Asumisen ympäristövaikutukset syntyvät esimerkiksi energian- ja sähkönkäytöstä sekä veden kulutuksesta. Jokainen voi vaikuttaa tiettyyn pisteeseen asti oman asumisensa kestävyyteen, mutta kerros- ja rivitaloissa myös taloyhtiöillä on iso rooli.

Lämpövuodot tukkoon

Lämpökamerakuva kertoo rakennusten lämpövuodot. Energian kokonaiskulutuksesta aiheutuvista ilmastopäästöistä 40 % syntyy asumisesta.

Asumisteesit

Suomen luonnonsuojeluliiton asumisteeseissä keskitytään siihen, miten taloyhtiöt sekä kerros- ja rivitaloissa asuvat ihmiset voivat edistää asumisen kestävyyttä.

1. Vähemmän harakoille lämmittämistä, enemmän uusiutuvia

Ilmasto- ja energiansäästötalkoissa tarvitaan taloyhtiöitä. Energiakatselmus on hyvä perusta käytännön toimille, sillä katselmuksessa selviävät taloyhtiön yksilölliset säästömahdollisuudet. Energiansäästön ja paremman asuntokohtaisen mittaamisen mahdollisuudet tulee ottaa huomioon etenkin putki-, ikkuna-, julkisivu- ja muiden remonttien yhteydessä. Niitä varten kannattaa hakea julkisia energia-avustuksia. Myös lämmitysjärjestelmän täydentämistä tai korvaamista uusiutuvilla energiaratkaisuilla on hyvä harkita. Luonnonsuojeluliitto suosittelee vaihtamaan kiinteistösähkön Ekoenergiamerkittyyn sähköön.

2. Älykkääksi säädetty talo ja asukkaat energiaekspertteinä

Taloyhtiössä kannattaa laittaa säädöt ja käytännöt kuntoon. Lämmitysjärjestelmän perussäädön avulla kiinteistön energiankulutusta voidaan vähentää 10-–5 %. Käytäviin, varastoihin ja autotalleihin riittää asuntoja alhaisempi lämpötila. Muita tarkasteltavia kohteita ovat mm. yhteisten tilojen valaistus, autojen lämmityspistokkeet ja saunat. Kiinteistönhuoltosopimus tulisi laatia siten, että sopimus kannustaa ekotehokkuuteen energian ja veden kulutuksessa. Kiinteistönhuoltohenkilökunnan koulutuksella ja asukastiedotuksella on tärkeä rooli taloyhtiön vihertämisessä. Ainakin yhden aktiivisen asukkaan kannattaa myös mennä mukaan Motivan energiaeksperttitoimintaan.

3. Energian ja veden kulutus näkyväksi

Suurimmassa osassa kerrostaloyhtiöitä vain sähkö laskutetaan asuntokohtaisesti, kun taas vesi- ja lämpökulut jaetaan tasan kaikkien talon asukkaiden kesken omasta kulutuksesta riippumatta. Miksi säästää lämmintä vettä, jos naapuri nauttii kuumista kylvyistä joka päivä? Suomen luonnonsuojeluliiton KotiMIPS-tutkimuksen mukaan jo pelkkä tieto omasta kulutuksesta auttaa motivoimaan säästöön. Asuntokohtaisilla sähkö- ja vesimittareilla kulutus voidaan tehdä näkyväksi asukkaille ja ’aiheuttaja maksaa’ -periaate saattaa voimaan myös taloyhtiöissä.

4. Autopaikoille kustannuksia vastaava hinta ja pyöräpysäköinti toimivaksi

Autopaikkojen kustannukset tulisi erottaa kiinteistöjen rakennuskustannuksista ja muista taloyhtiön kuluista. Autopaikoituksen järjestämisen oikea hinta tulee periä paikkojen käyttäjiltä. Kulujen laskennassa tulee ottaa huomioon esimerkiksi tonttivuokrat ja autopaikoituksen ylläpidon kustannukset.

Myös taloyhtiöissä tulisi kannustaa pyöräilyyn tarjoamalla asukkaille käytännöllisiä polkupyörien säilytys- ja pysäköintiratkaisuja. Toimiva pyöräsäilytys koostuu pihalla olevista riittävistä, katoksellisista pyörätelineistä sekä turvallisesta lukkojen takana olevasta säilytystilasta, johon pyörät saa kätevästi talteen. Myös hyvistä sisätiloissa olevista pyöräpaikoista voi periä maksun käyttäjiltä kustannusten mukaisesti, samoin kuin autopaikoista.

