Jätedirektiivin muutoksen on edistettävä kestävän kehityksen ruokahävikin vä­hen­tä­mis­ta­voit­tei­ta

22.1.2024
Ympäristöministeri Kai Mykkäselle
Ympäristöministeriölle

Ruokahävikki aiheuttaa laajoja taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Eurostatin mukaan EU:ssa syntyy vuosittain yli 58 miljoonaa tonnia ruokahävikkiä (131 kg asukasta kohti). Suomessa ruokahävikin määrä vuonna 2021 oli 690 000 tonnia ruokaa. Ruokahävikin markkina-arvon arvioidaan olevan EU:ssa 132 miljardia euroa ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) arvion mukaan ruokahävikki aiheuttaa noin 16 % EU:n ruokajärjestelmän kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä. Hävikin vähentäminen säästäisi arviolta 4,7 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata, jota voitaisiin käyttää ruoantuotantoon, luonnon ennallistamiseen hiilidioksidin sitomiseksi ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.

Euroopan komissiota on sitoutunut  kiitettävästi käsittelemään kyseistä ongelmaa jätedirektiivin avulla. Kuitenkin Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteen 12.3 saavuttamiseksi tarvitaan kunnianhimoisempia tavoitteita. Champions 12.3 -ryhmä suosittelee, että tavoite 12.3 tulkitaan 50 prosentin vähennystavoitteena kaikelle ruokahävikille tuottajalta kuluttajalle.

Pyydämme Teitä ja Suomea sitoutumaan kestävän kehityksen tavoitteisiin ja tukemaan seuraavaa:

• Asettamaan oikeudellisesti sitovat tavoitteet kaikille EU:n jäsenvaltioille, jotta saavutetaan yhdessä 50 prosentin vähennys EU:n ruokahävikissä vuoteen 2030 mennessä – mukaan lukien 50 prosentin vähennys primäärituotannossa, valmistuksessa, ravintoloissa, vähittäiskaupassa ja kotitalouksissa EU:n ruokahävikin mittauksesta annetun valtuutetun päätöksen soveltamisalalla.

• Aloittamaan arviointi EU:n jäsenvaltioiden ruokahävikin mittauksien ja tavoitteiden soveltamisalan laajentamisesta ruokaan, joka sadonkorjuun jälkeen jätetään primäärituotannossa käyttämättä tai keräämättä.

Nämä vaatimukset ovat jo saaneet laajaa tukea 22 EU-maassa yli 50 kansalaisjärjestöltä ja yritykseltä. Kehotamme hylkäämään kaikki tavoitteiden heikentämiseen tähtäävät muutokset, kuten vertailuvuoden ja/tai tavoitevuoden viivästyttäminen, tavoitteiden tekeminen sitomattomiksi, ruokahävikin määritelmän muuttaminen tai jätehierarkian huomioimatta jättäminen.

Suomen tulisi olla proaktiivinen ja ajaa vähennystavoitteita, jotka ovat linjassa kestävän kehityksen tavoitteen 12.3 kanssa sekä tukea jätedirektiivin muutosehdotuksen yhteydessä esitettyjä keskeisiä näkökohtia. Tämän kirjeen liitteessä A on englanniksi ehdotuksia konkreettisiksi muutoksiksi komission ehdotukseen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on kunnianhimoista, mutta täysin mahdollista, kuten liitteessä B esitetyt esimerkit osoittavat.

Nämä suositukset hyväksymällä Suomi voi osoittaa johtajuutta kiertotalouden edistämisessä, kestävän kehityksen tukemisessa ja Euroopan unionin biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Arvostamme huomiotanne tähän asiaan ja odotamme innolla, että Suomi ottaa keskeisen roolin kehittäessään kestävämpää ja vastustuskykyisempää tulevaisuutta.

Kiitämme sitoutumisestanne ruokahävikin haasteisiin ja olemme valmiina jatkamaan yhteistyötä tässä ratkaisevassa asiassa.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTTO RY

Hanna Halmeenpää Tapani Veistola
puheenjohtaja toiminnanjohtaja

SLL Jätedirektiivin muutoksen on edistettävä kestävän kehityksen ruokahävikin vähentämistavoitteita (sis. liitteet)