Vuosina 2018-2025 toteutettavan Liito-orava LIFE -hankkeen päätavoitteena on ennaltaehkäistä liito-oravan elinympäristön vähentymistä ja pirstoutumista sekä yhtenäistää ja kehittää liito-oravaan liittyviä käytäntöjä maankäytön suunnittelussa ja metsätaloudessa.
Kanta kaksinkertaiseksi
Liito-orava LIFE -hankkeen tavoitteena on kaksinkertaistaa liito-oravien määrä ja saavuttaa lajin suotuisan suojelun taso. Suomen luonnonsuojeluliiton päärooli hankkeessa on toimia liito-orava-asiantuntijana eri työryhmissä mm. metsänkäytön suunnitteluissa ja eri hankeoppaiden teossa. Erityisvastuullamme ovat liito-oravan inventointikoulutukset kumppaneille ja kartoittajille. Koulutuksia järjestetään hankkeessa ensimmäisiin vuosiin painottuen yhteensä 22 kappaletta. Liito-orava LIFE -hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut.
Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi keväällä 2020 esitteen liito-oravan kartoittamiseen. Liito-orava – tietoa lajista ja kartoituksesta -esite on Liito-orava LIFE:n liito-oravakartoituskoulutusmateriaali, jolla halutaan antaa tietoa liito-oravasta ja sen suojelusta. Esite sisältää perustietoa liito-oravasta ja sen vaatimista elinympäristöistä, kuinka liito-oravan esiintymisen voi löytää ja varmistaa sekä kuinka lajihavaintojen kanssa tulee toimia. Lisäksi kerrotaan kartoituksesta ja tämänhetkisestä lainsäädännöstäkin.
Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoiman Liito-orava LIFE -hankkeen tavoitteena on vuosina 2018–2025 parantaa liito-oravan suojelua huomioimalla lajin säilymiselle keskeiset elinympäristöverkostot tulevaisuutta varten.
Euroopan unionin valtaosin rahoittamaan hankkeen kokonaisbudjetti on noin 8,9 miljoonaa euroa. Mukana on 18 kumppaniorganisaatiota eri sektoreilta sekä Suomesta että Virosta
LIFE on Euroopan Unionin ympäristöalan rahoitusjärjestelmä. LIFE-hankkeiden tavoitteena on auttaa EU:n lintu- ja luontotyyppidirektiivien täytäntöönpanossa sekä suojelualueiden Natura 2000 -verkoston rakentamisessa.
Liito-orava LIFE -hankkeessa on 27 Natura 2000 -kohdetta, joista 15 on Suomessa ja 12 Virossa. Talousmetsissä kohteita on noin 40, joista ¼ valtion mailla ja ¾ yksityismailla. Taajamakohteita on Suomen kolmessa kumppanikaupungissa yhteensä noin 22.
Haapajatkumon toimenpiteitä toteutetaan kymmenellä Natura 2000 -kohteella ja kuudella talousmetsäkohteella. Virossa on mukana 12 talousmetsäkohdetta Natura 2000 -alueiden läheisyydessä.
Inventointityötä tukemaan Suomen luonnonsuojeluliitto laatii ja painattaa inventointioppaan yhteistyössä muiden hankekumppaneiden kanssa. Liitto palkkaa (ostopalvelu) inventoijia kartoittamaan yksityismaiden hankekohteita (noin 30) ja lisäksi valtionmaankohteita (12 kohdetta) kartoitetaan yhteistyössä Luontopalvelujen kanssa. Inventointitiedot ovat hankkeen metsäsuunnittelun käytössä.
Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu metsäkäyttö- ja haapajatkumosuunnitelmien laatimiseen ja kohteiden seurantaan. Haapajatkumo tarkoittaa haavan uudistumisen ja kasvun edistämistä tulevaisuudessakin. Monin paikoin haavat vanhoja ja uudistuminen vaikeaa mm. kuusettumisen ja hirvien laidunpaineen vuoksi. Liitto myös kartoittaa liito-oravan esiintymistä kohdealueilla Kainuussa, Keski-Suomessa ja mm. eräillä kaupunkialueilla. Metsätaloustoimijat hyödyntävät kartoitusten antia laatiessaan liito-oravamyönteisiä metsäsuunnitelmia.