5. Tavaroiden ja tilojen yhteiskäyttö

Tavaroiden yhteiskäytön lisäämisessä taloyhtiöissä on valtavasti potentiaalia. Yhteisomistuksen lisäksi lainaaminen vähentää luonnonvarojen kulutusta, varastotilan tarvetta ja lisää yhteisöllisyyttä. Tavaroiden yhteiskäyttöä on helppo edistää. Riittää, kun kokoaa lainattavista tavaroista listan esimerkiksi talon intranettiin tai ilmoitustaululle. Tavaroiden lisäksi taloyhtiöissä voidaan vaihtaa palveluita.
Kestävään asumiseen voisivat yhteisten pesutupien ja saunojen lisäksi kuulua erilaiset askartelutilat sekä asukkaiden varattavissa olevat vierashuoneet, koska ne vähentävät omien asuinneliöiden tarvetta.

6. Pihat yhdessäolon ja tekemisen paikoiksi

Vihreät pihat tarjoavat asukkaille rentoutumisen ja virkistäytymisen paikkoja, joissa on mahdollisuus tavata muita asukkaita, pelata ja leikkiä. Kiinteistöliitto on koonnut tietoa viihtyisän piha-alueen rakentamiseksi, kunnostamiseksi ja ylläpitämiseksi. Taloyhtiöiden piha-alueilla voi edistää myös pienimuotoista viljelyä. Osa pihasta voidaan jakaa kaikille asukkaille omiksi pihoiksi, kuten Helsingin Puu-Käpylässä; tai halukkaat voivat vastata oman kukkapenkin hoidosta, kuten tapahtuu monissa vanhoissa kerrostaloissa.

7. Kierrätys kuntoon

Taloyhtiöiden tulee huolehtia, että asukkailla on mahdollisimman hyvät mahdollisuudet lajitella jätteensä paikkakunnalla kerättävien jätejakeiden mukaisesti. Biojätteiden kompostointi omalla tontilla on hyvä ratkaisu. Kun biojätteiden kompostointi hoidetaan itse, kuljetus ja käsittelymaksuihin kuluvat rahat säästyvät ja istutuksiin tarvittavaa multaa saadaan omasta takaa. Jos kaikkia kierrätysmahdollisuuksia ei ole mahdollista järjestää   itse, taloyhtiön toimijat voivat myös selvittää, missä talon lähistöllä sijaitsee kierrätyspisteitä ja kirpputoreja, ja tiedottaa näistä asukkaille.

8. Taloyhtiöön ympäristövastaava

Taloyhtiöiden hallituksessa on nykyisin erilaisia rooleja, joilla yhtiön toiminnan vastuualueita jaetaan. Nimeämällä ympäristövastaava joko hallituksesta tai sen ulkopuolelta voidaan ympäristöasioiden huomioon ottamista edistää kattavasti koko taloyhtiön toiminnassa. Sen lisäksi, että ympäristövastaava kehittää kiinteistöä ympäristöystävällisemmäksi, tärkeää on myös muiden talon asukkaiden innostaminen toimimaan asunnoissaan ja yhteisissä tiloissa ympäristön hyväksi. Ympäristövastaavan yksi oleellisimmista rooleista onkin tiedon välittäminen asukkaiden, taloyhtiön ja huoltoyhtiön välillä. Jokaisessa talossa tulisi olla oma ympäristövastaavansa, jolloin talon toimintoja tulisi seurattua aktiivisesti.

Miten käyttämäsi sähkö on tuotettu?

Käytätkö sähköä kodissasi? Sähkön ostajana voit vapaasti valita, kuka ja millä energiantuotantomuodoilla tuottaa sähkösi.

Kaikki sähköntuotanto, myös uusiutuva energia, tuottaa ympäristöhaittoja. Voit minimoida nämä haitat ostamalla Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaa EKOenergiaa. Kilpailuta ja vaihda uusiutuvilla tuotettuun sähköön, näin vähennät hiilidioksidipäästöjä. Tutustu EKOenergia -merkittyyn sähköön: EKOenergia

Asumisen energiatehokkuus

Energian kokonaiskulutuksesta aiheutuvista ilmastopäästöistä 40 % syntyy asumisesta. Lämmitysjärjestelmän valinta vaikuttaa ratkaisevasti talon energiakustannuksiin ja -kulutukseen ja siten myös ympäristöön. Suomen ilmastopaneeli suosittelee kaukolämpöön liittymistä tiheään asutuilla kaupunkialueilla ja uusiutuvaa lähienergiaa haja-asutusalueille. Ilmaston kannalta on merkittävää, ettei kaukolämpöä ole tuotettu fossiilisilla polttoaineilla kuten kivihiilellä tai turpeella. Puhtainta ja halvinta energiaa on säästetty energia.

Ota kulutustottumuksissa huomioon

  • Veden virtauksen säätäminen alhaiseksi tai vettä säästävien hanojen asennus.
  • Energiatehokas valaistus esimerkiksi ledeillä.
  • Ajastettu ilmastointi.
  • Huonelämpötilan säätö 21 C asteeseen.
  • Käyttämättömien huoneiden lämpötilan säätö 15 C asteeseen.
  • Huolla vanhat vialliset kodinkoneet tai vaihda ne energiatehokkaisiin vaihtoehtoihin.

