Kemijoki Oy on ilmoittanut luopuvansa Sierilän vesivoimalan suunnittelusta. Päätös tuo toivoa vaelluskalojen paluulle maamme suurimpaan jokeen.

“Sierilästä luopuminen on hyvä uutinen Kemijoen luonnolle! Sierilän vesivoimalaa ei olisi voitu toteuttaa ilman merkittäviä luontohaittoja. Hanke olisi myös ollut vastoin yhtiön omia, valtion sekä kalaviranomaisen pyrkimyksiä vaelluskalojen olosuhteiden parantamiseksi”, totesi Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.

Mitä Luonnonsuojeluliitto teki?

Luonnonsuojeluliitto, Lapin piiri ja Rovaniemen yhdistys kävivät Sierilästä vuosikausia kestäneen oikeustaistelun hankekokonaisuuden eri luvista.

Sierilä-hanke on peräisin jo 1950-luvulta, mutta Kemijoki-yhtiö ryhtyi ajamaan sitä uudelleen parikymmentä vuotta sitten. Sierilä sai lopulta ehdollisen vesitalousluvan vuonna 2017. Sen jatkoaika olisi kuitenkin loppunut toukokuussa 2024, eivätkä kaikki uhanalaisiin ja suojeltuihin lajeihin liittyvät lupa-asiat olisi valmistuneet ajoissa.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi oli puutteellinen, joten Luonnonsuojeluliiton aktiivit etsivät ja löysivät uusia uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintymispaikkoja. Maastotöillämme oli merkitystä lajien suojelemiseksi!

Me voimme taistella luontokohteiden puolesta vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen.

“Sierilässä nähtiin se, kuinka merkittävää on että Luonnonsuojeluliitolla on koko maan kattava organisaatio”, arvioi toiminnanjohtaja Tapani Veistola. “Valtakunnallisella liitolla ei olisi ollut muutoksenhakuoikeutta moniin sellaisiin lupiin, joissa valitusoikeus on lain mukaan vain alueellisilla piireillä ja yhdistyksillä. Toisaalta liitto tuki niitä keskustoimiston juristien ja asiantuntijoiden avulla sekä taloudellisesti esimerkiksi valitusmaksujen kanssa. Lisäksi liitto auttoi Helsingin päässä valtakunnan tason vaikuttajaviestinnässä ja tiedotuksessa. Luonnonsuojeluliitto ei ole vain projektiorganisaatio. Me voimme taistella luontokohteiden puolesta vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen.”

Laaja yhteistyö

Tiedotimme Sierilästä vuosikausia sekä päättäjille että kansalaisille. Sierilä oli myös yksi Luonnonsuojeluliiton Vapauta virrat -hankkeen kohteista.

Ratkaisevaa oli, että vapaata Sierilää puolustamaan saatiin aikaan laaja yhteistyö. Siinä oli mukana monia järjestöjä, poliitikkoja ja kansalaisia. Teimme monia järjestöadresseja, mielipidekirjoituksia ja tapasimme päättäjiä, ihan viime metreille saakka.

Nostimme Sierilän asiaa julkisuuteen myös soututapahtumilla. Rovaniemen paikallisyhdistys järjesti Sierilä-soutua vuodesta 2017 yhteensä seitsemän kertaa. Ensi kesänä on luvassa juhlasoutu, kun helpottuneet joen puolustajat pääsevät iloitsemaan työn tuloksista.

Sierilän laajempi merkitys

Sierilä olisi ollut yksi este lisää Kemijoen vaelluskaloille. Nyt Keski-Kemijoen viimeisen vapaan osuuden pelastaminen tuo uutta toivoa vaelluskalojen palauttamiseksi.

Lapin ELY-keskus pisti vireille Kemijoen alempien voimaloiden vesitalouslupiin kuuluvien kalatalousvelvoitteiden muuttamisen jo vuonna 2017. Tavoite on, että että vaelluskalat pääsisivät tulevaisuudessa nousemaan merestä voimaloiden ohi Rovaniemelle, suojeltuun Ounasjokeen ja Kemijoen vapaalle osuudelle. Kun Kemijokeen saadaan toimivat ohitusuomat, lohi ja muut vaelluskalat voivat palata myös Sierilään.

Sierilän luontoarvot

Sierilän vesivoimalahankkeen päättyminen pelastaa kappaleen äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltua luontotyyppiä. Kemijoki on suurjoki, joka luontotyyppinä on Suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Sierilän vesivoimalahanke uhkasi hävittää luontotyypin viimeisenkin edustajan Kemijoessa.

”Patoaltaan peruuntuminen säästää Kemijoen keskijuoksun viimeiset alkuperäiset rantamaisemat, sillä Kemijoen pääuoman muut rannat on jo aiemmin hukutettu patoaltaisiin”, Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi kertoo.

Vesissä sinnittelee edelleen jokihelmisimpukka eli raakku.

Ympäristöministeriö on listannut jokirannat Tennilästä Vanttauskoskelle valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Luonnonmaiseman erityispiirteenä ovat Kemijoen etelärannan jyrkät ja sortuilevat jokitörmät eli mellat, joilla uhanalaiset törmäpääskyt pesivät. Kylät muodostavat monipuolisen ja historiallisesti monikerroksisen maalaisympäristön hyvin hoidettuine vanhoine pihapiireineen, peltoineen ja tulvaniittyineen.

Luonnontilaisessa uomassa virtaava vesi elättää vesihyönteisiä sekä taimenta ja harjusta. Joen ja sivupurojen rannoilla kasvaa uhanalaisia laaksoarhoa sekä lapinleinikkiä, ja vesissä sinnittelee edelleen jokihelmisimpukka eli raakku. Nämä kasvit sekä jokihelmisimpukka ovat EU:n tiukasti suojelemia lajeja. Kesällä 2023 Sierilän alueella tehtiin havainto myös EU:n luontodirektiivin suojaamasta kirjojokikorennosta, jonka esiintymästä Lapin ELY edellytti Kemijoki Oy:ltä tarkempia tutkimuksia tehtäväksi.

”Historian lehdet havisevat. Kemijoen viimeisiä luonnonkauniita maisemia ei nyt onneksi upoteta Sierilän vesivoimalan patoaltaaseen, vaan säilytetään lahjaksi tuleville sukupolville ja Rovaniemen lähimatkailun vetonaulana”, Sahi riemuitsee.

Lisätietoja