Millaiseen ym­pä­ris­tö­hal­lin­toon voi luottaa? Ym­pä­ris­tö­jär­jes­tön näkökulma

Artikkelit

Luotettava, riippumaton ja riittävillä asiantuntijoilla varustettu ympäristöhallinto on tärkeä kaikille – Suomen luonnolle, kansalaisille, yhtiöille ja niiden rahoittajille. Miten se turvataan uuden hallituksen aikana? Toiminannanjohtaja Tapani Veistolan puhe Pohjoisilla lupa- ja valvontapäivillä, jotka järjestettiin aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten ympäristövirkamiehille.

Ruskainen järvimaisema.
Kuva: Jaakko Kemppainen / Unsplash

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola
Suomen luonnonsuojeluliitto
Pohjoiset lupa- ja valvontapäivät
31.8.2023 Rovaniemi

Millaiseen ympäristöhallintoon voi luottaa? Ympäristöjärjestön näkökulma

Arvoisat ympäristön yleisten etujen valvojat!

Me Suomen luonnonsuojeluliitossa kiitämme lämpimästi kutsusta. Minua pyydettiin pohtimaan erityisesti sitä, millaiseen ympäristöhallintoon kansalaiset voivat luottaa.

Me arvostamme suuresti sitä työtä, mitä ELY-keskuksissa ja aluehallintovirastoissa tehdään. Tämä on pääasia niinäkin päivinä, kun olemme asioista joskus eri mieltä. Meillä molemmilla on omat roolimme luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämisessä sekä vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamisessa.

Meille Luonnonsuojeluliitossa on tärkeää, että Suomessa on jatkossakin itsenäinen ja riittävällä määrällä asiantuntijoita varustettu ympäristöhallinto. Tällaiseen puolueettomaan ja ympäristön yleistä etua valvovaan hallintoon voivat kaikki luottaa, olivatpa he kansalaisia, toiminnanharjoittajia tai rahoittajia. Se on Suomelle myös kansainvälinen menestystekijä.

Tässä puheenvuorossa käsittelen tähän liittyviä yhteisiä haasteita
• hallitusohjelmaa
• voimavaroja
• aluehallinnon uudistusta
• ja kansalaisten ympäristöoikeuksia

Ensin kuitenkin pari sanaa Suomen luonnonsuojeluliitosta

Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme vanhin yhä toimiva ympäristöjärjestö. Me täytämme tänä vuonna jo 85 vuotta. Suuri yleisö tuntee meidät saimaannorpasta, Suomen Luonnosta ja Luonnonkalenterista.

Me olemme myös maamme suurin jäsenyyteen perustuva ympäristöjärjestö. Meillä on yhteensä noin 30 000 jäsentä ja tukijaa.

Paikallistasolla meillä on noin 150 paikallisyhdistystä, jotka seuraavat ympäristöasioita kunnissaan. Lisäksi meillä on 15 maakunnallista piiriä, joilla on yksi tai useampi työntekijä. Tällaista paikallisverkostoa ei muilla ympäristöjärjestöillä ole. Tämä paikallistuntemus on ympäristöasioissa koko liitolle ratkaisevan tärkeää.

Luonnonsuojeluliiton järjestelmässä asioista, joihin liittyy paikannimi, lausuvat yleensä piirit tai yhdistykset. Liiton keskustoimisto auttaa kuitenkin piirejä ja yhdistyksiä.

Luonnonsuojeluliitolla on 55 työntekijää. Valtakunnallisen työmme volyymi on noin 130 työryhmää ja 200 lausuntoa tai muuta kannanottoa vuodessa. Meillä on jo lähes puolivirallinen asema.

