Kiitos paju! – Lähetä palautetta pajujen puolesta omaan kuntaasi

Kevään ensimmäisiä merkkejä ovat pehmoiset, pulleanpörheät pajunkissat, jotka ilmestyvät katujen, peltojen ja ulkoilureittien varsille. Etenkin lapsiperheet etsiskelevät pajuja pääsiäisen alla virpomisvitsoja varten.

Kun ennen pajua kasvoi kaikkialla, nykyään kaupunkiympäristössä pajun löytäminen voi olla haastavaa. Pajukoita raivataan pois peltojen reunoilta, rannoilta, ulkoilualueilta ja metsistä usein liiankin tehokkaasti ja jotkut pitävät pajuja ”roskapuina”.

Avainlaji josta kaikki hyötyvät

Pajuja kasvaa Suomessa yli 20 eri lajia. Ne – ja erityisesti raita – ovat Suomen luonnon avainlajeja. Avainlajeiksi kutsutaan eliöitä, joista useat muut ekosysteemin lajit ovat riippuvaisia. Niiden häviämisellä saattaa olla laajoja ja vaikeasti ennustettavia vaikutuksia muuhun lajistoon. Siksi on hyvä huolehtia, että omalla asuinalueella ja pihalla kasvaa pajuja eikä niitä kaikkia raivata pois luonnon siistimisen nimissä.

Alkukeväästä, kun muu luonto vielä uinuu, pajut tarjoavat korvaamattoman ruokapöydän lukemattomille hyönteisille. Kukkivat pajut ovat keväällä heräileville kuningatarkimalaisille elintärkeitä ravinnonlähteitä. Pajuista kimalaiset saavat energiaa ja voimia pesäpaikan pitkälliseen etsintään ja uuden pesän perustamiseen. Kun mustikkametsässä kiitämme kimalaisia hyvin suoritetusta pölytystyöstä, voimme lähettää kiitokset myös pajuille. Ilman pajujen mettä ei kimalaisyhteiskuntaa olisi syntynyt eikä kimalaisten aherrus olisi ollut mahdollista.

Tiesitkö, että pajuissa on sekä koiras- että naaraspajuja? Koiraspajun tunnistaa  keltaisista hedekukinnoista ja naaraspajun vihreistä emikukinnoista. Samalla kun kimalaiset, perhoset ja muut hyönteiset nauttivat herkullisista mesiaterioistaan, ne tekevät pajulle palveluksen. Kun pörriäinen surahtaa turkki siitepölystä keltaisena hedepajusta emipajuun, se samalla pölyttää emikukat.

Ojanvarsilla ja rantametsissä pajut kannattaa säästää jo vesistöjenkin takia. Nopeakasvuisina ne sitovat tehokkaasti ravinteita ja puhdistavat vesiä. Runsaine juuristoineen paju on myös mainio maaperän eroosion estäjä.

Raitarunkoinen raita on pajuista suurin

Pajulajeista erityisesti suureksi kasvava raita on toisen avainlajimme haavan kaltainen tärkeä puulaji, joka tarjoaa lahopuuta ja pesäkoloja ja auttaa siten luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa. Raita saattaa kasvaa yli kaksikymmentämetriseksi ja rungon ympärysmitta jopa neljään metriin. Sen tunnistaa harmaanruskeasta rungosta, jossa kaarnat muodostavat pystyraidoituksen.

Kesällä raidan lehdet ovat tärkeää ravintoa hyönteistoukille, kovakuoriaisille ja muillekin eläimille. Raitojen lehtiä ja kukintoja käyttää ravintonaan yli 400 lajia. Vanhan raidan rosoinen runko on elämän ylläpitäjä: esimerkiksi harvinainen raidantuoksukääpä elää vain raidalla. Raita tarjoaa kasvualustan useille muillekin kääville, sammaleille ja jäkälille.

Lähetä palautetta pajun puolesta

On hienoa, että aliarvostettu paju tulee näkyväksi ja arvostetuksi kerran vuodessa pääsiäisen alla. Keväisistä pajunkissoista iloitsevat niin lapset kuin luontokin! Jos haluat muistaa pajua kiitoksella, lähetä kunnalle palautetta, jossa toivot, että pajuja säästetään kaupunkipuistoissa ja -metsissä. Pajut saavat harvoin positiivista palautetta, vaikka sen todella ansaitsevat!

Kunnilla on yleensä sähköiset palautekanavat, joissa voit kohdistaa palautteen oikealle taholle. Voit myös etsiä metsänhoidosta ja puistoista vastaavan viranhaltijan, joka on kunnasta riippuen metsänhoitaja, tekninen johtaja tai kunnanpuutarhuri, ja lähettää hänelle sähköpostia.