Suomen luonnonsuojeluliitto toivottaa kaikki tervetulleiksi mukaan luonnonsuojelutyöhön. Luonto lainassa -viikolla jäseneksi liittyvät saavat halutessaan jäsenlahjaksi hienon Pinnan alla -kangaskassin. (Valinta päivittyy liittymislomakkeelle.)

Ilmastokriisi kirjoissa:

1. Pelttari, Mikko: Lämpenevä Maa: ilmastolukutaidon käsikirja (2021)

Ratkaisuja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi piisaa. Silti valtioiden, yritysten ja ihmisten suuret puheet ja ponnistelut eivät näytä pysäyttävän vaarallista ilmastonmuutosta kyllin nopeasti. Miksi niin vähän tehdään, vaikka niin paljon tiedetään?

Tiedetoimittaja Mikko Pelttari kysyy kirjassaan Lämpenevä maa – Ilmastolukutaidon käsikirja, mikä tekee ilmastonmuutoksesta niin viheliäisen ongelman — yhteiskunnallisen ilmastokriisin. Vaikka ilmastonmuutos on luonnontieteellinen ilmiö, kysymys ihmiskunnan suunnasta ei selkiydy vain fysiikan, teknologisten innovaatioiden ja ilmastomallien avulla. Toiveikas tulevaisuus vaatii talouden, kulttuurin ja uudelleenajattelua.

Kirja on tutkimuksesta ammentava johdatus ilmastonmuutoksen ajatteluun ja ilmastolukutaitoon. Kun ilmastosta puhutaan enemmän kuin koskaan, on entistä tärkeämpää pohtia mistä ja miten keskustellaan. Teos tarjoaa näkökulmia ja oivalluksia niin aloitteleville kuin kokeneillekin ilmaston ajattelijoille.

 

2. Laane, Taina: Myötätuntoinen katse ja muut ilmastotekoni (2022)

Taina Laane käsittelee kirjassaan Säällisiä ajatuksia – Myötätuntoinen katse ja muut ilmastotekoni (Kirjapaja, 2022) ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä kokemuksia positiivisen psykologian asiantuntijuudella: kerronta on voimauttavaa, kannustavaa ja loputtoman ymmärtäväistä. Kirjan punaisena lankana on myötätunto itseä ja muita kohtaan. Laanen mielestä on oleellista ymmärtää, että jokainen yksilö tekee parhaansa olemassa olevilla voimavaroillaan ja siten jokainen ansaitsee osakseen myötätuntoisen katseen.

 

3. Parvela, Timo: Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä (2019)

Ellan ja kavereiden kolme hulvatonta ratkaisua ympäristön pelastamiseksi.

Minun nimeni on Ella. Olen jo melkein kolmannella luokalla. Meidän luokkamme on kaksi ja puoli A. Se on luultavasti maailman ainoa puolikas luokka, mutta onneksi meidän opettajamme on ihan kokonainen. Hän on lisäksi tosi mukava, paitsi että viime aikoina opettaja on ollut vähän huolestunut. Hän on nimittäin pikkaisen huolissaan maapallosta.

Ellan luokka tekee luontoretken opettajan johdolla, ja laulujoutsenet tekevät kaikkiin vaikutuksen:

– Ne ovat joutsenia, opettaja selitti. Hän oli tuonut meidät retkelle, koska halusi näyttää meille kevään merkit. – Laulujoutsen on yksi ensimmäisistä muuttajista. Ne tulevat heti, kun jäät lähtevät järvistä. Joutsenten päivät kuluvat ravinnon etsimisessä, sillä suuri lintu tarvitsee paljon energiaa.

Juuri silloin joutsenet paukuttivat siipiään ja toitottivat kuuluvalla äänellä.

– Joutsen on vähän niin kuin meidän isä, arveli Pate.

– Muuttaako teidän isäkin keväällä? minä hämmästyin.

