Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kuinka pelastaa EU:n hupenevat hiilinielut?

EU jäsenmaissa pohditaan käytännön keinoja, joilla hiilinieluja voidaan vahvistaa nieluasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen luonnonsuojeluliiton yhdessä europarlamentaarikkojen Ville Niinistö (vihr.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.) kanssa järjestämässä keskustelutilaisuudessa nousivat esiin sekä kansalliset että EU-tason toimet ja hiilen hinnoittelu maankäyttösektorilla.

Kuva: CC0

Hiilinielut, erityisesti metsät, ovat avainroolissa ilmaston kuumenemisen hillinnässä, sillä ne imevät ja varastoivat hiilidioksidia ilmakehästä. Tämän vuoksi maankäyttösektorin hiilinielut ovat myös yksi EU:n ilmastopolitiikan kolmesta pilarista, jonka avulla unioni pyrkii saavuttamaan vuoden 2030 ilmastotavoitteensa. Maanantaina 12.6.2023 Eurooppa-salissa  järjestetyssä tilaisuudessa asiantuntijat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta kertoivat keinoista vahvistaa hiilinieluja ja suojella hiilen varastoja.

Tilaisuuden alussa europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) muistutti, että fossiilipäästöjen vähentäminen on tärkeintä, mutta hiilinielujakin tarvitaan.

“Meidän on katsottava hiilineutraaliuden yli kohti hiilinegatiivisuutta. Sen, miten käytämme maata, on oltava keskiössä.”

EU:n hiilinielut ovat kuitenkin pienentyneet. Nieluasetuksen (LULUCF) mukaan unioni pyrkii vahvistamaan niitä -310 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuoteen 2030 mennessä, eli palaamaan historialliselle tasolle.

Euroopan komission ilmastotoimien pääosaston Christian Holzleitner muistutti, että vuoden 2030 ilmastotavoitteet maankäyttösektorilla ovat vasta alkua. Vuoteen 2050 mennessä hiilenpoistojen määrän on kaksinkertaistuttava.

“Kyse ei ole maa- tai metsätalouden lopettamisesta, vaan siitä, miten voimme jättää enemmän hiiltä maaperään ja metsään.”

Metsä Groupin toimitusjohtaja Ilkka Hämälä kertoi puheenvuorossaan yhtiön sitoumuksista lahopuun ja jatkuvapeitteisen metsän kasvatuksen lisäämiseksi sekä lehtipuiden jättämiseksi metsään energiaksi polton sijaan ja muistutti metsien käsittelytapojen merkityksestä ilmastolle ja luonnolle.

“Luonnon monimuotoisuuden merkitys metsien resilienssin parantamisessa on suuri.”

Professori Aleksi Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että Suomessa esimerkiksi kosteikkoviljely ja turvepeltojen vettäminen, metsäkadon vähentäminen ja ravinteikkaiden turvemetsien jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voivat olla nopeita ja tehokkaita keinoja vahvista nettonielua.

“Tietoa keinoista hillitä ilmastonmuutosta ja niiden panoksesta maankäyttösektorilla on tietoa. Poliittista tahtoa tarvitaan.”

Sebastian Kirppu ruotsalaisesta ympäristöjärjestöstä Skydda Skogenista kertoi hiilivarastojen ja luonnon kannalta tärkeiden vanhojen metsien tilanteesta.

“Olemme Ruotsissa tuhonneet lähes kokonaan vanhat metsät viimeisten vuosikymmenten aikana intensiivisellä metsänhoidolla.”

Tanskan ilmastopaneelin sihteeristön Ulla Blatt Bendtsen kertoi politiikkakeinoista, joilla voidaan vähentää päästöjä maataloudesta ja turvemailta.

“Päästäksemme Tanskan kansallisiin ja EU:n ilmastotavoitteisiin vuodelle 2030 olemme ehdottaneet kasvihuonekaasupäästöveroa, joka olisi 100–200 euroa tonnilta vuonna 2030. Tätä täydentäisi kulutuspohjainen vero esimerkiksi lihalle ja maitotuotteille.”

Paneelikeskustelussa paneuduttiin ohjauskeinoihin, joilla kansallisesti ja EU-tasolla voidaan vahvistaa hiilinieluja, vähentää maaperäpäästöjä ja hillitä metsäkatoa globaalisti.

“Hiilinielut ovat esillä ja niihin on puututtava kaikissa maissa, ei vain Suomessa tai Euroopassa”, muistutti Ville Niinistö.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) muistutti ilmasto- ja luontotutkimuksen vakavista viesteistä.

“Kenenkään talous ei toimi, jos luontokato ja ilmaston kuumeneminen jatkuvat.”

Erikoistutkija Sampo Pihlainen Suomen ympäristökeskuksesta kertoi tuoreesta raportista, jossa käsitellään kansallisten ohjauskeinojen käyttöönottoa nielujen vahvistamiseksi.

“Tarvitsemme kunnianhimoisia politiikkakeinoja, jotta pääsemme vuoden 2030 tavoitteisiin. Nykyisillä hakkuutasoilla tämä ei onnistu. Huono esimerkki turvealan siirtymästä tulee välttää.”

Käytännön politiikkakeinoista paneelissa sai kannatusta hinnan asettaminen hiilelle maankäyttösektorilla, kuten valmistelussa oleva maankäytön muutosmaksu metsäkadon hillintään, sekä kannusteet metsänomistajille.

“Tarvitaan sekä markkinakeinoja että sääntelyä. Hiilen hinta tulisi asettaa EU-tasolla, mutta me Suomessa voisimme aloittaa”, kiteytti Sirpa Pietikäinen.

“Suomessa hiilen hintaa ei ole asetettu metsille, maatalouteen tai bioenergialle. Yksi haitallisimmista tuista on verotuki puunpoltolle. Se ei ole vain suomalainen ongelma. Ja missä ovat luontomaksut?” kysyi Sampo Pihlainen.

Englanninkielisen tilaisuuden tallenne löytyy täältä.

Christian Holzleitnerin esitys: LULUCF C Holzleitner (pdf)

Ulla Blatt Bendtsenin esitys: Danish LULUCF emissions and regulation (pdf)

Aleksi Lehtosen esitys: Finnish_C_sinks_Lehtonen (pdf)

Ilkka Hämälän esitys: Metsä Group Eurooppasali (pdf)

Lisätietoja

Ilmastoasiantuntija Hanna Aho

Jaa sosiaalisessa mediassa