Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentit yleiskaavojen py­kä­lä­luon­nok­siin

25.1.2024
Viitaten AKL-kokoukseen 19.1.2024

Sen lisäksi mitä lausuimme 3.1.2024 , korostamme seuraavaa:

4 § Sisältövaatimukset

4.2 § Sisältövaatimuksiin tarvitaan sitovammat vaikutukset

4.2 §:ää on muutettu sanamuodoltaan siten, että ’on otettava huomioon’ on vaihdettu muotoon ’kiinnitettävä erityistä huomiota’. Ehdotettu muotoilu on kuitenkin huomattavasti väljempi kuin mitä se on aiemmin ollut, ja se voi vaikuttaa jatkossa lain tulkintaan. Tämä ei kuitenkaan ollut ehdotetun säännöksen tarkoituksena perusteluidenkaan mukaan. Alkuperäinen, sitovampi muotoilu tulee säilyttää.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen yleiskaavassa

Myös ilmastonmuutoksesta olisi aika antaa oma kohta sisältövaatimuksiin. Sellaista ei ole nykylain 39 §:ssä eikä ollut KRL 29 §:n lausuntoluonnoksessakaan. Yleiskaava voisi kuitenkin olla tehokas keino ilmastonmuutoksen hillinnässä (päästöt, hiilivarastot/nielut, yhdyskuntarakenne, turhan liikenteen välttäminen jne.) ja siihen sopeutumisessa.

Ilmastokohdassa tarvitaan mukaan sekä hillintä että sopeutuminen kuten myös sekä yhdyskuntarakenne että hiilivarastot ja -nielut (nielu = varaston muutos). Nyt mukana on vain asian toinen puoli eli sinänsä hyvä kohta 2 (olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin hyödyntäminen). Tämä yksipuolisuus voi kiihdyttää esimerkiksi viimeisten kaupunkimetsien rakentamista.

Erityisesti hiilinielut tulisi nostaa osaksi sääntelyä. Tällä hetkellä erityisesti tiheään rakennetuissa kaupungeissa rakentaminen kohdistuu hiilinielujen päälle rakentamiseen (varsinkin metsät), ja tätä jatkuu niin pitkään, kuin sääntelyä ei ole. Tämä on erityisen ongelmallista EU:ssa vireillä olevan sääntelyn näkökulmasta. Tämä myös voi eriarvoistaa tulevaisuudessa tiheään rakennettujen ja väljempään rakennettuja kuntien maankäyttöä suojelupaineiden näkökulmasta.

Hiilinielujen näkökulmasta keskeistä olisi säännellä niiden turvaamisesta jo yleiskaavatasolla vihreän siirtymän kehittymisen takia. Vihreät energiamuodot ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta elintärkeitä, mutta hankkeiden sijoittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon niiden alle jäävät hiilinielut. Esimerkiksi aurinkovoimaloiden koot tulevat jatkossa kasvamaan ja niiden tieltä hakataan suuria määriä metsää (jopa 1500 ha kokoisia alueita).

2) Kiertotalous mukaan soveltamisalaan

”Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen” perään kannattaa lisätä ”rakennuskannan”. Tämä olisi tärkeää kiertotalouden edistämiseksi sekä luonnon että luonnonvarojen säästämiseksi.

8) Luonnonarvot

Kohdan loppuun olisi tärkeää lisätä sanat ”ja viherrakenteen jatkuvuuteen”. Viherrakenne, ekologiset yhteydet ja kytkeytyvyys ovat yhtä tärkeitä yleiskaavassa kuin maakuntakaavassa. Nyt niitä ei ole perusteluissakaan yleiskaavan kohdalla vaikka se olisi käytännössä ratkaisevan tärkeä ohjauskeino – varsinkin jos ja kun maakuntakaavan ”lentokorkeutta” halutaan nostaa.

Viherrakenne tukee sekä luonnon monimuotoisuutta että ilmastonmuutokseen sopeutumista. Huomattakoon, että ”viherrakenne”-sana oli jo KRL-lausuntoluonnoksessa silloisen 29 §:n kohdassa 4, vaikka sille olisi ollut silloinkin parempi luonnonarvoja koskeva alakohta 9.

Yleiskaavaan tulisi lisätä luonnon kokonaisheikentymättömyyden tavoite (no net loss -periaate). Käytännössä sitä voitaisiin toteuttaa myös luonnonsuojelulain ja -asetuksen uudella ekologisella kompensaatiolla. Tästä kunnissa on ollut jo kokeiluhankkeita.

Oikeusvaikutukseton yleiskaava

Tämä mahdollisuus olisi ehkä sittenkin syytä säilyttää. Esimerkiksi nykyiset viherkaavat ovat usein oikeusvaikutteettomia. Toki olisi parempi saada niistäkin oikeusvaikutteisia, mutta joskus kynnys on tällaisen työn aloittamiseen kunnissa korkealla.

Viherkaavojen avulla voidaan tutkia esimerkiksi viherverkoston toteutumista ja toimivuutta ottaen huomioon esimerkiksi viherkäytävät, puut ja istutukset. Oikeusvaikutuksettomanakin viherkaava antaa mahdollisuuden mahdollisuuden luonnon monimuotoisuuden turvaamisen varmistamiselle ja tärkeiden viherkäytävien luomiselle ja säilyttämiselle.

10 § Yleiskaavan käyttö rakentamisluvan perusteena

Vaikka aurinkovoima käsitellään myöhemmin, muistutamme tässäkin, että se tarvitsee vastaavat osayleiskaavan sisältövaatimukset kuin tuulivoima.

14.1 § Maakuntakaavan oikeusvaikutuksien soveltaminen kuntien yhteiseen yleiskaavaan

Luonnoksessa on ehdotettu, ettei maakuntakaavan oikeusvaikutuksia sovelleta kuntien yhteiseen yleiskaavaan. Ehdotetun kaltainen pykälä vaarantaa esimerkiksi VAT:ien toteutumisen, joilla Suomessa on implementoitu lukuisia kansainvälisiä sopimuksia. Toisaalta myös maakunnassa esitetyn infran ja suurhankkeiden näkökulmasta ehdotus on varsin hankala. Maakuntakaavoissa esitetään esimerkiksi maanteiden linjauksia sekä ratahankkeiden joiden huomioimatta jättäminen kuntien yhteisessä yleiskaavassa voisi olla varsin haitallista. Ehdotettu momentti tulee poistaa pykälästä.

Lisätietoja

Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
Janni Saari-Kontkanen, ympäristöoikeuden asiantuntija, p. 044 493 8719, janni.saari-kontkanen@sll.fi