Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto luonnoksesta suden metsästystä koskevaksi kiintiöksi metsästysvuonna 2023–2024

22.11.2023

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 1.11.2023 Dnro VN/31054/2023

Luonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta suden metsästystä koskevaksi kiintiöksi metsästysvuonna 2023–2024

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa:

Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut tyytyväinen SusiLIFE-hankkeesta sekä suupetotutkimuksen laadukkaista ja kansainvälisesti referoiduista julkaisuista ja raporteista. Sen sijaan laajapohjainen yhteistyö susiasioissa on merkittävästi heikentynyt epärealististen sudenmetsästysodotuksien seurauksena. Luonnonsuojeluliitto katsoo oikeuskäytännön valossa, että suden kannanhoidollinen metsästys ei ole mahdollista ilman hyväksyttävää sudenmetsästyksen tarkoitusta.

Suden metsästyskiintiö 28 yksilöä on liian suuri ja ennenaikainen

Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että Suomen susikanta on hitaasti kasvanut viime vuosina. Susia on nyt enemmän kuin yli sataan vuoteen läntisessä Suomessa. Sen sijaan itäisen Suomen ja Sisä-Suomen susikanta ei juuri ole kasvanut laittoman pyynnin johdosta. SusiLIFE:ssä kehitettyä poliisin ja erätarkastajan ennaltaehkäisevää luonnonvararikollisuuden torjuntaa Itä-Suomessa tulee mahdollisuuksien mukaan tehostaa ja laajentaa Sisä-Suomeen.

Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittäminen -loppuraportissa (Luke 2022) todetaan, ettei Venäjältä tule riittävästi tulomuuttoa Suomeen pitämään yllä maamme susipopulaation geneettistä monimuotoisuutta. Tämän johdosta poronhoitoalueen eteläpuolisen susikunnan tulee olla riittävän suuri ja yhtenäinen säilyttääkseen geneettisen monimuotoisuuden lyhyellä aikavälillä. Luonnonvarakeskuksen tekemän susien DNA-seurannan mukaan Suomessa on tällä hetkellä kaksi geneettisesti erilaistunutta susipopulaatiota, joiden välillä ei juuri tapahdu yksilöiden vaihtoa.

Susien laajamittainen laiton pyynti vaikeuttaa koko Suomen susikannan hoitoa, kun läntisen Suomen susipopulaation geneettinen monimuotoisuus on tutkimuksien mukaan kaventunut idästä vaeltavien susien vähyyden seurauksena. Ensisijaista olisikin turvata Sisä-Suomeen syntyvien perhelaumojen hengissä säilyminen. Toistaiseksi ne ovat aina kadonneet ensimmäisen tai toisen talven aikana.

Susikannan kasvusta huolimatta susivahingot eivät ole merkittävästi kasvaneet niillä alueilla, joilla kotieläinten suojausta on tehty SusiLIFE-hankkeessa. Siinä tehty neuvonta ja valistus ovat hälventäneet suteen liittyviä uhkia ja pelkoja läntisessä ja eteläisessä Suomessa. Vahinkojen ehkäisy ja valistus ovat ensisijaisia keinoja vähentää suteen liittyviä ristiriitoja. Susien mahdollisesti aiheuttamiin toistuviin kotieläinvahinkoihin tai vakavaan uhkaan voidaan lisäksi puuttua poikkeusluvilla, ellei muita ratkaisuja ole käytettävissä. Niin on tälläkin viikolla Jalasjärvellä tehty.

Luonnonsuojeluliitto esittää enintään 15 suden kiintiötä toistuvasti uhkaa tai vahinkoa aiheuttavien susien tai koirasusiristeymien poistamiseksi. Kiintiöstä tulee vähentää poliisin määräyksellä poistetut, liikenteessä tai muutoin tietoon tulleet kuolleet sudet.

Sen sijaan suden kannanhoidollista metsästystä ei tule vielä aloittaa susikannan pienuuden, geneettisen monimuotoisuuden kapenemisen ja Sisä-Suomen susityhjiön johdosta. Suotuisan suojelun taso tarkoittaa sitä, että laji kykenee säilymään elinkelpoisena osana elinympäristöään, se on tasaisesti jakaantunut esiintymisalueellaan eikä sen geneettinen perimä kapene. Suomen susikanta ei vielä ole sillä tasolla, jotta sitä voisi kannanhoidollisesti metsästää. Pikemmin maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen tulisi tehostaa sudensuojelua, jotta Suomen susikanta jatkaisi maltillista kasvuaan suotuisalle suojelutasolle.

Mikäli maa- ja metsätalousministeriö antaa kannanhoidollisen sudenmetsästyskiintiön talvelle 2023–2024, Suomen luonnonsuojeluliitto tulee tarvittaessa auttamaan piirijärjestöjään valittamaan myönnetyistä susiluvista hallinto-oikeuksiin.

Lisätietoja
– Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro, puhelin 050 585 9857, riku.lumiaro a sll.fi
– Toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Hanna Halmeenpää   Tapani Veistola
puheenjohtaja              toiminnanjohtaja

Lisätietoja