Lue asumisen TOP10 ener­gian­sääs­tö­vin­kit

Vähennä asumisesi päästöjä ja säästä rahaa.

Lue artikkeli

Energiaremontti peruskorjauksen yhteydessä

Helsinkiläisen kerrostalon kattoremontti. Kuva: Risto Saarikivi
Helsinkiläisen kerrostalon kattoremontti. Kuva: Risto Saarikivi

 

Energiatehokkuustoimenpiteitä on kustannustehokkainta toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä. Jyväskyläläisessä taloyhtiössä vanha lämmönjakaja uusittiin putkiremontin yhteydessä, jonka seurauksena lämmönkulutus väheni 12 %. Kiinteistösähkö putosi 7 % uusilla ledeillä ja energiatehokkailla lampuilla. Lämpövuoto katon rajoista katosi haminalaisesta kerrostalosta, kun seiniin ja katon yläpohjaan uusittiin lämpöeristeet  julkisivuremontin yhteydessä. Pitämällä huolta asunnostasi vähennät kosteusvaurioiden ja tulipaloriskien toteutumista.

Energiankulutuksen vähentäminen sähkölämmitteisessä omakotitalossa

Helsingissä remontoitiin rintamamiestalo ja varsin pienillä toimilla sähkön kulutus laski yli 20 000 kilowattitunnista (kWh) 13 500 kilowattituntiin kahden vuoden aikana. Remontin yhteydessä tukittiin pahimmat lämpövuodot ja seiniiä lisäeristettiin. Taloon asennettiin uusi ulko-ovi ja kaksi ilmalämpöpumppua. Lisäksi kaksi varaamatonta takkaa otettiin käyttöön vuoden kylmimpänä aikana.

Omakotitalo, Helsinki 2010 2011 2012 Muutos %
Kiinteistösähkö, kWh 20000 16500 13500 6500 32
Vesi, m3 Na 106 101 5 5

Sähkölämmitystä on kustannustehokasta korvata:

  • Aurinkopaneeleilla
  • Varaavalla takalla
  • Ilmalämpöpumpulla
  • Ilmastoinnin lämmöntalteenotolla
  • Aurinkokeräimillä

Energiaremontin takaisinmaksuaika vaihtelee, mutta se on keskimäärin 10 vuotta. Aurinkopaneeleilla takaisinmaksuaika on noin 15-20 vuotta, mutta paneelit ovat kestäviä ja käyttöikä pitkä.

Aurinpaneeleja asennetaan kerrostalon katolle. Kuva: Janne Käpylehto.
Aurinkopaneeleja asennetaan kerrostalon katolle. Kuva: Janne Käpylehto.

Miten havaitset ja tukit lämpövuodon?

Lämpövuodot ovat tyypillisiä ikkunoissa, ovissa, lattian ja katon rajoissa.

  • Kädellä tuntee viiman tai lattiassa on selkeästi kylmä kohta.
  • Voi havaita tarkasti lämpökameran avulla.
  • Jääpuikot roikkuvat ulkona katolta

 

Energian kulutuksen vähentäminen kaukolämmitteisessä kerrostalossa

Rovaniemeläinen kerrostaloasunto on esimerkki siitä, kuinka kerrostaloasunnon asukas voi omilla toimillaan hyvin helposti laskea kotinsa energian kulutusta. Huoneiston lämmitysjärjestelmä säädettiin ja  patterit huollettiin. Termostaatit, ikkunat ja parvekkeen ovet uusittiin ja kylmiö poistettiin käytöstä. Autotolppiin asennettiin 2h ajastimet.

Kerrostalo Rovaniemi 2010 2012 Muutos %
Kiinteistösähkö, kWh 51880 47373 4507 9
Lämmitysenergia, MWh 389 366 23 6
Vesi, m3 2170 2007 163 8

 

Hyödyllisiä linkkejä:


Tulokset syntyivät Suomen Luonnonsuojeluliiton Negawatti-energianeuvontahankkeessa  vuosien 2011-2014 aikana. Hankkeessa taloyhtiöitä ja asukkaita ympäri Suomen kannustettiin toteuttamaan kannattavia energiansäästötoimenpiteitä ja opettelemaan säästäviä tapoja käyttää energiaa. Hankeen yhteydessä tehtiin energiakartoitus yli 80 kohteeseen. Hanketta tuki LähiTapiola.

Tee kestäviä valintoja

Kaikki lähtee siitä, miten me asumme, mitä me syömme ja miten me liikumme. Tee ne ekotoimet, joihin voit omassa elämässäsi vaikuttaa. Lähde mukaan paikallistoimintaan edistämään kestävää elämäntapaa omalla kotiseudullasi.

Katso mitä sinä voit tehdä