Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto kalankasvatuksen ym­pä­ris­tö­oh­jeen luonnoksesta

5.2.2020

Ympäristöministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 10.1.2020 Dnro VN/14737/2019-YM-1 ja saamaamme lisäaikaan

Luonnonsuojeluliiton lausunto kalankasvatuksen ympäristöohjeen luonnoksesta

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä. Oppaassa on paljon hyvää. Tässä vielä muutama ajatus loppuhiontaan. Numerointi viittaa oppaan luonnoksen lukuihin.

5.1 Olisi tärkeää ottaa kantaa BAT- ja BEP-asiaan. Lähtökohtaisesti parasta olisi siirtyä kiertovesitekniikkaan, koska siinä voidaan hallita ympäristöongelmia olennaisesti avokasseja paremmin.

5.2 Sijainninohjaussuunnitelman ajatus oli sallia kalankasvatusta merellä niin, että Pohjanlahden virtaus veisi ravinteita meiltä kansainväliselle vesialueelle. Ajatus on ymmärrettävä paikallisesta näkökulmasta, mutta koko Itämeren tila huomioon ottaen se ei ole mitenkään hyväksyttävä. Kenenkään ei pitäisi saada lisätä Itämeren kuormitusta grammaakaan tilanteessa, missä ilmastonmuutos uhkaa lisätä ravinnepäästöjä mantereelta. Siksi päästöjä lisäävien toimien laitosten Itämerelle ei ole enää mahdollista, joten uudet laitokset tulisi ohjata sisävesille. (Eri asia on se, että lupia voidaan ehkä antaa niin, että päästöt vähenevät vaikka kapasiteetti kasvaisikin, jos esimerkiksi ruokinta ja rehut tehostuvat.) – Jos sijainninohjaussuunnitelmaa päivitetään, siinä tulee turvata erityisesti luonnonsuojelualueet, tärkeät lintualueet jne. Lisäksi tulee ottaa huomioon talvisäilytyspaikat, koska niissä ongelmat voivat olla suurempia kuin avomerellä, koska ne sijaitsevat usein sisälahdissa.

5.3 Itämerirehu on toki parempi vaihtoehto kuin muilta meriltä tuotu rehu. Sitä ei kuitenkaan voi laskea kompensaatioksi vesi- ja ympäristöluvissa sen enempää kuin poistokalastustakaan.

5.5 Hylkeistä puhuttaessa tulee aina korostaa, että itämerennorpan eteläiset kannat ovat häviämisvaarassa vaikka Pohjanlahden norppakanta ja hallikanta eivät ole. Hylkeiden ja lintujen pääsy viljelmille tulee estää rakenteilla, koska muilla keinoilla ei voida saavuttaa pysyviä tuloksia.

7.3 Natura 2000 -verkoston osalta on varmistuttava myös ”että suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen” (luontodirektiivin artikla 6.3). On tärkeää tuoda esiin Natura-selvityksen tarpeen raja. Sen voi ohittaa vain jos ”ei ole olemassa mitään tieteelliseltä kannalta järkevää epäilyä tällaisten vaikutusten aiheutumatta jäämisestä” (EUTI:n Vattimeri-päätös C-127/02).

Oppaaseen tulee lisätä luku vieraslajeista, varsinkin kun kirjolohi on yksi maailman sadasta pahimmasta vieraslajista. Ilmastonmuutoksen edetessä kirjolohet ovat ruvenneet pärjäämään entistä paremmin vesissämme. Niiden on havaittu jo pöllyttäneen kutusoraikkoja Vantaanjoella. Se saattaa näin haitata muiden kalojen lisääntymistä vaikka kirjolohi ei itse saisikaan poikasia. Lisäksi kirjolohi voi syödä ja kilpailla ravinnosta alkuperäislajien kanssa, aiheuttaa tautivaaraa jne. Kirjolohen ongelmien ratkaisuun ei siis riitä, että niistä tehtäisiin lisääntymiskyvyttömiä. Näistä syistä kirjolohen istutukset ja viljely tulisi kieltää ainakin muualla kuin luonnonravintolammikoissa ja kiertovesilaitoksissa, joista niiden pääsy luonnonvesiin estetään riittävän varmasti.

Lisätietoja

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola

erityisasiantuntija

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

• +358 400 615 530
• tapani.veistola(a)sll.fi
• @TapaniVeistola