– Ei, vaan isäkin paukuttelee kuuluvasti ja hän käyttää suurimman osan päivästä ruoan etsimiseen, Pate sanoi.

Kirjailija Timo Parvela on taas hyvin ajan hermolla: Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä on lähes päästötön eko-Ella. Sen kolme tarinaa luonnon suojelemiseksi käyvät ajankohtaisen aiheen kimppuun ellamaisella twistillä, tosissaan mutta ei ryppyotsaisesti.

 

4. Taalas, Petteri: Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin (2022)

Realismia ja aitoa kunnianhimoa ilmastokeskusteluun

Kokenut ilmatieteilijä kertoo ilmastokysymyksen faktat ja asettaa asiat ja ongelmien ratkaisukeinot mittasuhteisiin. Ilmastonmuutos on aikamme polttavin ongelma, johon ratkaisuja janoavat niin kansalaiset, yritykset kuin investoijatkin. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, mutta torjuntakeinot on valittava harkiten. Tikun nokassa ollut lentoliikenne tuottaa 2 % maailman hiilidioksidipäästöistä.

Maailman hiilidioksidipäästöistä 90 % tulee kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä. Jos ydinkysymykseen eli fossiilisen energian käyttöön ei puututa, tulokset jäävät näpertelyksi. Hyvä uutinen on, että sekä tekniset että taloudelliset keinot Pariisin ilmastosopimuksen rajoissa pysymiseen ovat olemassa.

Petteri Taalas on Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri. Pian nelikymmenvuotisen ilmatieteilijän uransa aikana hän on toiminut myös mm. Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana.

 

5. Kotakorpi, Kerttu: Suomen luonto 2100: tutkimusretki tulevaisuuteen (2021)

Suosikkimeteorologi Kerttu Kotakorven Suomen luonto 2100 on viimeisimpään tietoon perustuva visio tulevaisuuden Suomesta, joka on ilmastoltaan hyvin erilainen kuin nyt.

Ilmastonmuutos tulee vääjäämättä muuttamaan maailman jo lähivuosikymmeninä. Millaisia muutoksia Suomi tulee kohtaamaan tällä vuosisadalla? Pysyykö rannikko-Suomi merenpinnan yläpuolella? Onko havumetsiä enää ollenkaan, vai valtaavatko lehtipuut metsämme? Voiko koko maan muuttaa pelloksi kasvukauden pidentyessä, ja mitä niillä pelloilla kasvatetaan? Onko metsissämme enää yhtään tuttua nisäkästä? Tai järvissämme tuttuja kaloja? Entä miten voi jo valmiiksi heikossa hapessa sinnittelevä Itämeremme?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin on etsinyt vastauksia televisiouutisten meteorologina tutuksi tullut Kerttu Kotakorpi, joka seuraa ilmastonmuutoksen vaikutuksia työssään päivittäin. Kirjassaan Kotakorpi vie lukijat aikamatkalle vuoteen 2100, ja pääsemme tutustumaan Suomen eri kolkkien muuttuneeseen lajistoon, maisemiin ja elinympäristöihin.

 

