Luonto lainassa

Vuoden 2022 Luonto lainassa -viikon teemana on ilmastokriisi. Viikolla 6, eli 7.–13. helmikuuta ilmastokriisi näkyy kirjastojen tarjonnassa ja toiminnassa eri puolilla Suomea. Luonnonsuojeluliiton yhdistykset järjestävät tapahtumia yhdessä kirjastojen kanssa.

Kuva: Anne Stolt

Siirry sisältöön

Vuoden 2022 Luonto lainassa -viikon teemana on ilmastokriisi

Viikolla 6, eli 7.–13. helmikuuta ilmastokriisi näkyy erityisesti kirjastojen tarjonnassa ja toiminnassa eri puolilla Suomea.

Jokainen voi osallistua Luonto lainassa -viikkoon helposti vierailemalla omassa kirjastossaan tai lainaamalla aiheeseen liittyvän kirjan. Vai haluaisitko itse järjestää ohjelmaa? Ota yhteyttä lähikirjastoosi tai Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykseen ja ehdota!

Yksinkertaisimmillaan Luonto lainassa -viikkoa voi viettää asettamalla kirjastoon esille ilmastokriisi-aiheisia kirjoja ja tulostamalla julisteen näkyville. Vinkkaa lähikirjastoasi!

Voit myös tulostaa alla olevan julisteen  kirjastosi, koulusi tai työpaikkasi seinälle. Myös sosiaalisessa mediassa kannattaa olla aktiivinen: #luontolainassa. Lataa somekuva.

Lataa tästä Luonto lainassa -aineistot

Suomen luonnonsuojeluliitto toivottaa kaikki tervetulleiksi mukaan luonnonsuojelutyöhön. Luonto lainassa -viikolla jäseneksi liittyvät saavat halutessaan jäsenlahjaksi hienon Pinnan alla -kangaskassin. (Valinta tehdään liittymislomakeella.)

Ilmastokriisi kirjoissa:

  1. Pelttari, Mikko: Lämpenevä Maa: ilmastolukutaidon käsikirja (2021)

Ratkaisuja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi piisaa. Silti valtioiden, yritysten ja ihmisten suuret puheet ja ponnistelut eivät näytä pysäyttävän vaarallista ilmastonmuutosta kyllin nopeasti. Miksi niin vähän tehdään, vaikka niin paljon tiedetään?

Tiedetoimittaja Mikko Pelttari kysyy kirjassaan Lämpenevä maa – Ilmastolukutaidon käsikirja, mikä tekee ilmastonmuutoksesta niin viheliäisen ongelman — yhteiskunnallisen ilmastokriisin. Vaikka ilmastonmuutos on luonnontieteellinen ilmiö, kysymys ihmiskunnan suunnasta ei selkiydy vain fysiikan, teknologisten innovaatioiden ja ilmastomallien avulla. Toiveikas tulevaisuus vaatii talouden, kulttuurin ja uudelleenajattelua.

Kirja on tutkimuksesta ammentava johdatus ilmastonmuutoksen ajatteluun ja ilmastolukutaitoon. Kun ilmastosta puhutaan enemmän kuin koskaan, on entistä tärkeämpää pohtia mistä ja miten keskustellaan. Teos tarjoaa näkökulmia ja oivalluksia niin aloitteleville kuin kokeneillekin ilmaston ajattelijoille.

 

  1. Kyllönen, Simo: Ilmastonmuutos ja filosofia (2020)

Ilmastonmuutos on tässä ja nyt – mutta myös kaukana tulevaisuudessa. Se on kiistaton tosiasia, johon samalla liittyy valtavasti epävarmuutta. Se asettaa koetukselle totunnaiset eettiset periaatteet ja vakiintuneet päätöksentekomenetelmät sekä tavat ymmärtää tieteellisen tiedon ja tutkimuksen luonnetta.
Ilmastonmuutos ja filosofia on kotimaisten filosofien moniääninen puheenvuoro ilmiöstä, jonka ekologiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset ovat varovaistenkin arvioiden mukaan katastrofaalisia. Siinä tarkastellaan ihmisen suhdetta luontoon ja ympäristöön, länsimaisen tieteellis-teknisen elämänmuodon perusteita sekä ilmaston lämpenemisestä käytävän tieteellisen keskustelun filosofisia ulottuvuuksia. Niin ikään pohditaan, miten vastuuta ilmastonmuutoksesta tulisi jakaa – yhtäältä globaalisti ja toisaalta sukupolvien kesken. Miksi yksilön teoilla on merkitystä?

