Luon­to­pal­ve­luil­ta leikkaaminen iskee suomalaisten terveyteen ja on vastoin hallituksen tavoitteita

Luontopalvelut on jo kertonut julkisuudessa, että ympäri Suomen jopa kolmannes taukopaikoista saatetaan sulkea leikkausten takia. Lisäksi muutosneuvottelut voivat johtaa 60 vakituisen työsuhteen päättymiseen ja toimenkuvien muutoksiin, millä on myös vaikutusta luontokohteiden suojeluarvojen ylläpitämiseen ja ennallistamiseen sekä siihen, miten suomalaiset voivat liikkua luonnossa.

Suomen luontokohteissa ongelmana on se, että suosituimmat kohteet eivät meinaa riittää koronan jälkeen kasvaneelle kävijämäärälle, jolloin suojeltu luonto kärsii. Näin on käynyt esimerkiksi Kolilla. Luontopolkuja tässä maassa kuitenkin riittää ja ihmisiä pitäisi pystyä ohjaamaan myös vähemmän suosituille poluille, missä Luontopalveluiden ylläpitämät taukopaikat ja vessat auttavat. Leikkausten jälkeen Luontopalvelut keskittynee suosituimpiin kohteisiin.

Miksi luonnossa liikkumista kannattaa tukea?

Hallitusohjelman tavoite on saada suomalaiset liikkeelle, sillä liikkumattomuuden kustannukset ovat vuositasolla miljardeja. Luonto olisi hyvin ilmeinen ratkaisu ongelmaan, sillä 96 prosenttia aikuisväestöstä ulkoilee luonnossa. Luonto onkin Suomen suosituin liikuntapaikka  kevyen liikenteen väylien rinnalla.

Ympäristöministeriössä on juuri valmistunut luonnon virkistyskäyttöstrategia, jonka toimeenpano uhkaa kuivua kasaan, kun retkeilypaikkoja heikennetään Luontopalveluilta leikkaamalla.

Liikunnan lisäksi metsissä marjastetaan, sienestetään ja retkeillään vauvasta vaariin. Luontosuhdebarometrin mukaan 60 prosenttia suomalaisista haluaa mieluiten rauhoittua luonnossa. Luonto onkin varsin tasa-arvoinen liikuntapaikka, eikä sinne ole sisäänpääsymaksua.

Luonnossa liikkuminen myös tuottaa selkeää säästöä valtiolle. Metsähallituksen ja UKK-instituutin tutkimuksen mukaan kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla ulkoileminen tuotti 164 miljoonan euron arvoiset säästöt terveyshyötyinä vuonna 2022.

Lisäksi se summa, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Kaikkien 41 kansallispuiston kävijöiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna 2022 olivat yhteensä 275 miljoonaa euroa ja 2 166 henkilötyövuotta. Metsähallituksen vuosina 2018–2022 toteuttamien kävijätutkimusten mukaan luonto- ja historiakohteiden kävijöistä 86 prosenttia kokee vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

Jos luonnossa liikkuminen lisääntyisi entisestään, hyödyt valtion taloudelle kasvaisivat entisestään. Summat ovat jo nyt merkittävästi suurempia kuin 11 miljoonan leikkaus Luontopalveluihin. Leikkaukset luonnossa liikkumiseen ovat ristiriitaisia erityisesti koronapandemian jälkeen, kun kiinnostus luonnossa liikkumiseen on kasvanut huomattavasti. Myös luontomatkailu on kasvussa.

Luontokato pahenee

11 miljoonan leikkaus ja työntekijöiden vähentäminen noin seitsemäsosalla tarkoittaa leikkausta luontokadon torjuntaan, kuten Helmi-ohjelmaan. Helmi on Suomen historian merkittävin satsaus luonnon ennallistamiseen. Ilman ennallistamista luontokatoa ei pysäytetä.

Luontosuhdebarometrin mukaan suomalaiset ovat koko ajan huolestuneempia luonnon tilasta. Myös Nuorisobarometrin mukaan jo neljäsosa nuorista tuntee surua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. Huolella sen sijaan on vaikutuksia etenkin mielenterveyteen.

Suurin osa Suomen metsistä on talouskäytössä. Luontopalveluiden ylläpitämien retkeilyalueiden merkitys on suuri myös siksi, että vanhat, luonnontilaiset metsät koetaan elvyttävämmiksi kuin talousmetsät. Luonnon laadullakin on siis väliä. Siksikin on tärkeää lisätä mahdollisimman luonnontilaisen luonnon määrää, muun muassa Helmi-hankkeella.

Suurimmat ongelmat nähdään vasta kuitenkin pidemmällä aikavälillä. Siirtyvätkö suomalaiset entistä suuremmissa määrin niille poluille, joilla on retkeilyrakenteita, jolloin luonnon kuluminen esimerkiksi kansallispuistossa jatkuu? Muistavatko kaikki retkietiketin? Otetaanko puut luonnosta ja tehdään laiton nuotio siellä, missä ennen oli laavu ja tulipaikka? Seurauksena on lisää luontokatoa.

Luontopalveluilta leikkaaminen onkin kuin hölmöläisten peiton jatkamista.

Oona Lohilahti

Kirjoittaja on viestinnän asiantuntija. 

Lisätietoja