6. Goodall, J., Abrams, D. & Hudson, G.:  Kirja toivosta (2022)

Kuinka voimme pitää kiinni toivosta maailmassa, joka näyttää olevan valtavissa vaikeuksissa? Antti Immosen kääntämässä ajankohtaisessa teoksessa maailman tunnetuin elossa oleva luonnontutkija Jane Goodall ja kansainvälisesti menestynyt kirjailija Douglas Abrams pohdiskelevat ihmisluonnon kaivattua ja heikoimmin ymmärrettyä osaa – toivoa. Paheneva ilmastokriisi, maailmanlaajuinen pandemia, biodiversiteetin hupeneminen, poliittiset mullistukset – näiden musertavien uhkien edessä meidän voi olla vaikeaa asennoitua optimistisesti. Toivo on sitä, mitä nyt kipeimmin kaipaamme. Kirja toivosta on myös kuvaus erityislaatuisen naisen tunteista ja ajatuksista – naisen, joka on mullistanut tapamme tarkastella maailmaa, ja joka on omistanut elämänsä taistelulle tulevaisuutemme puolesta. ”Yksi koko maailman vaikuttavimmista ja tärkeimmistä suunnannäyttäjistä. Jane on lähes joka päivä levittämässä optimismia ja tietoisuutta eri puolilla maailmaa. Hänen viestinsä kuuluu: Meidän on suojeltava jokaisen elollisen olennon oikeuksia, tarjottava toivoa tuleville sukupolville ja vastustettava kaikkien aikojen suurinta uhkaa – ilmastonmuutosta.”

7. Pihlajaniemi, Mari: Olipa kerran Pohjola (2022)

Kertomus naalista, luontokadosta, ihmisen virheistä – ja toivosta. Yhtäkkiä sitä ei enää ole. Sitä, joka on aina ollut. Maisema on tyhjä. Naali, Suomen uhanalaisin nisäkäs, kantaa pienillä harteillaan painavan tarinan ihmisen muuttamasta luonnosta. Miksi naali katosi Suomesta, ja onnistuuko se palaamaan? Kuudes sukupuuttoaalto niittää satoa kaikkialla, ja pohjoisten lajien kohdalla ilmastonmuutos viimeistelee työn. Naalin tarina on monen lajin tarina. Tietokirja katsoo luontokatoa ja ilmastonmuutosta ruohonjuuritasolta. Sieltä, missä naalien, vesikkojen, riekkojen ja ihmisten polut kohtaavat. Selviytyvätkö lajit ihmisen muuttamassa maailmassa? Eläinten rinnalla kulkee ihmisten näkökulma: historia, lajien hävittäminen ja se, miltä luontokato tuntuu. Voiko historiasta oppia? Toisin kuin monella muulla lajilla, Pohjolan naalilla on vielä mahdollisuus. Tyhjillä tuntureilla on viime vuosina herännyt toivo. Kadonneeksi tuomitun palauttaminen on äärimmäisen vaikeaa. Mutta se on mahdollista. Mari Pihlajaniemi on biologi ja toimittaja. Hänen edellinen kirjansa Linnut ja ilmasto oli vuonna 2020 ehdolla vuoden tiedekirjaksi ja sai Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinnon. Elämänsä ensimmäisen naalin hän tapasi kauan sitten Huippuvuorilla. Se kaiveli takapihan roska-astiaa.

 

8. Kari Silfverberg & työryhmä: Ilmastometsät (2022)

Kiihtyneen ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää keinoja, joilla liiallinen hiilidioksidi voidaan sitoa ja varastoida pois ilmakehästä. Tehokkain ja turvallisin keino tähän on maapallon luontaisten hiilinielujen vahvistaminen: puuston ja kasvillisuuden lisääminen. Voimme istuttaa uusia metsiä, kasvattaa nykyisten metsien puustoa sekä tehostaa metsien suojelua ja kestävää käyttöä.

Ilmastometsät pohtii ilmastometsityksen mahdollisuuksia ja rajoituksia. Lisäksi kirja käy läpi erilaisia jo käynnistyneitä tai vasta suunnitteilla olevia ratkaisuja ja ohjelmia. Lisääntyvän puupeitteen avulla voidaan varsinkin kuivilla alueilla myös huomattavasti parantaa ja monipuolistaa ruoantuotantoa.

9. Klein, Naomi: Tuli on irti Maapallon polttava tulevaisuus (2022)

Isosta valliriutasta on tullut hautausmaa. Ennätyksellisen rajut maastopalot tukehduttavat Pohjois-Amerikan luoteisosia. Puerto Rico kärsii yhä hurrikaani Marian jättämistä tuhoista.

