiden ojituksilla. Vesitaloutensa keskeisiltä osin säilyttäneet tai ennallistamiskelpoiset rämeet ja korvet poistetaan puuntuotannosta.

Suo säilyy hiilinieluna

Turvetta kohdellaan hiilitaselaskelmissa ja päästökaupassa fossiilisena ja uusiutumattomana polttoaineena. Ilmaan tupruttelun sijaan soiden vuosituhantisia hiilivarastoja tulee kartuttaa säilyttämällä suot vesitaloudeltaan ja hiilen sidonnaltaan häiriintymättöminä.

Turpeenpoltto lopetetaan vuoteen 2025 mennessä. Siirtymäaikana turpeennostoon ei oteta uusia luonnontilaisia, lievästi muutettuja tai ennallistamiskelpoisia soita, vaan turpeenotto ohjataan luontoarvonsa menettäneille metsäojitetuille soille ja suopelloille. Turpeella tuotettua lauhdesähköä ei tueta. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa turvetta korvataan asteittain pääosin metsä- ja peltobiomassoilla.

Lainsäädäntö turvaa suoekosysteemien ominaislaadun

Kaikissa ympäristönsuojelulain mukaisissa lupaprosesseissa ja niitä edeltävissä ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä otetaan huomioon toiminnan mahdolliset vaikutukset suoekosysteemeihin. Turpeenkaivuuta koskevat varaukset maakuntakaavassa mitoitetaan niin, että otetaan huomioon turpeen suunnitelmallinen korvaaminen CHP-laitoksissa uusiutuvilla polttoaineilla ja turvelauhdesähkön tuotannon lopettaminen.

Metsien uudisojituksilta ja valuma-alueellaan merkittäviltä kunnostusojituksilta edellytetään YVA-prosessia ja ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Metsälain 10 § täydennetään lisäämällä erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kaikki luonnontilaiset ja luonnontilaisenkaltaiset korvet ja rämeet.

Arvottomista joutomaista arvostetuiksi

Suoluonnon monimuotoisuutta ja sen arvoja tehdään tunnetuksi. Soiden merkitys monipuolisina virkistyksen lähteinä, marja- ja riistamaina, retkimaastoina sekä vaikuttavien maisemaelämysten antajina tunnustetaan turvemaiden tärkeimmäksi käyttömuodoksi suunnittelussa ja lainsäädännössä.

Suomalaisten erityisvastuu eurooppalaisen havumetsävyöhykkeen soiden, eritoten aapasuoluonnon suojelusta tulee ymmärtää arvokkaaksi ja mieluisaksi tehtäväksi ja luonnonsuojelun voimavaraksi. Meillä on erityisvelvollisuus edistää turvemaiden suojelua myös maailmanlaajuisesti, joiden on tuettava maapallon soiden säilymistä hiilinieluna ja vesien luontaisen virtauksen säätelijänä.

Suomen suot tarvitsevat apuamme

80% Etelä-Suomen soista on ojitettu. 3,7% Etelä-Suomen soista on suojeltu. 77% Etelä-Suomen soista on uhanalaisia.

Allekirjoita suovetoomus

Näin toimimme

Luonnonsuojeluliitossa tehdään jatkuvasti töitä soiden pelastamiseksi. Kymmeniä soita on saatu turvaan turpeenotolta. Pitkäjänteinen vaikuttamistyö on tuottanut tulosta, mutta vielä on paljon tehtävää.

Tutustu toimintaamme

Tule mukaan

Jokainen voi toimia suoluonnon ja puhtaampien vesistöjen puolesta. Helppo tapa on lahjoittaa soidensuojelutyölle. Voit myös esimerkiksi allekirjoittaa suovetoomuksemme tai osallistua ennallistamistalkoisiimme.

Katso mitä sinä voit tehdä