Luonnonsuojeluliitossa tehdään jatkuvasti töitä soiden pelastamiseksi. Kymmeniä soita on saatu turvaan turpeenotolta. Pitkäjänteinen vaikuttamistyö on tuottanut tulosta, mutta vielä on paljon tehtävää. Ojitetut suot odottavat ennallistajiaan.

Vetelin Julkuneva
on esimerkki
soiden suo­je­lu­voi­tois­ta

Vapo yritti saada Julkunevan suolle ympäristölupaa turpeenotolle 20 vuoden ajan. Saman ajan paikalliset toimijat vastustivat sitkeästi hanketta. Kesällä 2016 Aluehallintovirasto antoi Vapon hakemukselle lopullisen hylkäävän päätöksen. Laaja ja lajirikas suokokonaisuus säästyi tuholta.

Tämä on yksi esimerkki kymmenistä soista, jotka Luonnonsuojeluliitto, sen piirit ja yhdistykset ovat pelastaneet turpeenotolta.

Lue Luonnonsuojelijan juttu

Kuva: Matti Nieminen

Siirry sisältöön

Me tunnemme Suomen suot

Vuonna 2015 Luonnonsuojeluliitto vaikutti valtionmaiden suojeluohjelman lopputulokseen muun muassa inventoimalla kohteita sekä esittämällä suojelurajauksia, jotka parhaiten turvaisivat soiden monimuotoisuutta ja vesitaloutta. Osin liiton työn tuloksena saatiin välittömien suojelutoimien piiriin noin 36 000 hehtaaria valtion maiden arvokkaimpia soita. Työ ei ole ainoa laatuaan. Luonnonsuojelijat ovat kartoittaneet suojelunarvoisia soita jo vuosikymmenien ajan. Ensimmäiset suojeluohjelmat valtionmaille valmistuivatkin jo 1960-luvulla.

Uhatut suot kartalla

Tutustu uhattuihin soihin eri puolilta Suomea, niiden luontoarvoihin ja tilanteeseen kartalla. Kartalla näet arvokkaita soita , jotka on luonnonsuojelutyön tuloksena saatu turvaan ja suojeltua (vihreät merkit kartalla). Joiltain soilta Vapo tai muu toimija on toistaiseksi vetänyt lupahakemuksensa pois (keltaiset merkit kartalla). Suurin osa soista on edelleen uhattuina tai menetetty (punaiset merkit kartalla) – näiden soiden pelastamiseksi Suomen luonnonsuojeluliitto piireineen ja yhdistyksineen jatkaa kamppailua.

Suojelua lain voimalla

Lainsäädännön on luotava selkeät säännöt sille, kuinka soitamme käytetään. Soita on hyödynnetty taloudellisesti sekä turvetuotannossa, metsätaloudessa että maataloudessa. Luonnonsuojeluliitto osallistuu aktiivisesti soihin liittyvän lainsäädännön kehittämiseen. Olemme olleet mukana niin ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuksissa kuin soidensuojelun täydennysehtotuksen valmistelussa niin keräämällä tietoa soista kuin luomassa suojeluohjelman kokonaisuutta. Kaikessa lainsäädäntötyössä sisällön lisäksi oleellisia arvoja Luonnonsuojeluliitolle ovat tiedon avoimuuden sekä ihmisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen.

Kuva: Ville Kangas

Suoliike. Kuva: Sini Eräjää.

Suojeluohjelma on toteutettava loppuun

Soidensuojelun täydennysohjelmaa valmisteltiin vuosina 2012-2014 tarkoituksena suojella Suomen ekologisesti arvokkaimmat suo-alueet. Ohjelmaa valmisteltiin kansallisen suostrategian, hallitusohjelman ja valtioneuvoston tekemän soiden ja turvemaiden kestävää käyttöä koskevan periaatepäätöksen linjausten mukaisesti. Vuonna 2015 suojelu päätettiin kohdistaa vain murto-osalle suunnitelluista maista ja suuri osa arvokkaista soista jäi ilman lain suojaa. Tämä suojeluohjelma on toteutettava nyt loppuun asti.

Laatikollinen suota, herra ministeri

Luonnonsuojeluliitto vei ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle huolensa Suomen soista ja palan pian tuhoutuvaa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajalla sijaitsevaa Kaitasuota. Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Kaitasuo ehdittiin jo valita suojeltavaksi soidensuojelun täydennysohjelmassa. Kun täydennysohjelma pysäytettiin 2014, suo jäi ilman lain suojaa. Nyt tuhansien vuosien aikana kertynyt turve kaivetaan ylös. Samalla Luonnonsuojeluliitto avasi julkisen vetoomuksen soiden pelastamiseksi.

Turpeenotto kuormittaa vesistöjä

Turpeen nostaminen soilta ja soiden ojittaminen kuormittavat vesistöjä. Soilta huuhtoutuu veden mukana aina jonkinverran ravinteita, kiinto-ainesta, humusta ja rautaa. Tämä kiihdyttää vesistöjen rehevöitymistä. Huuhtoumat kasvavat erityisesti ojitusten, turpeenkaivuun, turvemailla tehtyjen metsätöiden ja muiden muokkaustöiden seurauksena. Vesistöjen kuormitus aiheuttaa veden samenemista, kasvillisuuden ja levien kasvun kiihtymistä, sinileväkukintoja, pohjan liettymistä ja kalaston muuttumista särkikalavaltaisemmaksi. Erityisen herkkiä turvetuotannon vesistöpäästöille ovat pienet vesistöt. Soiden vesistöpäästöt ovat suurimmillaan tulvien nousuvirtaaman aikana.

Lue lisää

Kuva: Harri Hölttä

SuoMaan ikiaikainen yhteys turvattava

Suomenselän ja Maanselän alue muodostaa käytävän, jota pitkin lajit ovat vaeltaneet. SuoMaan suojelu- ja ennallistamisaloite on Suomen luonnonsuojeluliiton aloite alkuperäisluontomme puolesta.

Lue lisää SuoMaa-hankkeesta

Hiilipörssi – sijoita päästösi suohon

Tiesitkö, että soiden ennallistaminen on yksi kustannustehokkaimmista keinoista hillitä ilmastonmuutosta? Hiilipörssissä voit pienellä rahalla hillitä ilmastonmuutosta, elvyttää luonnon monimuotoisuutta ja suojella puhtaita vesiä.

Tutustu Hiilipörssiin

Ennallistamista hartiavoimin

Luonnonsuojeluliitossa ennallistetaan soita käsityönä. Erityisesti Keski-Suomen piiri ja Keurusseudun luonnonystävät ovat olleet ansiokkaita soiden ennallistamistöissä. Näistä kokemuksista on syntynyt myös opas soiden ennallistamiseen.

Tutustu oppaaseen

Tavoitteemme

Suomi on soiden maa. Lähes kolmannes maamme pinta-alasta on ollut alunperin suota. Nyt 80 % eteläisen Suomen soista on ojitettu ja vain 3,7 % eteläisistä soista on suojeltu. Suot tarvitsevat apuamme.

Lue lisää soidensuojelusta

Tule mukaan

Jokainen voi toimia suoluonnon ja puhtaampien vesistöjen puolesta. Helppo tapa on lahjoittaa soidensuojelutyölle. Voit myös esimerkiksi osallistua ennallistamistalkoisiimme.

Katso mitä sinä voit tehdä