Naomi Klein on seurannut ilmastokriisin kehittymistä tulevaisuuden uhkakuvasta polttavaksi hätätilaksi yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tuli on irti, on intohimoinen ja perusteellinen puheenvuoro, joka näkee vihreämmän maailman puolustamisen taisteluna elämän puolesta. Klein esittää, että voimme selättää ilmastokatastrofin vain muuttamalla kriisin aiheuttaneita rakenteita pysyvästi. Hän on ollut ensimmäisten joukossa puolustamassa poliittista ohjelmaa, joka tunnetaan ympäri maailmaa nimellä Green New Deal. Siinä maailman taloudet valjastetaan taisteluun ilmastonmuutosta ja eriarvoisuutta vastaan. Parempi tulevaisuus ja oikeudenmukainen, kukoistava yhteiskunta voidaan saavuttaa, jos toimimme heti.

Palkittu toimittaja, kolumnisti ja kirjailija Naomi Klein (s.1970) on yksi aikamme vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista. Hänen kirjansa No Logo, Tämä muuttaa kaiken ja Tuhokapitalismin nousu olivat kansainvälisiä menestyksiä, jotka on käännetty yli 30 kielelle ja joita on painettu yli miljoona kappaletta. Tuli on irti nousi ilmestyttyään välittömästi The New York Timesin myyntilistalle.

 

10. Seutu, Katja: Jäätyväinen (2019)

Runoteos maailman tilasta

”ihmisen lapsi on hauras //jäätähti, joka sulaa lasiin /pimeys, joka ensin ympäröi ja sitten peittää /yritys, joka jää yritykseksi //lapsi menee rikki, poikanen menee rikki, taimi /menee, metsä ilmakehä menee”

Jäätyväinen on kirjoittamista siinä, mitä planeetallemme tapahtuu juuri nyt. Runoissa kuljetaan kauhun ja uhkan tuntemuksissa ja näkymissä, mutta etsitään mahdollisuuksia asettua uudelleen luonnon kiertokulkuun ja toivoon, kohdata siivekkäiden ja puiden katseet.

 

11. Pihlajaniemi, Mari; Eriksson, Heikki; Lehikoinen, Aleksi:   Linnut ja ilmasto — Matka muuttuvaan luontoon (2020)

Kymmenet tuhannet tukkasotkat ilmestyvät yhtäkkiä talvehtimaan Ahvenanmaan rannikolle. Teerien poikaset kuoriutuvat entistä kylmempään keliin ja kuolevat. Kahlaajalintujen pesiä tuhoutuu toisaalla tulvien ja toisaalla työkoneiden alle. Lintujen veriloiset leviävät. Metsissämme harmaat lehtopöllöt vaihtuvat ruskeisiin. Varpuset kutistuvat. Tunturien linnut katoavat. Ilmastonmuutoksella on näppinsä pelissä tässä kaikessa.

Muutos ei vaikuta vain säähän. Se muokkaa elinympäristöjä ja ravintoverkkoja monin tavoin. Lajien väliset suhteet, ympäristön kemia, luonnon aikataulut ja jopa lajien perimä ovat jo muuttuneet. Monet näistä asioista ovat tapahtuneet vain muutamien vuosikymmenten kuluessa. Ja vauhti kiihtyy.

Millainen ympäristömme on tulevaisuudessa? Tark­kailemalla lintuja pystymme päättelemään paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko luontoon.

 

12. 12. Hanski, Ilkka: Tutkimusmatkoja saarille.Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa (2019)

Elämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä piirteitä. Eliölajeja on syntynyt ja sammunut vuosimiljoonien saatossa, mutta evoluutiota tapahtuu edelleen, aivan silmiemme edessä. Kun ympäristöolot muuttuvat, lajit voivat joko sopeutua uusiin olosuhteisiin, etsiytyä sopivaan ympäristöön tai kadota.

