Kaivokset ja niiden jätevedet eivät saa pilata vesistöjä tai vaikuttaa merkittävästi vesistöjen tai vesieliöstöjen luonnontilaan. Kaivosten ympäristölupien on oltava niin tiukkoja, että pilaaminen vältetään kokonaan. Kaivosalueilla olevien erilaisten vedenkäsittely- ja jätealtaiden pohjien tulee olla huolellisesti tiivistettyjä ja päällystettyjä. Myös prosessivedet tulee kattaa alueella liikkuvan eliöstön suojelemiseksi. Kaivosten on pyrittävä toiminnassaan suljettuihin kiertoihin.
Kaivostavoitteemme
Suomen luonnonsuojeluliitto ei vastusta kaivoksia ja kaivostoimintaa sinänsä. Kaivoksista saadaan tärkeitä raaka-aineita, joita parhaimmillaan käytetään myös ympäristöä säästävän teknologian tarpeisiin. Luonnonvaroja ei kuitenkaan voida riistää kestävän tulevaisuuden kustannuksella.
Kaivostoimintaa ympäristön ehdoilla
Kaivoksia ei tule avata luonnoltaan arvokkaille alueille tai niiden tuntumaan, eivätkä ne saa uhata ekosysteemien toimintaa.
Kuva: Tom Fisk / Pexels (CC0)
Siirry sisältöönYmpäristön tila pitää turvata
Edellytämme, että kaivokset eivät pilaa ympäristöä: vesistöjä, ilmaa tai maaperää. Ne eivät myöskään saa uhata luonnon monimuotoisuutta. Suomen luonnon elinvoimaisuutta ei saa uhrata lyhytkestoisten taloudellisten hyötyjen vuoksi.
Kaivoshankkeiden yhteisvaikutukset huomioitava
Yksittäinen kaivoshanke ei todennäköisesti koskaan ole alueen ainoa ympäristökuormittaja. Esimerkiksi tietyn vesistön varrella voi olla useita kaivoksia ja muuta sellaista elinkeinotoimintaa, joka rasittaa ympäristöä. Eri hankkeiden yhteisvaikutukset on jatkossa otettava paremmin huomioon ja varmistettava, että luonnon kestokykyä ei ylitetä. Kaivostoiminta aiheuttaa myös huomattavia ilmastopäästöjä, esimerkkinä rikastamoiden suuret hiilidioksidipäästöt.
Säilytetään suojelualueet suojelualueina
Suojelualueet on perustettu luonnon erityisten arvojen suojelemiseksi. Kaivoksia ei saa sijoittaa suojelualueille tai muille luonnoltaan arvokkaille alueille, eikä niin lähelle suojelualueita, että ne haittaavat suojelutavoitteiden toteutumista.
Malminetsintää tai mahdollisten malmioiden tutkimista ei suojelualueilla tarvita eikä pidä sallia. Malminetsintä ja -tutkimusten suorittaminen Natura- ja muilla luonnonsuojelualueilla tulee kokonaan kieltää. Suojelustatusta ei nykyisiltä suojelualueilta saa kaivostoiminnan mahdollistamiseksi purkaa.
Lisäksi kaivosyritysten ja luvan myöntäjän tulee merkitä kaikkiin lupahakemustensa karttoihin alueella ja sen lähellä sijaitsevat suojelualueet. Malminetsintää ei jatkossa pidä saada toteuttaa pelkällä maanomistajasuostumuksella ilman viranomaiskäsittelyä.
Ei kaivosten jätevesiä järviimme
Köyhät malmiot jätettävä rauhaan
Maapallon luonnonvarojen ehtyessä kiinnostus kohdistuu yhä heikkolaatuisempiin malmioihin. Kun taloudellista tuottoa varten kaivetaan entistä suurempi määrä kiveä, on vaarana, että kaivostoiminnan ympäristövaikutukset kasvavat jatkossa entisestään. Riski on suuri etenkin Suomessa, jossa maaperässä on lähes koko maan alueella myös uraania. On kysyttävä, onko köyhien malmioiden hyödyntäminen nykyisin käytössä olevilla tekniikoilla maallemme eduksi.
Kaivoshankkeista kerrottava avoimesti
Vuonna 2011 voimaan tulleessa kaivoslaissa on suuria puutteita. Esimerkiksi maanomistaja voi edelleen jäädä vaille tietoa tulevasta kaivoshankkeesta, sillä laki ei velvoita toimijaa kaikissa tilanteissa varmistamaan, että tieto on saavuttanut kaikki alueen maanomistajat. Kaikki kaivoshankkeiden tiedot on tuotava avoimesti niin kansalaisten kuin kansalaisjärjestöjenkin tarkasteltavaksi ja kommentoitavaksi.