Lajitietokannan kehittäminen
Hankkeessa pyritään kokoamaan liito-oravaa käsittelevä havaintomateriaali koko levinneisyysalueelta. Tämä toteutetaan avaamalla valtakunnallinen lajitietopalvelu (Laji.fi), jossa liito-orava-aineisto on koottu kaikilta hankekumppaneilta.
Inventointimenetelmien kehittäminen
Luonnonsuojeluliiton vetämän hankeosion tavoite on yhtenäistää liito-oravan inventointimenetelmät eri toimijoiden väleillä. Hankkeen aikana kaikki hankekumppanit osallistuvat koulutuspäiviin ja lisäksi koulutetaan hankkeen ulkopuolisia toimijoita (mm. luontokartoittajia). Kolmepäiväisiä koulutuksia järjestettiin vuonna 2019 neljällä paikkakunnalla ympäri liito-oravan levinneisyysalueen. Koulutukset jatkuvat vuonna 2020 lisää.
Hankkeen tavoitteena on paikkatietomuotoisen aineiston hyödyntäminen liito-oravalle soveltuvien metsäalueiden tunnistamisessa Lopputuotteena luodaan karttamallinnus (Zonation-menetelmä), jossa esitetään liito-oravalle soveltuvat metsäalueet ja kulkuyhteydet ympäri liito-oravan elinalueen. Mallinnuksen tuloksien todenmukaisuutta arvioidaan maastoinventointien avulla. Luonnonsuojeluliitto vastaa elinympäristömallinnuksen perusteella valikoituneiden kohteiden maastokartoituksista Suomessa.
Yksi Liito-orava LIFE -hankkeen tavoite on vähentää konflikteja metsänomistajien ja luonnonsuojelupuolen välillä. Tarkoituksena on liito-oravan huomioiminen metsänkäytössä yhteisesti sovituin menetelmin. Hankkeessa lisätään tietoisuutta suojelumahdollisuuksista ja toisaalta sopivista metsänkäyttömenetelmistä liito-orava-alueilla.
Hankkeessa laaditaan yhteisesti sovituin menetelmin metsänkäyttösuunnitelmat n. 30 yksityisomisteiselle ja yhdeksälle valtion omistamalle metsäalueelle. Tarkoitus on laatia suunnitelmat kohdekohtaisesti, huomioiden kohde osana ympäröivää ekologista verkostoa ja liito-orava säilyttäen. Suunnittelutulos voi olla myös, että ei tehdä toimenpiteitä.
Luonnonsuojeluliitto vastaa hankekumppaneiden inventointikoulutuksista ja palkkaa asiantuntevat inventoijat kartoittamaan yksityismaakohteet (2019-2020). Lisäksi inventoijat osallistuvat myös valtionmaakohteiden kartoituksiin yhdessä luontopalvelun kanssa. Toimimme liito-orava-asiantuntijana ja on mukana maastokäynneillä ja kommentoimassa metsänkäyttösuunnitelmia.
Pesäkamera
Luonnonsuojeluliitto toteutti vuonna 2019 kuvausprojektin, jossa seurattiin liito-oravan pesän tapahtumia. Tästä YouTube-soittolistasta voit katsella pesältä tallennettuja tapahtumia.
Lisätietoja
Hankekoordinaattori, Kainuun piirin toiminnanjohtajaAri Jäntti
Liito-orava on uhanalainen metsälajimme. Metsähakkuut ovat sen suurin uhka. Ajamme liito-oravametsien tiukempaa suojelua ja tehokkaampia toimenpiteitä sen kotimetsien suojelemiseksi.