Akateemikko Ilkka Hanskin tutkimukset kuudelta saarelta ympäri maailmaa – Borneon sademetsistä piskuiselle Haminanluodolle – auttavat ymmärtämään, mitä luonnon monimuotoisuus on ja miten se on kehittynyt. Lähes puolen vuosisadan aikana kertyneet havainnot kertovat myös ennennäkemättömän nopeista muutoksista, jotka ovat ihmisen aiheuttamia. Miten eri eliölajit reagoivat ilmaston lämpenemiseen?

13. Ertimo, L. & Ahokoivu, M.: Ihme ilmat! – Puuhakirja ilmaston pelastajille (2021)

Ihme ilmat! -puuhakirja tarjoaa iloista ajanvietettä ympäristön ystävälle. Hauskat tehtävät, aivopähkinät ja innostavat ideat päästävät lapsen luovat voimat valloilleen. Puuhakirjan tehtävien avulla lapsi oppii lisää maailmasta ja sen muutoksista. Mitä kaikkea voikaan tehdä paremman tulevaisuuden puolesta! Osa tehtävistä ratkeaa kirjan sivuilla kynän kanssa, toiset johdattavat tutkimaan kotia tai lähiympäristöä. Puuhakirja kannustaa touhuamaan kaverin kanssa, soittamaan isovanhemmille ja kirjoittamaan vaikka lempitubettajalle tai presidentille. Mukana on myös ilmastotiedolla höystettyjä sokkeloita ja muuta hupia. Puuhakirja pohjautuu supersuosittuun Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu? -lasten tietokirjaan (Into 2019).

14. Haapkylä, J.: Valtameret ja ilmastonmuutos (2022)

Merien hyvinvointi on olennaisen tärkeää maapallon elämälle. Kirja kuvaa niitä positiivisia mahdollisuuksia, joita meret tarjoavat meille taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja miten me voimme parantaa merten tilaa.

Meret toimivat keskeisinä hiilinieluina ja tuottavat puolet ilmakehän hapesta. Sadat miljoonat ihmiset ovat riippuvaisia meristä saatavasta ruoasta. Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötila nousee maailman merissä. Myös happamoituminen hiipii eteenpäin hitaasti mutta varmasti.
Lukuisat merten tilan parannusprojektit Suomessa ja maailmalla osoittavat, että avaimet ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten torjumiseen ovat käsissämme.

Kirja käsittelee myös kotoisen Itämeremme tilannetta. Suomessa on meneillään merkittäviä merileviin, meriruohoihin ja sinilevien käyttöön liittyviä hankkeita

Jessica Haapkylä on meribiologian tohtori ja tietokirjailija. Meribiologina hän on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutuksia koralleihin trooppisissa merissä. Arktisesta ilmastonmuutoksesta Haapkylä kiinnostui ensimmäistä kertaa työskennellessään Jean-Michel Cousteaun kanssa.

15. Koskela, P. & Kenakkala, H.: Operaatio IlmastoAreena (2022)

Kesälomareissu saa odottamattoman käänteen, kun dronen avulla löydetään salaperäinen laitos keskeltä suota. Nea, Niilo ja Venla koettavat uusien ystäviensä kanssa paljastaa suuren luokan huijauksen koko maailmalle. Onnistuvatko he? Onko koko maapallo lopulta vaarassa?

Operaatio IlmastoAreena vie lukijansa jännittäviin seikkailuihin, joiden lomassa saadaan myös ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa.

Operaatio IlmastoAreena on Päivi Tuulikki Koskelan toinen ympäristöteemainen lasten seikkailukirja. Se on suunnattu 9 – 12 vuotiaille.

 

Kirjavinkit: Marja Haatanen /Järjestökoordinaattori

Luonto– ja ympäristöasioiden teemaviikkoa on vietetty kirjastoissa vuodesta 1999 lähtien.

Ole luonnonvoima. Yhdessä suojelemme suomalaisen luonnon.

Lisätietoja: