Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Luonnonsuojeluliiton lausunnot / 2003 / Kajaanin Laakajärvi – Kivijärvi – Iso Soppi -osayleiskaavaehdotuksesta

Kajaanin Laakajärvi – Kivijärvi – Iso Soppi -osayleiskaavaehdotuksesta

(25.9.2003)

 

Kajaanin kaupunki
Kaupunginhallitus
PL 133
87101 KAJAANI

 

Asia: Lausunto Kajaanin Laakajärvi - Kivijärvi - Iso Soppi -osayleiskaavaehdotuksesta

Osayleiskaavaehdotus koskee Kajaanin kaupungin eteläosassa sijaitsevien Laakajärven, Kivijärven ja Iso-Sopen aluetta. Todellista rantaa on noin 83 km ja muunnettua noin 44 km.

Alue on edustava näyte Etelä-Kainuun erämaisesta järviluonnosta. Luonnonarvoja kuvastavat muun muassa liito-oravan elinpiirit, elinvoimainen selkälokkikanta, asuttu kalasääsken pesimäpiiri useine vaihtopesäpuineen ja useat kuikkaparit.

Mitoitus

Alkuperäinen kaava perustui puutteellisiin luontoselvityksiin. Tästä syystä luontojärjestöjen ja osittain myös kaavoittajan toimesta on tehty lisäselvityksiä.

Lisääntynyt tieto alueen luontoarvoista ei kuitenkaan ole riittävästi vaikuttanut alueen kaavaan. Laakajärven pohjoisosan erityisen merkittävien luontoarvojen ja äärimmäisen herkän vesi- ja rantamaiseman kannalta mitoitus on yhä selvästi liian suuri.

Rakennuspaikkojen (RA-2, RM-1, RA-5) määrä

Ehdotus sisältää kaikkiaan 97 rakennuspaikkaa, joista 68 on Laakajärven rannoilla, 28 Kivijärven ja yksi Iso-Sopen rannoilla.

Rakennuspaikkojen sijoitus

Ehdotuksen mukaan Laakajärven kapeikosta ja muualta pohjoisosasta luonnon ja maiseman kannalta herkiltä alueilta on siirretty rakennuspaikkoja, pääasiassa Kivijärvelle. Kuitenkin luontoarvoiltaan erittäin merkittävällä alueella tai aivan sen tuntumassa on vielä yli 60 rakennuspaikkaa.

Muut aluevaraukset

Itkonniemen kärjen LV-3 ja VV-1 -varaukset on sijoitettu lähinnä nykyisen vallitsevan käytännön mukaisesti. Niiden käyttö vaikuttaa haitallisesti Sääskisaarten S-1 -alueen suojelutavoitteen (kalasääsken ja selkälokin sekä kuikan pesimisolojen suotuisana säilyttäminen) toteutumiseen. Mikäli näitä varauksia pidetään tarpeellisina, tulisi ne sijoittaa Itkonniemen lounaisrannalle. Pitkäpohjan itäpuolen LV-1 -varaus Laakajärven pohjoispäässä on myös linnustonsuojelun kannalta kyseenalainen.

Selkävesilinnut

Laakajärven Kajaanin puoleinen pohjoisosa on eteläisen Kainuun viimeisiä rakentamattomia järviä, joilla on merkittävä selkävesilinnusto. Tämän edellytyksenä on järven riittävä koko, saarisuus, suotuisat pesimäpaikat, ravintovarat ja häiriöttömyys pesinnän aikana.

Lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I lajeja Laakajärven pohjoisosan pesimälinnustossa ovat kuikka, laulujoutsen, kalasääski, ampumahaukka ja kalatiira. – Metsäympäristön linnuista sellaisia ovat muun muassa metso, teeri ja pyy.

Laakajärven merkitys on erityisen suuri selkälokille. Selkälokin pesimistulosta heikentäviä tekijöitä Suomen rannikkoalueilla ovat muun muassa aikuisten lintujen huomattavat DDE- ja PCB-kertymät sekä poikaskuolleisuuden kasvu todennäköisesti suurelta osin mainituista ympäristömyrkyistä johtuvien sisäelinsairauksien ja harmaalokin saalistuksen vuoksi (Hario 2003). Saaristossa ja sisävesien lokkiluodoilla tapahtuu yleisesti tahallista tai tahatonta häirintää. Pienpedot, lähinnä minkki, verottavat munia ja maastopoikueita. Perinteiset, hyvät pesimisalueet ovat heikentyneet tai tuhoutuneet rantarakentamisen seurauksena muun muassa monilla Savon ja Karjalan järvillä. Oulujärvelläkin selkälokkikanta on kutistunut varsin pieneksi.

Laakajärvi on selkälokille hyvä pesimäalue, koska sieltä lajin monet ongelmat yhä puuttuvat. Harmaalokki puuttuu alueelta lähes kokonaan. Häirintä on ilmeisen vähäinen ja rannat toistaiseksi lähes rakentamattomat. Laakajärven kaltaiset hyvät, lähes luonnontilaiset pesimisalueet harvenevat jatkuvasti. Tästä syystä 60-70 rantarakennuspaikan aiheuttama häiriöpaine olisi hyvin vaarallinen selkälokin ja äärimmäisen vakava kalasääsken ja kuikan kannalta. Selkälokin suojelun tason säilyttäminen suotuisana edellyttää, ettei yhtäkään, varsinkaan näin hyvää pesimisaluetta tuhota tai heikennetä tietoisesti kaavoitusta toteutettaessa.

Kalasääski

Kalasääsken pesäpaikka Sääskisaarissa on järven kapeimmassa kohdassa. Liikennöinti järven pohjoispään ja keskiosan selkävesialueen välillä on käytännössä jokseenkin mahdotonta ajamatta kalasääskiä lentoon pesästään ja saareltaan. Mitä useammin tämä tapahtuu haudonnan aikana, sitä varmempi on pesinnän tuhoutuminen. Näiltäkin osin kaavaehdotus on kestämätön ja vaikutustarkastelua ei ole tehty riittävästi.

Johtopäätökset

Esitämmekin Kajaanin kaupungille kaavaehdotuksen valmistelemista uudelleen, jolloin perinteisen, rakennusoikeuksien jakamiseen perustuvan kaavaratkaisun rinnalla olisi syytä YVA-periaatteiden mukaisesti tarkastella nollavaihtoehtoja:

0-vaihtoehto olisi nykyisen tilanteen pitäminen, jolloin mahdollinen rakentaminen tapahtuisi poikkeamisluvin. Tämä ei missään tapauksessa ole suositeltavaa.

0+ -vaihtoehto: Laakajärven Kajaanin puoleisen pohjoisosan säilyttäminen rakentamattomana erämaajärvenä ja rakennusoikeuksien täydellinen siirto muilla järvillä oleville maanomistajan tavanomaisille ja kestäville ranta-alueille tai korvaaminen niiltä osin, kuin siirto ei ole mahdollinen. Tämä olisi paras vaihtoehto ranta-alueiden kestävän käytön ja linnustonsuojelun suotuisan tason säilyttämisen kannalta.


Suomen luonnonsuojeluliitto ry.

Heikki Simola
puheenjohtaja

Eero Yrjö-Koskinen
toiminnanjohtaja

 

KIRJALLISUUS

  • Martti Hario: Mikä vei selkälokit? -– Linnut 3/2003: 16-20.