Teos valaisee ja selventää ilmiötä, joka on venyttänyt arkisen elämän valintojamme planetaarisiin mittasuhteisiin ja jonka edessä inhimillisen olemassaolon mielekkyys ja oikeutus ovat uhattuina. Ilmastonmuutoksen herättämät kysymykset koskevat niin tiedon ja tietämisen rajoja, yksilöiden kokemuksia kuin koko ihmiskunnan kohtaloa. Ne ovat siis pohjimmiltaan filosofisia kysymyksiä.

 

  1. Parvela, Timo: Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä (2019)

Ellan ja kavereiden kolme hulvatonta ratkaisua ympäristön pelastamiseksi.

Minun nimeni on Ella. Olen jo melkein kolmannella luokalla. Meidän luokkamme on kaksi ja puoli A. Se on luultavasti maailman ainoa puolikas luokka, mutta onneksi meidän opettajamme on ihan kokonainen. Hän on lisäksi tosi mukava, paitsi että viime aikoina opettaja on ollut vähän huolestunut. Hän on nimittäin pikkaisen huolissaan maapallosta.

Ellan luokka tekee luontoretken opettajan johdolla, ja laulujoutsenet tekevät kaikkiin vaikutuksen:

– Ne ovat joutsenia, opettaja selitti. Hän oli tuonut meidät retkelle, koska halusi näyttää meille kevään merkit. – Laulujoutsen on yksi ensimmäisistä muuttajista. Ne tulevat heti, kun jäät lähtevät järvistä. Joutsenten päivät kuluvat ravinnon etsimisessä, sillä suuri lintu tarvitsee paljon energiaa.

Juuri silloin joutsenet paukuttivat siipiään ja toitottivat kuuluvalla äänellä.

– Joutsen on vähän niin kuin meidän isä, arveli Pate.

– Muuttaako teidän isäkin keväällä? minä hämmästyin.

– Ei, vaan isäkin paukuttelee kuuluvasti ja hän käyttää suurimman osan päivästä ruoan etsimiseen, Pate sanoi.

Kirjailija Timo Parvela on taas hyvin ajan hermolla: Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä on lähes päästötön eko-Ella. Sen kolme tarinaa luonnon suojelemiseksi käyvät ajankohtaisen aiheen kimppuun ellamaisella twistillä, tosissaan mutta ei ryppyotsaisesti.

 

  1. Taalas, Petteri: Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin (2022)

Realismia ja aitoa kunnianhimoa ilmastokeskusteluun

Kokenut ilmatieteilijä kertoo ilmastokysymyksen faktat ja asettaa asiat ja ongelmien ratkaisukeinot mittasuhteisiin. Ilmastonmuutos on aikamme polttavin ongelma, johon ratkaisuja janoavat niin kansalaiset, yritykset kuin investoijatkin. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, mutta torjuntakeinot on valittava harkiten. Tikun nokassa ollut lentoliikenne tuottaa 2 % maailman hiilidioksidipäästöistä.

Maailman hiilidioksidipäästöistä 90 % tulee kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä. Jos ydinkysymykseen eli fossiilisen energian käyttöön ei puututa, tulokset jäävät näpertelyksi. Hyvä uutinen on, että sekä tekniset että taloudelliset keinot Pariisin ilmastosopimuksen rajoissa pysymiseen ovat olemassa.

Petteri Taalas on Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri. Pian nelikymmenvuotisen ilmatieteilijän uransa aikana hän on toiminut myös mm. Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana.

 

  1. Kotakorpi, Kerttu: Suomen luonto 2100: tutkimusretki tulevaisuuteen (2021)

Suosikkimeteorologi Kerttu Kotakorven Suomen luonto 2100 on viimeisimpään tietoon perustuva visio tulevaisuuden Suomesta, joka on ilmastoltaan hyvin erilainen kuin nyt.

