“Haitalliset vieraslajit ovat alueesta riippuen joko merkittävin tai toiseksi merkittävin syy luonnon monimuotoisuuden vähenemiselle.”

Mitä vieraslajit ovat, ja miten ne eroavat tulokaslajeista?

Vieraslajit ovat kasvi- ja eläinlajeja, jotka kulkeutuvat alueelta toiselle ihmisen myötävaikutuksella sellaisten leviämisesteiden, kuten vuoristot tai valtameri, joita lajien ei olisi mahdollista ylittää omin keinoin. Leviäminen tapahtuu joko tarkoituksella, kuten eläinten tai viljely- tai koristekasvien kansainvälisessä kaupassa tai vahingossa esimerkiksi tavarakuljetusten salamatkustajina. Suurin osa uudelle alueelle päätyvistä vieraslajeista tuhoutuu nopeasti epäsuotuisten ilmasto- tai ympäristöolosuhteiden, tai häviämällä kilpailun alueen alkuperäiselle lajistolle. Erotuksena vieraslajeista, tulokaslajit leviävät uusille alueille ”omin voimin”, eli laajentamalla esiintymisaluettaan.

Haitallisiksi vieraslajeiksi luokitellaan pieni osa vieraslajeista, jotka menestyvät lisääntymällä ja leviämällä tehokkaasti aiheuttaen merkittävää haittaa alkuperäisille lajeille ja elinympäristöille, ihmisten terveydelle tai taloudelle.

Vieraslajien aiheuttamat haitat

Haitallisten vieraslajien aiheuttamat haitat määritellään seuraaviin luokkiin:

  • Ekologinen (haitta alueen alkuperäiselle lajistoille ja elinympäristöille)
  • Terveydellinen (taudit, loiset ja allergisoivat lajit)
  • Taloudellinen (mm. satotappiot, maan arvon aleneminen, kartoitus- ja torjuntakustannukset)
  • Sosiaalinen (mm. uhka virkistysalueiden käytölle ja viihtyvyydelle)

Yksi haitallinen vieraslaji voi aiheuttaa useampaan luokkaan kuuluvaa haittaa; esimerkiksi jättiputket aiheuttavat ekologista haittaa valtaamalla muilta kasvilajeilta kasvupaikkoja, taloudellista haittaa alentamalla kiinteistön arvoa tai torjuntakulujen muodossa sekä suoraa terveydellistä haittaa kasvinesteen aiheuttamien iho-oireiden (kuvassa oikealla) vuoksi.

Miten vieraslajit leviävät Suomeen?

Ihmiset ovat jo vuosisatoja kuljettaneet kasvi- ja eläinlajeja maanosasta toiseen. Nettikaupankäynnin avauduttua myös tavalliselle kuluttajalle kuljetettavat tavaramäärät ovat kasvaneet valtavasti. Samalla myös vieraslajien liikkuvuus maanosasta toiseen on kasvanut merkittävästi.

Vieraslajeja kuljetetaan maasta toiseen rahtilaivoissa tai lentokoneissa, joko rahtina tai salamatkustajina pakkausmateriaalien joukossa tai ruumassa. Meressä elävät vieraslajit kulkeutuvat satamasta toiseen laivojen painolastivesien mukana. Matkustajaliikenne ja turistit siirtävät lajien siemeniä, munia, nuoria tai täysikasvuisia yksilöitä maasta toiseen joko tarkoituksella matkamuistoina tai jopa kenkiensä pohjissa olevassa mullassa.

Miten vieraslajit leviävät Suomessa?

Uudella alueella lajit päätyvät luontoon tavallisesti karkaamalla puutarhoista ja pelloilta, turkistarhoista tai kalankasvattamoista. Vieraslajit leviävät ihmisten toiminnan seurauksena myös kuljettaessamme puutarhajätteemme lähistön luvattomaan tunkioon, siirtäessämme haitallisten kasvien siemenpankkeja multakuormien mukana tai kun hylkäämme lemmikkieläimen luontoon. Rahtilaivojen painolastivesien mukana tulleet, vedessä elävät lajit voivat lisääntyä ja levitä rannikkoillemme tai jokia pitkin sisävesistöihin.

Skandinavian alueella haitallisten vieraslajien merkittävien leviämisväylä luontoon on ammatti- ja kotipuutarhat sekä maatalous.*

*Pohjoismaiden ministerineuvosto (2015).

EU:n ja Suomen vieraslajilainsäädäntö ohjaa sekä asettaa rajoituksia ja velvollisuuksia maanomistajille ja muille vieraslajitoimijoille.

EU:n vieraslajiasetus tuli voimaan 1.1.2015. EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda EU:n ulkopuolelta eikä toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kuljettaa, kasvattaa, myydä, välittää tai luovuttaa eteenpäin. EU-vieraslajien päästäminen ympäristöön on kielletty. Luettelossa on tällä hetkellä 66 lajia.

Suomen kansallinen vieraslajilaki ja valtioneuvoston asetus kansallisesta vieraslajiluettelosta tulivat voimaan 1.1.2016. Suomen lainsäädännön piiriin kuuluvia vieraslajeja koskevat samat rajoituksen kuin EU-lajeja. Kesällä 2019 kansallinen vieraslajilista täydentyi 9 uudella lajilla, ja listalla on nyt yhteensä 30 lajia tai lajiryhmää.

Suomessa vieraslajilainsäädäntöä valvoo ja sen tulkinnasta päättää elinkeino-, liikenne- ja -ympäristökeskukset (ELY-keskus). ELY-keskus voi viimeisenä vaihtoehtona sakon tai teettämisen uhalla kieltää jatkamasta vieraslajien kasvattamista tai kauppaa tai määrätä kiinteistön omistajan hävittämään kiinteistöllä olevan tai ympäristöön päässeen vieraslajin esiintymän.

Mitä minä voin tehdä ehkäistäkseni haitallisten lajien leviämistä?

Nyrkkisääntönä: TUNNISTA – ILMOITA – TORJU!

Havaitsin EU- tai kansallisen listan vieraslajin, miten toimin?