Suurpetojen suojelusta Bernin sopimuksessa ja EU:ssa

E 17/2024 vp ja E18/2024 vp
Toiminnanjohtaja Tapani Veistola
Suomen luonnonsuojeluliitto
YmV 11.4.2024

Suomessa on tehty vuosikymmeniä töitä suurpetojen suojelun kehittämiseksi. Komission esitys Bernin sopimuksen muuttamisesta suden osalta ja sen laajentaminen kaikkiin EU:n luontodirektiivin suurpetoihin ei kuitenkaan tue tätä työtä.

Suomella on jo poikkeus Bernin sopimuksesta sudelle ja karhulle

Suomen kannalta esitys Bernin sopimuksen muuttamisesta on turha: Maallamme on jo poikkeus Bernin sopimuksesta suden ja karhun osalta. Sitä vastoin Suomessa tulisi arvioida olisiko maamme jo aika luopua poikkeuksista (liitteessä II myös kanahaukka sekä liitteessä III lapinmyyrä ja viime vuonna rauhoitettu kyy).

Susi tarvitsee tiukan suojelun suojaa

Suomessa luontodirektiivin tiukan suojelun merkityksen sudelle näkee erityisen hyvin:

1) Ennen EU-aikaa susi oli meillä harvinaisuus, ja sitä tavattiin vain Itä-Suomessa.

2) Poronhoitoalueella susi on liitteen V laji. Siellä sudet tapetaan joko moottorikelkasta tai helikopterista ampuen. Tästä syystä noin kolmanneksessa Suomesta ei ole lisääntyvää susikantaa.

3) Etelä-Suomessa susi on luontodirektiivin IV(a) laji ja sen kanta on kasvanut. Silti laji on Suomessa yhä erittäin uhanalainen, ja tarvitsee tiukan suojelun turvaa. Suden salametsästyspaine on Itä-Suomessa niin korkea, että yhtään sutta ei ole vaeltanut länteen viimeisen viiden vuoden aikana dna-seurannan perusteella. Sitä vastoin vuonna 2023 Pohjois-Savossa paljastui Suomen suurin salametsästysporukka, johon kuului kaikkiaan 34 henkilöä. Porukka oli järjestelmällisesti tappanut kaikkia suurpetoja vuosien ajan.

EU:n raportti ei tue komission esitystä

Komission esityksessä on erityisen ongelmallista, että sitä varten tehty selvitys (Blanco JC and Sundseth K 2023. The situation of the wolf (Canis lupus) in the European Union – An In-depth Analysis. A report of the N2K Group for DG Environment, European Commission) ei tue sitä. Itse asiassa raportti osoittaa hyvin susien hyödyt, niiden kotieläimille ja ihmisille aiheuttamien vahinkojen vähyyden sekä muut keinot kehittää suden ja ihmisen rinnakkaiseloa.

Kotimainen yhteistyö on nopein ja kestävin tie eteenpäin

Suomessa parasta olisi jatkaa suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyn ja yhteistyön kehittämistä SusiLIFE:n keinoilla. Huomattakoon, että vakavaa vaaraa tai toistuvia vahinkoja aiheuttavat yksilöt voidaan nytkin poistaa, elleivät karkotuskeinot auta.

Olisi hyvä, jos Suomen Metsästäjäliitto, Kennelliitto ja MTK palaisivat suden hoitosuunnitelmatyöryhmään, jotta se saataisiin valmiiksi. Näin voitaisiin rakentaa suden metsästykselle kestävä ja laajasti hyväksytty perustelu, joka siltä nyt puuttuu. Vaikka hoitosuunnitelma ei ole direktiivi, laki eikä asetus, sitä voidaan käyttää toissijaisena oikeuslähteenä.

Samasta syystä myös karhun hoitosuunnitelma kannattaisi päivittää.

Yhteenveto

Suomella on jo sudesta ja karhusta poikkeus Bernin sopimuksesta, joten muutosesitys on turha.

Susikanta tarvitsee yhä tiukkaa suojelua elpyäkseen.

Kansallinen yhteistyö olisi nopein ja varmin tie kestävään suurpetopolitiikkaan.

Näistä syistä on perusteltua, että Suomi vastustaisi Komission esitystä tai vähintään äänestäisi EU:ssa sitä käsiteltäessä tyhjää.

Lisätietoja
– Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

Lisätietoja