Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Verkkouutiset / Vuosi täynnä luonnonsuojelutekoja

Vuosi täynnä luonnonsuojelutekoja

Vuonna 2016 pelastimme arvokkaita vanhoja metsiä hakkuilta, puolustimme koskiensuojelulakia, iloitsimme saimaannorppien määrän kasvusta sekä historiallisesta ilmastosopimuksesta. Lue, mitä olemme saaneet aikaan kuluneena vuonna.

Kuva Risto Puranen/Vastavalo

Kollaja kesti

Vuosikymmeniä kestänyt taisto kannatti: koskiensuojelulakia ei avattu. Nyt Kollaja on turvassa, eikä sinne rakenneta tekojärveä. Myös Iijoki säästyi sinne havitellulta vesivoimalalta.

”Koskiensuojelu on meille aivan ydinkysymyksiä, jonka puolesta ollaan valmiita laittamaan kaikki panokset peliin. Jos koskiensuojelulakeja avataan, hypimme seinille Kollaja kestää -paidat päällä”, Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall lupaa.

Historiallinen ilmastosopimus astui voimaan

”Oli hienoa olla osa historiallista hetkeä Pariisissa, kun nuija kopahti pöytään ja ilmastosopimus syntyi”, Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho kertoo. Sopimus astui voimaan 4.11.2016.

Sopimus on selvä viesti, että fossiilisten polttoaineiden aika on nyt ohi. Tärkeimpiä syitä sopimuksen syntymiseen olivat uusiutuvien energiamuotojen läpimurto sekä kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden väsymätön taistelu.

Metsähallituslaki sai ihmiset osoittamaan mieltään

Kuva ja4ka4ma/flickr (CC by-nc 2.0)
Oli hienoa huomata, että monet ihmiset ymmärsivät metsähallituslain tärkeyden ja lähtivät puolustamaan luontoamme”, Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen sanoo.

Luonnonsuojeluliitto teki uuden metsähallituslain muutoksista ihmisille helpommin ymmärrettäviä ja tuotti tietoa lain seurauksista.

Lisäsimme myös lakiprosessin avoimuutta, ja saimme asian nousemaan valtakunnalliseen keskusteluun.”

Hossasta tuli kansallispuisto

Hossa valittiin vuoden alussa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuistoksi. Luonnonsuojeluliitto kampanjoi alueella hakkuiden pysäyttämiseksi jo vuonna 2011. Sen jälkeen Luonnonsuojeluliitto on ollut yhdessä muiden järjestöjen ja paikallisten ihmisten kanssa viemässä Hossan kansallispuistohakemusta eteenpäin.

”Tämä oli hyvä esimerkki siitä, miten hankalalta näyttäviä tilanteita voidaan kääntää voitoiksi”, Hannonen kertoo.

Keuruulla suojeltiin 170 hehtaaria vanhaa metsää

Keuruun metsien säilyminen on hyvä esimerkki pitkästä prosessista: ensin pysäytettiin hakkuut paikan päällä ja sitten pitkä neuvotteluprosessi. Näin vanhasta varuskunnan metsästä saatiin säästettyä 170 hehtaaria lajien kodiksi ja ihmisten virkistykseksi.

”Onnistumisen takana olivat paikan päällä ollut hieno joukko ja sitkeät neuvottelut”, Hannonen toteaa.

Ärjänsaaren hakkuut pysäytettiin

”Pitää osata iloita, että hakkuut saatiin pysäytettyä, vaikka osa metsästä kaadettiin. Iso yhtiö saatiin perääntymään”, Hannonen muistelee alkuvuoden kokemuksia Ärjänsaarelta.

Ärjänsaaren täydellinen parturointi onnistuttiin pysäyttämään järjestöjen, vapaaehtoisten ja paikallisten yhteisellä ponnistuksella. Ärjä kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan, ja saarelle on tyypillistä korkeat hiekkatörmät.

Porkkalan luonnonsuojelu etenee

Porkkalan alueelle myönnettiin tänä vuonna puoli miljoonaa euroa kehittämistukea sekä luonnonsuojelualue. Tuen avulla alueella voidaan tehdä luontokartoitusta ja -selvityksiä sekä suunnitella, kuinka Porkkalassa yhdistetään luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö. Luonnonsuojeluliitto on työskennellyt jo pitkään sen eteen, että Porkkalasta tehtäisiin kansallispuisto.

