Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto harmaahylkeiden poistoasetuksen jatkosta

15.12.2023

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne VN/6683/2022-MMM-42

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Yleistä

Yleisesti ottaen Luonnonsuojeluliitto suhtautuu kielteisesti tapporahan kaltaisiin pyyntipalkkioihin. Tätä asetusta parempi olisi kehittää ei-tappavia ratkaisuja, kuten hyljeturvallisia pyydyksiä ja kalastustapoja sekä hyljekorvauksia ja kalastusvakuutuksia.

Huomattakoon, että asetuksen vaikutukset eivät koske vain hallia. Kun palkkio maksetaan myös pyydyksiin hukkuneista halliuroksista, ratkaisu ei kannusta välttämään sivusaaliskuolleisuutta. Se voi epäsuorasti johtaa myös norpan joutumiseen sivusaaliiksi. Norppia on ollut jo palkkionäytteiden joukossa.

Palkkio lisää pyyntiä ja vaikutuksia hyljekantaan

Suomessa havaitaan karvanvaihtoaikaan nykyisin noin 18 000 harmaahyljettä. Niistä tämän vuoden laskennassa yli puolet (60%) havaittiin Ahvenanmaalla.

Suomen metsästysalueen hyljemäärään (laskentakanta < 8000) nähden nykyinen 1050 yksilön pyyntikiintiö on Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä aivan liian suuri.

Kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle vahinkoja aiheuttavien halliurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin on avustuksia nyt myönnetty jo vuodesta 2020. Nyt maksettava palkkio nousee huomattavaksi, jopa lähelle tuhatta euroa. Se on voimakas kannustin pyyntiin.

Kun palkkio lisää tapettujen hylkeiden määrää, on vaarana, että pyynnin kokonaismäärä kasvaa ja että hallin suotuisa suojelun taso vaarantuu.

Vuonna 2019 lausuimme: ”jos pyydyksille tai niiden lähelle ammutuista tai pyydyksiin sivusaaliina kuolleista halleista maksetaan avustusta, tällainen hallinpyynnin keskittäminen pyydyksille pitää ottaa huomioon hoitosuunnitelmassa strategisena valintana. Hylkeiden pyyntipainetta tulee silloin vähentää muualla.” Merihylkeiden hoitosuunnitelma on parhaillaan viimeisteltävänä, ja toistamme tämän esityksemme. Siksi myös muista mahdollista pyynnin tehostamistoimista tulee luopua.

Esitämme lisäksi, että jos asetusta jatketaan, sen ja hallin pyyntikiintiöasetuksen suhdetta selkeytetään:
– tämän asetuksen mukaan tapetut ja sivusaaliiksi jääneet hylkeet tulee jatkossa vähentää käytettävästä pyyntikiintiöstä. (Esimerkiksi susiasetuksessa poistetaan kiintiöstä muu ihmisen aiheuttama kuolleisuus.) Huomattakoon, että tämä on tärkeää myös kolmen alueellisen kiintiön kannalta.
– metsästyskiintiö tulee asettaa jatkossa nykyistä alemmalle tasolle
– asetuksesta laaditaan seurantaraportti vuosittain.

Raportoinnin ja seurannan kehittäminen

Myös ammuttujen ja sivusaaliina kuolleiden hallien ilmoittamista tulee kehittää ja yhtenäistää riista- ja kalastusviranomaisten sekä heidän säädöstensä välillä. Kokonaiskuva on tärkeä tämän asetuksen lisäksi myös kotimaisen metsästyskiintiön seurannan takia. Hallikantaa tulee seurata myös luontodirektiivin liitteen V ja kansainvälisen hylkeiden jokavuotisen kuolleisuusraportoinnin tarpeita ajatellen.

Nyt asiakirjoista jää epäselväksi esimerkiksi tehdäänkö poistetuista hylkeistä aina metsästyslainsäädännön mukainen saalisilmoitus. Ei ole myöskään tietoa siitä, miten suuri osa palkkiohylkeistä on menehtynyt pyydyksiin ja raportoitu sivusaaliina. (Sivusaalis pitää ilmoittaa kalastuslain mukaan.)

Kaikkien edun mukaista on myös, että hyljelaskentoja jatketaan ja kehitetään riittävillä voimavaroilla.

Kohdentaminen

Luonnonsuojeluliitto pitää hyvänä, että asetuksen soveltamisalaa ei laajenneta, vaan että siinä pitäydytään yhä pyydyksillä ja sekä halliuroksissa.

Jos asetusta kuitenkin jatketaan, näytön palkkioon oikeuttavan hylkeen sukupuolesta tulee olla kiistaton. Käytäntö, jossa korvaus maksetaan sukupuolen perusteella, eikä sitä tarvitse osoittaa, ei ole mitenkään hyväksyttävissä.

Liiton mielestä sukupuolen todistavaksi näytteeksi sopisi penisluu eli baculum.

Esitämme, että asetusta muutetaan siten, että 2 §:ssä muutetaan kohta ”alaleuan ottamista näytteeksi” muotoon ”penisluun ja alaleuan ottamista näytteeksi” sekä 6 §:n ”tutkimusnäytteenä otettu alaleuka” muotoon tutkimusnäytteenä otetut ”alaleuka ja penisluu”. (Alaleuka on tarpeen lajinmäärityksen takia, sitä ei pidä jättää pois.)

Harkittavaksi esitämme myös hallin painon, pituuden ja traanin paksuuden ilmoittamisesta. Traanin paksuus on tärkeä hylkeiden kunnon ja laajemminkin Itämeren tilan indikaattori.

Yhteenveto

Luonnonsuojeluliitto ei kannata tapporahan kaltaista palkkiota vaan pitää parempana ei-tappavien hylkeiden ja kalastuksen rinnakkaiselon muotojen kehittämistä.

Jos asetusta kuitenkin jatketaan, sen ja hallin pyyntikiintiöasetuksen suhdetta ja raportointia tulee kehittää niiden yhteisvaikutusten hallitsemiseksi ja hallin suotuisan suojelun tason varmistamiseksi.

Jos hallin pyyntiä keskitetään asetuksella pyydyksille, se tulee ottaa huomioon merihylkeiden hoitosuunnitelmaa viimeisteltäessä niin, että metsästyspainetta muualla kevennetään.

Halliuros tulee todentaa penisluulla.

Kaikkien edun mukaista on, että hyljelaskentoja jatketaan ja kehitetään.

Lisätietoja: FT Antti Halkka, antti.halkka@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja