Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Blogi / Energiastrategia: Hyviä aikeita, heikkoa toteutusta

Energiastrategia: Hyviä aikeita, heikkoa toteutusta

Eduskunnassa käsitellään tänään 30.11. Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa. Hallituksen tavoitteissa oli paljon hyvää, mutta valitettavasti toteutus ei vastaa ilmastonmuutoksen tai energiamurroksen haasteeseen. Suurimpana ongelmana on metsien ja turpeen kohtelu.

puunrunkoirenedavilaunsplash.jpeg
Kuva: Irene Davila
Uudessa energiastrategiassa mennään metsään, kirjaimellisesti. Tavoitteet ovat hyvät: nostaa uusiutuvan energian osuus yli 50 prosenttiin ja energiaomavaraisuus 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi hallitus haluaa puolittaa tuontiöljyn käytön ja lopettaa kivihiilen energiakäytön. Tämä aiotaan kuitenkin toteuttaa suurimmaksi osaksi metsien avulla ja puolittamalla hiilinielu. Tämä ei ole kestävää energiapolitiikka, muistuttavat Luonnonsuojeluliiton lisäksi WWF ja Greenpeace.

Energiastrategiassa on myös hyviä aloitteita, mutta kokonaisuutena se on liian vaatimaton vastaamaan yhteiskuntamme suurimpaan haasteeseen ja helpohkoja keinoja päästövähennyksiin, kuten turpeen ja öljylämmityksen korvaaminen jätetään käyttämättä.

Ruusuja 100 % uusiutuvan energian selvityksestä ja liikennepolitiikan uudistuksista

Selvitys 100 % uusiutuvaan energiaan nojaavasta energiajärjestelmästä on tervetullut keskustelunavaus, jossa käydään läpi aihepiirin kannalta relevanttia tutkimusta. Kaikki toimenpidesuositukset kuitenkin puuttuvat eikä katsaus heijastu itse vuoden 2030 politiikkatoimiin, kuten pitäisi. Sama koskee selvitystä eri energiatuotantomuotojen tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Aiemmin Lappeenrannan yliopiston Neo Carbon -hanke, Greenpeace sekä WWF ovat tehneet omat selvityksensä, joista voidaan päätellä, että energiamarkkinalla sähkön osuus tuuli- ja aurinkovoiman lisäyksen kautta kasvaa.

100% uusiutuva energiajärjestelmä on tulevaisuutta. Toimet puuttuvat.

On hyvä, että uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä kilpailutuksen avulla. Näin lisäys on mahdollisimman kustannustehokasta. Valitettavasti rahoitusta ei saatu irrotettua valtion budjetista. Kilpailutuksella maatuulivoiman määrä voi nousta nykyisestä 2,3 terawattitunnista 5 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 kasvu tapahtuisi hallituksen suunnitelman mukaan ilman tukia. Kasvuennuste säilyy vaatimattomana. Investointitukia kehitysvaiheessa oleville teknologioille ei tulisi kuitenkaan unohtaa, sillä on epätodennäköistä, että edes suuret aurinkovoimalat tai merituulivoimalat saisivat lisäsysäystä uudesta mallista.

Pienemmän mittakaavan hankkeita (alle 1 MW), kuten aurinkosähköä ja vesivoimaa tuettaisiin jatkossakin energiatuen avulla. Mahdollisten vesivoimahakkeiden yhteydessä ei mainita hallituksen kärkihanketta vaelluskalojen lisääntymisedellytysten parantamisesta eikä pienvoimaloiden rakentamisen haitallisia vaikutuksia.

Liikennepuolella kevyen liikenteen edistäminen, tavoite kävely- ja pyöräilymatkojen määrän kasvattamisesta 30 prosenttiin ja vaihtoehtoisten käyttövoimien, eli sähkö-, biokaasu- ja vetyautojen, lisääminen ovat tärkeitä askelia oikeaan suuntaan. Hallitus ei kuitenkaan kerro, millä toimilla esimerkiksi sähköautojen ja ladattavien hybridien latausverkko saadaan tarpeeksi kattavaksi. On myös epäselvää, millä keinolla vähäpäästöisiin ajoneuvoihin siirtymistä edistetään. Verotusmuutoksia ja riskitukea vasta väläytellään. 

Liikennejärjestelmän uudistamisessa oleellista on liikkumistarpeen vähentäminen. Tätä voi edistää toiminta- ja työtapojen muuttamisen sekä palveluiden ja maankäytön suunnittelun kautta. Kevyeen liikenteeseen ja joukkoliikenteeseen voidaan panostaa kaupunkiseuduilla, mutta maaseudulla tarvitaan uusia ratkaisuja kestävien liikkumismuotojen tueksi.

Risuja metsien hiilinielujen puolittamisesta ja nettopäästöjen kasvattamisesta

Energiastrategian mukaan Suomen energiankulutus kasvaisi tulevaisuudessa. Näin on arvioitu aiemmissakin strategioissa. Energiankulutus vaihtelee vuosittain, mutta vuoden 2010 jälkeen se on ollut laskussa. Energian säästö on ympäristöystävällisin energiamuoto, ja keinoja sen edistämiseen tarvittaisiin lisää.