Piirienkin työmäärä on merkittävä. Esimerkiksi voimavaroiltaan suurin Uudenmaan piiri teki viime vuonna noin 120 kirjoitusta. Muutoksenhakuja niistä oli vain noin joka kymmenes.
• Valitusasiat usein korostuvat mediassa, mutta todellisuudessa ne ovat vain jäävuoren huippu.
• Huomattakoon, että oikeudellisesti yhdistyksillä ja piireillä on myös muutoksenhakuoikeus joihinkin sellaisiin asioihin, joita valtakunnallisella liitolla ei ole.
• Luonnonsuojeluliitolla on muun muassa kaksi ympäristöjuristia, jotka osallistuvat lainvalmistelutyöryhmiin sekä kouluttavat ja neuvovat piirejä ja yhdistyksiä.
• Tavoitteenamme on panostaa tärkeisiin asioihin, joista voisi tulla myös ennakkoratkaisuja. Tarvittaessa teemme myös kokeilevaa ympäristöoikeutta, kuten tannoisessa ilmastolakivalituksessa.

Suomen luonnonsuojeluliitto on täysin suomalainen järjestö, jossa päätöksenteko tapahtuu demokraattisesti alhaalta ylös. Meillä on toki tukenamme myös vahvat EU-järjestöt, European Environmental Bureau (EEB) ja ilmastoasioissa CAN Europe. Osallistumme myös YK:n ympäristökokouksiin. Olimme perustamassa Kansainvälistä luonnonsuojeluliittoa (IUCN) jo vuonna 1948.

Kansainvälisessä vertailussa meidät on perinteisesti luettu ratkaisukeskeisiin mainstream-järjestöihin, jotka toimivat laillisilla keinoilla. Vaikka meillä on kampanjoitakin, olemme allround-järjestö, joka toimii lähes kaikilla ympäristöpolitiikan saroilla. Tämän ansiosta syystä voimme seurata joitakin tapauksia tarvittaessa vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen tavalla, johon pelkät kampanjaorganisaatiot eivät pysty.

Hallitusohjelman haasteista

Suomen luonnonsuojeluliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö. Tämä on tärkeää, koska ympäristönsuojelu on pitkäjänteistä, kaikkien puolueiden ja myös kaikkien viranhaltijoiden ja kansalaisten vastuulle kuuluvaa työtä. Se myös jatkuu yli hallituskausien.

Tämänkertainen hallitusohjelma on viimekertaista paljon kevyempi. Siinä on toki monia hyviä asioita, mutta niiden toteuttamista heikentävät suuret säästöt. Esimerkiksi viime hallituksen lisäämä sata miljoonaa euroa luonnonsuojelulle on nyt valtaosin pois. Vastaavia karsintoja on myös ilmastotyössä ja vesien suojelussa. Edistystä olisi voitu saavuttaa ympäristölle haitallisten tukien karsinnassa, mutta sitäkään ei ole luvassa.

Lainsäädännön osalta uuden hallituksen ohjelmassa ei ole luvassa paljoa edistystä. Vesilain ja vesienhoitolain uudistukset ovat lupaavimpia. Sitä vastoin esimerkiksi alueidenkäyttölain uudistuksen tavoitteista olivat ympäristöasiat jääneet pois. Kaavoitus on kuitenkin keskeinen luonnonsuojelun toteutuskeino, koska kaikki maailmassa tapahtuu ajassa ja paikassa.

Ympäristönsuojelun osalta tämän hallituksen ajasta uhkaa tulla on välikausi.
Monet uudet avaukset alkaisivat toimia vasta tämän hallituskauden jälkeen ja jotkut vasta 2030-luvulla.

Tämän hallituksen vaarana on, että menetämme aikaa visaisten ympäristöongelmien ratkaisuun. Luonnolla ja ympäristöllä ei kuitenkaan valitettavasti ole aikaa odottaa.

Pohjois-Suomen erityiset haasteet

Vaikka valtakunnallisesti ympäristöasioissa ei tapahdu paljoa, täällä pohjoisessa asiat ovat aivan toisin. Voisi ennustaa, että täällä sattuu ja tapahtuu vähän liikaakin.

Pohjoinen Suomi on massiivisella tavalla luonnonvaroja hyödyntävien toimijoiden pitkäaikainen kohdealue. Ja lisää on luvassa. Nykyisten teollisuuskohteiden lista näyttää paisuvan uusien kaivoksien, metsäteollisuuden, tuulivoimaloiden ja jopa lisävesivoiman suunnitelmista.