Lupaviranomaisen ja valvojien resurssit, asiantuntemus ja riippumattomuus turvattava
Kaivoshankkeet työllistävät merkittävästi lupia käsitteleviä ja valvovia viranomaisia. Niiden resurssit ja riittävä osaaminen on taattava. Työnsä ohella viranomaiset opastavat ja neuvovat kaivosyrityksiä. Tämän viranomaistoiminnan kustannusten tulee kuulua täysimääräisesti yritykselle itselleen. Lisäksi on varmistettava, että valvojalla ei aiempien työtehtäviensä tai sijoitustensa kautta ole intressejä kaivosten ongelmien sivuuttamiseen ja vähättelyyn. Riippumattomuus elinkeinoelämän intresseistä turvataan perustamalla itsenäinen valtakunnallinen ympäristövirasto alueellisine toimipisteineen.
Luvat kuntoon ennen kaivostöiden aloittamista
Kaivosten lupaprosessit eivät ole uskottavia, jos kaivokselle myönnetään erilaisia poikkeuslupia ennen kuin luvat muutoksenhakuineen on loppuun käsitelty. On kansalaisten harhaanjohtamista antaa nimellinen mahdollisuus osallistua lupaprosessiin ja sitten heidän esittämistään ajatuksista riippumatta käynnistää kaivoksen rakentaminen tai toiminta viranomaisen myöntämällä poikkeusluvalla. Kiirehtimällä ei saada aikaan kestävää kaivostoimintaa.
Tarvitsemme kaivosveron
Norjakaan ei anna öljyvarantojaan ilmaiseksi sille, joka sattuu ne löytämään. Mineraalit ovat Suomen ja suomalaisten kansallista omaisuutta, jonka käyttämisestä tulee saada yhteiskunnalle korvaus. Mineraalivarojen polkumyynti on lopetettava. Erillisellä kaivosverolla tai -maksulla voitaisiin jatkossa varmistaa, että nykyistä suurempi osa kaivostoiminnan taloudellisista hyödyistä jää Suomeen.
Suomi ei louhi uraania
Uraani on paitsi radioaktiivinen myös kemiallisesti hyvin myrkyllinen aine niin luonnolle kuin ihmisillekin. Suomen kansallisen edun mukaista ei ole kaivaa eikä myydä uraania maailmanmarkkinoille. Uraanikaivoksia tai uraania sivutuotteina tuottavia kaivoksia ei voi avata ilman radioaktiivisen jätteen syntymistä ja riskiä suurista ympäristöhaitoista. Talteenottoa ei voida hyväksyä ennen perusteellista ja puolueetonta tutkimusta eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista.
Uraanikaivoksia ei tule perustaa myöskään muun tuotannon varjolla. Jos potentiaalisen malmiesiintymän tiedetään sisältävän uraania, kaivostoimijan ja viranomaisten on kerrottava tieto julkisuuteen heti hankkeen alkuvaiheissa, jotta todellisista riskeistä voidaan keskustella avoimesti.
Kaivosten jälkihoito on kaivosyrittäjän vastuulla
Suomessa on useita suljettuja ja hylättyjä kaivoksia, joista edelleen valuu vesistöihin ja pohjavesiin haitallisia aineita. Kaivosyritysten vastuita on tarkennettava niin, että kaivosten jälkihoito ja alueen ennallistaminen eivät kaadu yhteiskunnan ja veronmaksajien maksettavaksi. Vakuudet ja rahastot on mitoitettava niin, että lopettaessaan toimintansa kaivos pystytään sulkemaan siten, ettei se enää kuormita ympäristöään. Jälkihoito erityisesti radioaktiivisten kaivosjätteiden osalta on suunniteltava tuhansien vuosien aikajänteellä.
Kaivosten kunnioitettava naapureitaan
Melu, pöly ja hajuhaitat voivat merkittävästi heikentää kaivosten lähellä asuvien ihmisten hyvinvointia. Kaivostoiminnan on lähialueen asukkaiden ohella kunnioitettava alueen virkistystoimintaa ja muita elinkeinoja. Etenkään luontoa kunnioittavien alojen, kuten luontomatkailun ja luomutuotannon, toimintaedellytyksiä ei saa kaivostoiminnalla vaarantaa.
Näin estämme
kaivoshaittoja
Vaikutamme maamme kaivoslakiin sekä kaivosten lupaprosesseihin, lausumme ja viestimme ongelmista. Seuraamme kaivosten ympäristövaikutuksia tarvittaessa myös maastossa.
Tutustu kaivostoimintaamme
Tule mukaan
Voit osallistua kaivosten lupaprosesseihin kertomalla mielipiteesi, allekirjoittamalla vetoomuksia sekä olemalla yhteydessä suoraan kaivosyhtiöihin
Katso mitä voit tehdä