Suomi jatkaa nielujen puolittamisen linjalla. Puuta on tarkoitus laittaa lisää sekä energiaksi että selluksi ja muiksi biotuotteiksi. Vuonna 2015 kasvihuonekaasuinventaarion mukainen Suomen metsien hiilinielu oli 23 Mt ekv. CO2. Jos runkopuun hakkuut nousevat tavoitellulle tasolle 79 milj. m³/v ja metsähakkeen käyttö olisi tasolla 15 milj. m³ vuosittain, pienenisi nielu tasolle 13,5 Mt ekv. CO2 vuoteen 2030 mennessä.

Suomi on puolittamassa hiilinielunsa. Tämä ei ole ilmastokestävää politiikkaa.

Nielu siis lähes puolittuisi, mutta vertailuvuosi vaikuttaa asiaan. Nielu on jo lähtenyt laskuun vuosien 2000–2009 keskimääräisestä 30 Mt tasosta. Energiastrategiassa taakanjakosektorin päästöjen vähennysvelvoite Suomelle on 37 % vuoden 2005 tasosta, mikä tarkoittaa 7,26 Mt ekv. CO2,. Nielun pieneneminen kumoaa liikenteen, maatalouden ja rakennusten puolella tavoiteltavan päästövähenemän

Nielupolitiikka ei ole vain Suomen asia, sillä Suomi lobbaa vahvasti puutteellisten laskentasääntöjen puolesta EU:ssa.

Suomi varautuu päästökaupan ja taakanjakosektorin välisen joustomahdollisuuden hyödyntämiseen, mikä tiputtaisi taakanjakosektorin tavoitteen 39 prosentista 37 prosenttiin. EU:n laajuisia päästöjä tämän joustokeinon hyödyntäminen tuskin vähentää.

Liikenteen biopolttoaineissa ennakoidaan, että raaka-ainetta on tuotava ulkomailta. Bioenergian hyödyntämisen tulisi olla paikallista, sillä kuljetukset huonontavat oleellisesti niiden päästötasetta.

Positiivista on, että strategiassa luvataan määritellä ja toteuttaa toimenpiteet metsien raivauksen vähentämiseksi erityisesti yhdyskunta- ja liikennerakentamisen yhteydessä (mm. kaavoituksen avulla) sekä pellonraivauksen johdosta. Muilta osin Suomen nielupolitiikka ei ole ilmastokestävää.

Hiilen käytön lopettaminen ei riitä – lisää politiikkatoimia tarvitaan

Laki kivihiilen energiakäytön kieltämiseksi on sinällään hyvä uusi aloite, mutta ei ongelmatonta. Ensinnäkin aikataulu on aivan liian löysä suhteessa ilmastonmuutoksen nopeuteen. Lämpenemisen vaikutukset aiheuttavat jo nyt ongelmia. Viimeisimpiä ilmastouutisia ovat napa-alueiden ennätykselliset lämpötilat sekä Bolivian julistautuminen hätätilaan kuivuuden ja sulavien jäätiköiden vuoksi. Aikaa ei siis ole. Tutkijoiden arvion mukaan kivihiilestä tulisi luopua globaalisti viimeistään vuonna 2025. Ranska on luopumassa kivihiilestä vuonna 2023 ja britit vuonna 2025. Suomessa kivihiiltä saisi vastaisuudessakin käyttää teollisuudessa, joten kokonaan kivihiilestä ei olla luopumassa ja kokonaisvaikutus energiapalettiin on pieni.

Kivihiilikiellon yhteydessä tulisi varmistaa myös turpeen käytön lopettaminen. Nyt sen käyttö päinvastoin jopa kasvaa. Energiastrategiassa todetaan, että turve on nykyisellä verotasolla päästökaupan ulkopuolelle jäävässä lämmöntuotannossa metsähaketta, kuorta ja purua taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto.

Hallitus on tunkemassa bioa jokaiseen mahdolliseen paikkaan, eikä eroa tehdä järkevien kohteiden ja selvän resurssin tuhlauksen välillä.

Hallitus on tunkemassa bioa jokaiseen mahdolliseen paikkaan, eikä eroa tehdä järkevien kohteiden ja selvän resurssin tuhlauksen välillä. Tämä ei voi olla myöskään toiminnanharjoittajien etu, sillä investoinnit tehdään pitkälle aikavälille ja raaka-aineen kestävyys ja saatavuus on voitava varmistaa. Liikenteen sekoitevelvoite ja metsähakkeen lisäys ei näytä riittävän, vaan myös työkoneissa käytettävään kevyeen polttoöljyyn ja taloyhtiöiden öljykattiloihin ollaan laittamassa bioa 10 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa öljylämmityksestä on lähes luovuttu poliittisen ohjauksen avulla, eli polttoöljyn alemmasta veroluokasta luopumalla. Norjassa harkitaan öljylämmityksen kieltämistä. Sama voitaisiin tehdä Suomessa ja vähävaraisia voitaisiin tukea muutoksessa riittävien energiaremonttien tukien avulla. Nyt nuo tuet, joilla on aiemmin myös edistetty muita uusiutuvan energian vaihtoehtoja sekä energiatehokkuutta kotitalouksissa, on leikattu pois kokonaan.