”Porkkala on hieno ja suosittu retkeilyalue, ja sillä on hyvä edellytykset nousta tulevaisuudessa kansallispuistoksi, jos tuleva hallitus niin haluaa”, Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo.

Saimaannorppien määrä kasvoi ahkeran työn tuloksena

Kuva Juha Taskinen
”On hieno asia, että norppakanta kasvaa”, Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen kertoo.

Syksyllä tehdyt uusimmat kanta-arviot osoittivat, että Saimaan vesissä ui tällä hetkellä 360 saimaannorppaa.

Tiainen muistuttaa, että vaikka norppien määrä on viime vuosina kasvanut, on se edelleen aivan liian pieni. Jotta saimaannorppa ei olisi enää uhanalainen, kannan tulisi olla moninkertainen nykyiseen verrattuna.

Uusi sukupolvi norpan suojelijoita

Luonnonsuojeluliiton jo yli kymmenen vuotta tekemä aktiivinen ympäristökasvatus päiväkodeissa ja kouluissa tuottaa tulosta. Uudet sukupolvet ovat hyvin tietoisia saimaannorpan suojelusta ja jättävät verkot naulaan ja käyttävät katiskaa tai harrastavat viehekalastusta.

”Sukupolvenvaihdos tuo uskoa: on kasvamassa uusi suojelumyönteisempi sukupolvi”, Kaarina Tiainen sanoo.

Norpalle vaaralliset katiskat pois vesiltä

Laittomien katiskoiden määrä on vähentynyt Saimaalla vuosien varrella radikaalisti. Se on meidän kampanjointimme ansiota”, Tiainen iloitsee.

Luonnonsuojeluliitto on jakanut tietoa saimaannorpalle turvallisista kalastustavoista ja noin 15 000 nielurajoitinta Etelä-Karjalan osuuskauppa Eekoon tuella. Nielurajoittimilla tehdään katiskoista norpalle turvallisia.

EKOenergian kansainvälistyminen jatkuu

EKOenergian kansainvälistyminen jatkui kovalla vauhdilla vuoden 2016 aikana.

”Myyjämäärämme Euroopassa ovat tuplaantuneet. Mukaan on tullut myyjiä esimerkiksi Luxemburgista, Virosta ja Espanjasta”, EKOenergian ohjelmapäällikkö Steven Vanholme sanoo.

Erityisesti Saksassa kehitys eteni vauhdikkaasti: seitsemän myyjää alkoi myydä EKOenergialla merkittyä sähköä ja suurkuluttaja Schüco siirtyi EKOenergiaan.

EKOenergia on sähkön ympäristömerkki, joka syntyi Luonnonsuojeluliiton aloitteesta.

Talvien pelastusoperaatio käynnistyi

Tänä vuonna jo neljä hiihtokeskusta on vaihtanut EKOenergiaan, ja neuvotteluja on käynnissä usean keskuksen kanssa”, Vanholme sanoo.

Protect Our Winters Finland -liikkeen ja EKOenergian tämän vuoden Pelastetaan talvet -kampanjan tavoitteena on saada Suomen hiihtokeskukset siirtymään EKOenergiaan.

Kuva Martha de Jong-Lantink (CC by-nc-nd 2.0)

Madagaskarilaisten käsitöillä toimeentuloa ja luonnonsuojelua

Madagaskarilaisnaisten käsityöyhdistys Women Menalamba Torotorofotsyn toiminta kehittyi entisestään vuoden 2016 aikana, ja yhdistyksen käsitöitä on tulossa myyntiin Luonnonsuojeluliiton luontokauppaan.

”Kosteikon kasvimateriaalien hyödyntäminen kestävällä tavalla käsitöissä antaa suojellulle Torotorofotsy-kosteikolle arvon. Käsityöt tuovat paikallisille toimeentulon ja sitä kautta kannustimen kosteikon suojelemiseksi”, Luonnonsuojeluliiton kehitysyhteistyökoordinaattori Elina Mähönen kertoo.

Torotorofotsy on arvokas, kansainvälisen Ramsar-sopimuksen alainen kosteikko, jonka suojelun Luonnonsuojeluliitto aloitti vuonna 2015 yhteistyössä paikallisen ympäristöjärjestön kanssa.