Ilmastonmuutos tulee vääjäämättä muuttamaan maailman jo lähivuosikymmeninä. Millaisia muutoksia Suomi tulee kohtaamaan tällä vuosisadalla? Pysyykö rannikko-Suomi merenpinnan yläpuolella? Onko havumetsiä enää ollenkaan, vai valtaavatko lehtipuut metsämme? Voiko koko maan muuttaa pelloksi kasvukauden pidentyessä, ja mitä niillä pelloilla kasvatetaan? Onko metsissämme enää yhtään tuttua nisäkästä? Tai järvissämme tuttuja kaloja? Entä miten voi jo valmiiksi heikossa hapessa sinnittelevä Itämeremme?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin on etsinyt vastauksia televisiouutisten meteorologina tutuksi tullut Kerttu Kotakorpi, joka seuraa ilmastonmuutoksen vaikutuksia työssään päivittäin. Kirjassaan Kotakorpi vie lukijat aikamatkalle vuoteen 2100, ja pääsemme tutustumaan Suomen eri kolkkien muuttuneeseen lajistoon, maisemiin ja elinympäristöihin.

 

  1. Camerini, V., Carratello, V., Nyström, T.: Gretan tarina: et ole koskaan liian pieni tekemään suuria asioita (2019)

Greta Thunberg on ruotsalainen rohkea ympäristöaktivisti, joka on innoittanut lukemattomat lapset ja nuoret toimiin ympäristön puolesta. Vuonna 2018 ilmastonmuutoksesta huolestunut Greta aloitti koululakon valtiopäivien päärakennuksen edessä ja vaati poliitikoilta todellisia tekoja ympäristön pelastamiseksi. Pian koululaiset Suomessa ja ympäri maailman seurasivat Gretan esimerkkiä ja toivat mielenilmauksilla äänensä kuuluviin. Vuonna 2019 Greta Thunberg oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Tämä on tositarina Gretasta Thunbergista: toivosta, rohkeudesta ja päättäväisyydestä. Samalla se on kertomus kaikista niistä pojista ja tytöistä, jotka ovat valmiit taistelemaan ihmisten välinpitämättömyyttä vastaan ja paremman tulevaisuuden puolesta. Kuvitettu elämäkerta sopii kaikille kouluikäisille. Kirjoittaja Valentina Camerini ja kuvittaja Veronica Carratello ovat italialaisia lastenkirjojen ja sarjakuvien ammattilaisia.

 

  1. Pantsar, M. & Keronen, J.: Tienhaarassa: johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella (2019)

Planeetta Maa syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Ihmisen suku kehittyi noin 2 miljoonaa vuotta sitten ja nykyihminen noin 300 000 vuotta sitten. Ihmisen evoluutio kehittyi nopeasti laajamittaisen maatalouden synnyttyä noin 10 000 vuotta sitten. Samoihin aikoihin maapallolla alkoi nykyinen geologinen aikakausi, olosuhteiltaan vakaa holoseeni. Se mahdollisti nyky­ihmisen kulttuurin nopean kehityksen metsästäjä-­keräilijästä maanviljelijäksi ja lopulta kirjoitettua kieltä hyödyntäväksi teolliseksi kaupunkilaiseksi.

Teollinen vallankumous, väestönkasvu, vaurastuminen, kulutushysteria ja fossiilisten polttoaineiden alati kasvava käyttö ovat johtaneet globaaliin kestävyyskriisiin ja ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavaan ilmastonmuutokseen. Ihmisen vaikutukset ovat jo niin laajamittaisia, että maapallolla ollaan siirtymässä kokonaan uuteen aikakauteen, antroposeeniin, jossa ihminen on planeetan vaikuttavin voima.

Jos ilmastonmuutos halutaan torjua, yhteiskuntien ja ihmisten toimintamallien on muututtava nopeasti. Toisaalta jos ilmastokriisin torjunnassa epäonnistutaan, miljardit ihmiset joutuvat kärsijöiksi, mikä vaikuttaisi tuhoisasti talouteemme ja yhteiskuntarauhaamme – eikä tämä ole edes pahin skenaario. Ilmastonmuutoksen ratkaisemisella on jo veret seisauttava kiire. Kyse on vuosista, ei vuosikymmenistä. Näyttää kuitenkin hyvin vaikealta, että nykymallinen kansanvalta pystyisi ratkaisemaan tämän kaltaista haastetta, joka on syntynyt ihmisten omista tottumuksista.