Lämpöpumpuilla tuotetaan nyt lämpöä 5 TWh/a verran. Konsulttitoimisto Gaia Oy:n selvityksen mukaan Suomessa on vuonna 2030 1,7 miljoonaa lämpöpumppua, jotka tuottavat 15 TWh vuodessa uusiutuvaa energiaa. Samalla kokonaisenergiankulutus pienenisi. Tällä voitaisiin korvata kokonaan öljylämmitys ja osittain turpeen käyttö. Energiastrategiassa lämpöpumppujen osuus nousisi nykyisestä 4 terawattitunnista vain 7 terawattituntiin.

Energiastrategiassa ei juurikaan puhuta sähkömarkkinan murroksesta uusiutuvien energiamuotojen seurauksena tai lämpömarkkinoiden avaamisesta pientuotannolle ja hukkalämmön hyödyntämiseen. Pientuotannon ohjauskeinoihin ei ole luvassa mitään uutta.

Tällä hetkellä keskustelu energiaintensiivisen teollisuuden päästökauppakompensoinnista on jäätyneessä tilassa eduskunnassa, mutta hallitus esittää jo uusia kompensointitoimia, tällä kertaa raskaalle liikenteelle.

Kaiken kaikkiaan lisää politiikkatoimia tarvittaisiin erityisesti seuraaviin:
 

1. Energiatehokkuuteen konkreettisia uusia toimia. Energiankulutus tulisi saada laskuun.

2. Turpeen ja lämmitysöljyn käyttö tulisi kieltää.

3. Sähkö- ja biokaasuautoille voimakas alkusysäys verokannustimilla.

4. Energiamurroksen vauhdittaminen haitallisia tukia karsimalla esimerkiksi maatalouden polttoaineissa ja turvetuotannossa.

5. Aurinkoenergialle taloyhtiöissä sekä teollisessa mittakaavassa kaivataan uusia porkkanoita, joiden tarvetta Finsolar-hankkeessa on nostettu esiin. Asukkaiden oman aurinkosähkön myynti verkkoon pitäisi saada kannattavaksi.

6. Tuulivoiman ja lämpöpumppujen osuutta voisi kasvattaa reippaasti.

7. Tarvitaan ohjausta kysyntäjoustoon, älyverkkoihin ja varastoinnin lisäämiseen.

8. Kiertotalouden mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää täysimääräisesti päästöjen vähentämiseen.

9. Pientuotannon yleistymisen esteitä tulisi purkaa.

10. Suomen tulisi ajaa EU:ssa päästökaupan tiukentamista, se olisi kustannustehokkain ja luotettavin keino vähentää päästökauppasektorin päästöjä. 

Ilman tehokkaita politiikkatoimia monet energiastrategian sinänsä hyvistä kirjauksista jäävät toiveajatteluksi. Hallitus ei näytä ottavan tosissaan Pariisin ilmastosovun lämpenemisrajaa. Jos se tekisi niin, uudet toimet EU-politiikassa sekä kotimaassa olisivat huomattavasti päättäväisempiä. Ilman lisätoimia Sipilän hallitus jättää seuraavalle hallitukselle paljon petrattavaa.

Hanna Aho
Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija

30.11.2016

Heikki Sarvanto
30.11.2016 19:42

EU antoi siunauksensa suomen bioenergiapolitiikalle , Suomen hallituksen lobbaus-vedätys onnistui täydellisesti ja EU :sta kehuttiin suomalaisen metsien hakkuun olevat nyt luonnonmonimuotoisuutta kunnioittavaa ja täydellisesti kestävällä tasolla!!?? mikä ei tietenkään pidä paikkaansa koska suomessa käytössä oleva teho metsätalous jyrää armotta kaiken luonnon monimuotoisuuden tarkkan pois altaan ,lisäksi hakkuiden rajun lisäyksen vastapainona ei mm. alas ajettua Metso-metsiensuojeluohjelman rahoitusta vahvisteta , eihän hallitus suojelurahojen leikkausta peru jos siihen ei ole heidän mielestään jotain pakottavaa syytä ja sitähän ei ole ilmaantunut ,koska eihän jonkun luonnonsuojelujärjestön ja opposition edustajien kiukuttelu asiasta ketään hetkauta ,kaikkein vähiten Sipilän hallitusta joka tekee suomesta nyt oman mielensä mukaisen ja sillä sipuli.

Lisää kommentti

You can add a comment by filling out the form below. Plain text formatting.