Lupa- ja valvontaviranomaisille voi jo tässä vaiheessa ennustaa kasvavaa ja maan hallituksen taholta kiirehdittyä työmäärää.

Tässä suhteessa Luonnonsuojeluliitto on huolissaan jo vireillä olevien monien valtakunnallisestikin merkittävien lupa-asioiden ratkaisujen viivästymisestä. Yhtenä esimerkkinä pitkään odotetuista ja luonnon tilan kannalta huomattavan tärkeistä päätöksistä mainittakoon jo v. 2017 vireille tulleet kalatalousvelvoitteiden muutoshakemukset Kemi- ja Iijoella.

Tästä syystä emme kaipaa nyt maan hallituksen määrittelemältä ohituskaistalta kiitävää hankevyöryä. Vielä vähemmän kaipaamme kaikuja sotien jälkeisistä poikkeuslakimenettelyistä, jotka täällä pohjoisessa hyvin tunnetaan.

Resursseja tarvitaan

Ympäristöhallinnon toimivuuden sekä lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomaisen laadukkaan asiantuntijatyön kannalta on Luonnonsuojeluliiton mielestä erityisen tärkeää varmistaa riittävät voimavarat.

Uusien hankkeiden käsittelijöiksi tarvitaan uusia asiantuntijoita. Tässä on tärkeää, että uusia hankkeita kohdistuu erityisen paljon pohjoiseen ja länteen. YVA- ja lupahankkeisiin tarvitaan kiireesti uusia voimavaroja.

Hallitusohjelmassa on toiveita vähentää hallinnon resursseja. Näitä leikkauksia ei kannattaisi kohdistaa ympäristöhallintoon. Kilpailu osaajista on kova, eikä heitä saada sitoutettua hallintoon ilman riittävää varmuutta tulevaisuudesta.

Näitä resurssikysymyksiä olemme korostaneet tavatessamme päättäjiä. Ne olivat myös ympäristöjärjestöjen yhteisessä budjettikirjeessä ministereille.

Aluehallinnon uudistus

Hallitusohjelmassa on laaja aluehallinnon uudistus, joka koskee ympäristöhallintoakin.

Olipa hallintomalli mikä tahansa, ympäristöön liittyvien yleisten etujen turvaaminen on kaikissa olosuhteissa elintärkeää.

Se tarkoittaa, että ympäristöhallinnon tulee pysyä vaikkapa lupia käsitellessään valtioneuvostosta ja ministeriöistä itsenäisiä ja riippumattomia. Tämä on tärkeää myös toiminnan luotettavuudelle.

Myös ympäristöviranomaisten muutoksenhakuoikeudet tulee jatkossa turvata. Tämä on tärkeää hallintomallista riippumatta – esimerkiksi yhden viraston mallissa osastojen välillä tai riippumattoman yleisen edun yksikön kautta. Yhtä tärkeää on varmistaa, että ympäristöhallinto voi valvoa oikeudellisesti esimerkiksi kaavoja ja muiden viranomaisten, kuten Tukesin lupia.

Ympäristöhallinnon valitusoikeuden puutteen arvon näkee parhaiten kun se puuttuu. Sipilän hallitus poisti ELY-keskuksilta muutoksenhakuoikeuksia ns. KARALUSU-hankkeessa. Nyt muun muassa Sipoossa lautakunta on noussut kapinaan virkamiesvalmistelijoita ja lakia vastaan. Koska ELY-keskus ei saanut valittaa, Uudenmaan piirimme valitti kokeeksi seitsemän viimeaikaisen päätöksen otoksesta. Hallinto-oikeus kumosi kaikki seitsemän lupaa. Mikään järjestö ei kuitenkaan pysty seuraamaan lupia ja päätöksiä yhtä hyvin kuin hallinto.

Sujuvoittaminen ja kansalaisten ympäristöoikeudet

Kansalaisjärjestöillä on perinteisesti ollut luonnon etujärjestön asema. Tätä vahtikoiran tehtävää on tuettu oikeuksilla saada tietoa, osallistua ja hakea muutosta ympäristöä koskeviin asioihin. Näillä kansalaisten ympäristöoikeuksilla on vahva pohja Suomen perustuslaissa sekä Århusin perussopimuksessa ja sen tytärdirektiiveissä EU:ssa.