Torotorofotsy sai Madagaskarin hallitukselta virallisen suojelupäätöksen vuonna 2015.

Luonnonsuojeluliitto aktiivisin ympäristöjärjestö vaikuttamistyössä

Helsingin yliopisto tutki, mitkä järjestöt pääsevät vaikuttamaan lakien valmisteluun. Suomen luonnonsuojeluliitto pääsi valtakunnallisessa vertailussa jaetulle neljännelle sijalle yhdessä Metsäteollisuus ry:n kanssa. Luonnonsuojeluliitto toimii aktiivisesti työryhmissä ja pitää yhteyttä virkamiehiin ja päättäjiin. Me tunnemme luonnon, ja meitä kuunnellaan luonnonsuojelun asiantuntijoina.

Muita voittoja

Luonnonsuojeluliitto on tehnyt ansiokasta suojelutyötä edellä mainittujen voittojen lisäksi monella muullakin saralla vuoden 2016 aikana.

  • Viime vuonna alkanutta Miljoona linnunpönttöä -kampanjaa on jatkettu yhdessä Ylen kanssa. Ihmiset ovat naputelleet kasaan jo lähes 860 000 uutta kotia linnuille.  
     
  • Kesäkuussa Luonnonsuojeluliiton keskustoimiston katolla hurahti käyntiin viiden kilowatin aurinkovoimala, joka tuottaa sähkö keskustoimiston tarpeisiin. 
     
  • Myös syksyllä saatiin hyviä uutisia, kun neljättä vuotta pyörinyt norppahaaste toi liitolle 372 uutta jäsentä eli jokainen Saimaan vesissä uiva norppa sai uuden ystävän.
     
  • Törkeä luonnonsuojelurikos tuli rikoslaissa voimaan 1.1. Luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan piiri esittivät sitä ensimmäisinä. Myös liiton pitkään ajama Vieraslajilaki tuli voimaan.

  • Hallitusohjelmaan saatu kalatiestrategiaa toteuttava kärkihanke edisti monen virtaveden suojelua. Uusi kalastusasetus antaa uhanalaisille kaloille aikaisempaa paremman suojan. Se tuo mm. istutuskaloille eväleikkauspakon, jolla ne voidaan erottaa luonnonkaloista ja jotta luonnokalat voidaan vapauttaa luontoon.

  • Merialuesuunnittelua ohjaaviin säädöksiin saatiin eduskunnan kautta selvempi suojeluvelvoite eli meren hyvän tilan tavoite. Luonnonsuojeluliitto vaikutti ympäristövaliokunnassa ja lobbaamalla siihen, että Suomi ei vastustanut Itämeren laivojen typpipäästöjä.

  • Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Luonnonsuojeluliiton kritiikin viime talven sudenmetsästyksen epäonnistumisesta ja lopetti kahden vuoden ns. kannanhoidollisen metsästyksen kokeilun.

  • Ympäristöministeriö luopui hallitusohjelman tavoitteesta edistää kaavoituksessa kunnallisvalitusten muuttamista hallintovalituksiksi. Luonnonsuojeluliitto vastusti hallitusohjelman ideaa.

  • Useita soidensuojelun täydennysohjelman kohteita on kaikessa hiljaisuudessa päätynyt suojeluun (lähinnä METSOn kautta). Joka tapauksessa satoja hehtaareja, ehkä tuhatkin.

  • Syntyi laaja yhteinen näkemys niin maanomistajajärjestöjen kuin metsäteollisuudenkin kanssa siitä, että valtio ei voi luistaa vastuustaan luonnonsuojelussa, vaan valtion tulee panostaa lisää sekä rahaa että valtionmaita suojelun ja talouskäytön epätasapainon poistamiseen. Jos näin ei tapahdu, biotalouden kestävyydeltä menee loppukin uskottavuus.

Ja paljon muuta! Jokaisessa Luonnonsuojeluliiton 15 piirissä ja 170 yhdistyksessä on tehty töitä luonnon eteen ja nautittu retkillä kauniista luonnostamme.

Haluatko lähteä mukaan luonnonsuojelutyöhön? Tule vapaaehtoiseksi.

Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet tuoreimmista saavutuksistamme.

 

20.12.2016