Keinoja on, mutta kuinka ne saadaan käyttöön? Miten demokratiaa olisi kehitettävä, jotta kuilun partaalta voi pelastua? Mari Pantsar on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtaja, joka vetää Sitran Hiilineutraali kierto­talous -teemaa. Hänellä on pitkä työkokemus cleantech-liiketoiminnan kehittämisestä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Jouni Keronen on yrityskoalitio Climate Leadership Councilin toimitusjohtaja, Fortum-säätiön asiamies ja dosentti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hän on toiminut energia-alalla vuodesta 1983 alkaen. Viime vuosina hän on keskittynyt erityisesti puhtaampien, vähähiilisempien ratkaisujen kehittämiseen.

 

  1. Koskimies, P., Heikkinen, V., Manninen, J., Varesvuo, M.: Katoava talvi: pohjoisen eläimet ilmaston muuttuessa (2020)

Talven ja pohjoisen luonnon ylistys​

Ainutlaatuiset kuvat ja asiantuntevat tekstit kertovat pohjoisen luonnon lintujen ja nisäkkäiden kamppailusta ankaran talven yli – kaamoksen, hankien ja paukkupakkasten keskellä.​

Ihminen mullistaa talvia nopeasti, eivätkä pohjoisen eläimet ehdi sopeutua muutoksiin. Talvet ovat lämmenneet ja lumen aika lyhentynyt viikkoja. Muutoksen vauhti kiihtyy! ​

Kirja niille, jotka välittävät Suomen luonnosta, vuodenaikojen vaihtelusta ja eläinten tulevaisuudesta.

 

  1. Klein, Naomi: Tuli on irti Maapallon polttava tulevaisuus (2022)

Isosta valliriutasta on tullut hautausmaa. Ennätyksellisen rajut maastopalot tukehduttavat Pohjois-Amerikan luoteisosia. Puerto Rico kärsii yhä hurrikaani Marian jättämistä tuhoista.

Naomi Klein on seurannut ilmastokriisin kehittymistä tulevaisuuden uhkakuvasta polttavaksi hätätilaksi yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tuli on irti, on intohimoinen ja perusteellinen puheenvuoro, joka näkee vihreämmän maailman puolustamisen taisteluna elämän puolesta. Klein esittää, että voimme selättää ilmastokatastrofin vain muuttamalla kriisin aiheuttaneita rakenteita pysyvästi. Hän on ollut ensimmäisten joukossa puolustamassa poliittista ohjelmaa, joka tunnetaan ympäri maailmaa nimellä Green New Deal. Siinä maailman taloudet valjastetaan taisteluun ilmastonmuutosta ja eriarvoisuutta vastaan. Parempi tulevaisuus ja oikeudenmukainen, kukoistava yhteiskunta voidaan saavuttaa, jos toimimme heti.

Palkittu toimittaja, kolumnisti ja kirjailija Naomi Klein (s.1970) on yksi aikamme vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista. Hänen kirjansa No Logo, Tämä muuttaa kaiken ja Tuhokapitalismin nousu olivat kansainvälisiä menestyksiä, jotka on käännetty yli 30 kielelle ja joita on painettu yli miljoona kappaletta. Tuli on irti nousi ilmestyttyään välittömästi The New York Timesin myyntilistalle.

 

  1. Magnason, Andri Snar: Ajasta ja vedestä (2020)

Islantilainen Andri Snar Magnason tapaa johtavan ilmastoasiantuntijan, joka pyytää häntä kirjoittamaan kirjan maailman polttavimmasta kysymyksestä, ilmastonmuutoksesta. Eikö se ole tutkijoiden tehtävä? hän kysyy, ja tutkija vastaa, että ihmiset ymmärtävät tarinoita, eivät numeroita. Mutta millaiset sanat riittäisivät käsittelemään tämän suuruusluokan ongelmia?