Kansalaisten ympäristöoikeuksia ei ole viisasta heikentää, vaikka hallitusohjelmassa tällaisia vihjauksia onkin. Ne on syytä unohtaa perustuslain 20 pykälän valossa. Sitä vastoin olisi aika paikata muutoksenhakuoikeuden aukkoja.

Huomattakoon, että jos oikeutta ei saada kotimaassa, sitä voidaan joutua hakemaan kansainvälisistä elimistä, kuten Euroopan komissiolta, parlamentin vetoomusvaliokunnasta tai ombudsmanilta, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, Århusin sopimuksen Compliance committeelta tms. Se taas on kaikille osapuolille hitaampaa, hankalampaa ja seurauksiltaan vaikeammin ennakoitavaa. Kotimaiset asiat olisi parasta hoitaa täällä paikan päällä.

Tämän lisäksi nyös yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuun merkitys on kasvamassa. Tähän liittyvät sosiaalisen toimiluvan kysymykset, jotka menevät lakien minimejä pitemmälle. Myös tässä mielessä kansalaisten oikeuksia ja kuulemista kannattaa vahvistaa eikä heikentää. Muuten suomalaiset ympäristöasiat voivat tulla yhä useammin monikansallistenkin yhtiöiden ja niiden rahoittajien pääkonttorien eteen.

Kiire uutena ympäristöongelmana

Yksi hallitusohjelman tavoitteista on vihreän eli puhtaan siirtymän hankkeiden vauhdittaminen. Tämä on sinänsä ymmärrettävää. Eivät hankkeiden mahdolliset haitankärsijätkään halua “roikkua löysästi hirressä” jopa vuosikymmeniä.

Asioiden kunnollinen selvittäminen on kuitenkin kaikkien – toiminnanharjoittajienkin – edun mukaista.

Luonto- ja ympäristöselvitysten täydentäminen maastotarkastuksin sekä lupaharkinnan että valvonnan vaiheissa on tärkeää. Se on osoitus huolellisuudesta, johon kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen tulee voida luottaa.

Näistä syistä luvituksen sitovat määräajat eivät ole hyvä ajatus. Suurimmat viivytykset kun johtuvat puutteellisista hakemuksista ja selvityksistä.

Jos ympäristöasioissa oikaistaan, seurauksena voi tulla ympäristöonnettomuuksia, jälkivalvontatapauksia, kalliita ennallistamisvelvoitteita ja erilaisia oikeudellisia seuraamuksia. Tällaiset jälkivalvonta-asiat ovat kaikille osapuolille aina etukäteisvalvontaa hankalampia.

Siksi parempi tehdä kerralla huolella harkittu lupa, joka kestää sekä tuomioistuimissa että käytössä. Sellainen on myös toiminnanharjoittajalle rahanarvoinen paperi: minä saan olla tässä ja tehdä työtäni.

Yhteenveto

Alussa totesin, että meille Luonnonsuojeluliitossa on tärkeää, että Suomessa on jatkossakin itsenäinen ja riittävällä määrällä asiantuntijoita varustettu ympäristöhallinto. Tällaiseen hallintoon voivat kaikki luottaa, olivatpa he kansalaisia, toiminnanharjoittajia tai rahoittajia. Se on myös Suomelle kansainvälinen menestystekijä.

Nykyistä hyvää luottamusta ympäristöasioiden hoitamiseen ei pidä tällä hallituskaudella rapauttaa säästämällä asiantuntijoista, heikentämällä ympäristöhallinnon riippumattomuutta, vähentämällä ympäristöhallinnon ja kansalaisjärjestöjen muutoksenhakuoikeuksia eikä ohituskaistoilla ja liiallisella kiireellä. Tämä olisi väärää politiikkaa myös yritysten kasvavan ympäristö- ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta.

Sitä vastoin yhdessä pienet asiat kasvavat. Suomi on pieni maa, jossa kaikkien entistä laajempi yhteistyö on voimaa.

Kiitos!

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätietoja

 

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Ajankohtaista