”Seuraavan sadan vuoden aikana maapallon veden olomuodossa ja laadussa tapahtuu perustavanlaatuisia muutoksia. Napaseutujen jäätiköt tulevat enimmäkseen sulamaan, merenpinta nousee, maan lämpötila nousee aiheuttaen kuivuutta ja tulvia, ja meri muuttuu happamammaksi kuin se on ollut viimeisen 50 miljoonan vuoden aikana. Se vaikuttaa kaikkeen, minkä tunnemme, kaikkiin, joita rakastamme.”

Ajasta ja vedestä on filosofisesti, kirjallisesti, henkilökohtaisesti ja tieteellisesti perusteltu lähestymistapa ilmastonmuutokseen – alkaen taivaallisista lehmistä kertovista ikivanhoista myyteistä isovanhempien ja sukulaisten tarinoihin, kohtaamisiin tutkijoiden kanssa ja keskusteluihin dalai-laman kanssa. Se on myös vakava kutsu ryhtyä toimeen.

Andri Snar Magnason (s. 1973) on kirjoittanut sekä kauno- että tietokirjallisuutta lapsille ja aikuisille. Hän on Islannin tunnetuimpia kirjailijoita ja voittanut lukuisia palkintoja sekä kotimaassaan että ulkomailla. Hän asuu Reykjavikissa perheensä kanssa. Vuonna 2016 Magnason oli ehdolla Islannin presidentinvaaleissa ja sai kolmanneksi eniten ääniä.

 

  1. Pihlajaniemi, Mari; Eriksson, Heikki; Lehikoinen, Aleksi:   Linnut ja ilmasto — Matka muuttuvaan luontoon (2020)

Kymmenet tuhannet tukkasotkat ilmestyvät yhtäkkiä talvehtimaan Ahvenanmaan rannikolle. Teerien poikaset kuoriutuvat entistä kylmempään keliin ja kuolevat. Kahlaajalintujen pesiä tuhoutuu toisaalla tulvien ja toisaalla työkoneiden alle. Lintujen veriloiset leviävät. Metsissämme harmaat lehtopöllöt vaihtuvat ruskeisiin. Varpuset kutistuvat. Tunturien linnut katoavat. Ilmastonmuutoksella on näppinsä pelissä tässä kaikessa.

Muutos ei vaikuta vain säähän. Se muokkaa elinympäristöjä ja ravintoverkkoja monin tavoin. Lajien väliset suhteet, ympäristön kemia, luonnon aikataulut ja jopa lajien perimä ovat jo muuttuneet. Monet näistä asioista ovat tapahtuneet vain muutamien vuosikymmenten kuluessa. Ja vauhti kiihtyy.

Millainen ympäristömme on tulevaisuudessa? Tark­kailemalla lintuja pystymme päättelemään paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko luontoon.

 

    1. Hanski, Ilkka: Tutkimusmatkoja saarille.Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa (2019)

Elämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä piirteitä. Eliölajeja on syntynyt ja sammunut vuosimiljoonien saatossa, mutta evoluutiota tapahtuu edelleen, aivan silmiemme edessä. Kun ympäristöolot muuttuvat, lajit voivat joko sopeutua uusiin olosuhteisiin, etsiytyä sopivaan ympäristöön tai kadota.

Akateemikko Ilkka Hanskin tutkimukset kuudelta saarelta ympäri maailmaa – Borneon sademetsistä piskuiselle Haminanluodolle – auttavat ymmärtämään, mitä luonnon monimuotoisuus on ja miten se on kehittynyt. Lähes puolen vuosisadan aikana kertyneet havainnot kertovat myös ennennäkemättömän nopeista muutoksista, jotka ovat ihmisen aiheuttamia. Miten eri eliölajit reagoivat ilmaston lämpenemiseen?

 

Kirjavinkit: Marja Haatanen /Järjestökoordinaattori

Luonto– ja ympäristöasioiden teemaviikkoa on vietetty kirjastoissa vuodesta 1999 lähtien.

Ole luonnonvoima. Yhdessä suojelemme suomalaisen luonnon.

Lisätietoja:

Järjestökoordinaattori Marja Haatanen

  • +358 40 646 3441
  • marja.haatanen(a)sll.fi
  • jarjestoasiat(a)sll.fi