Pohjoismaat luontotekojen globaalina edel­lä­kä­vi­jä­nä – Pohjoismaisten luon­non­suo­je­lu­jär­jes­tö­jen toimintakutsu

Pohjoismaiden luonto on upea ja ainutlaatuinen. Se on tärkeä osa maailman ekosysteemejä ja ulottuu useille ilmastovyöhykkeille. Mutta Pohjoismaiden luonto on monien paineiden alla. Useita elinympäristöjä on tuhoutunut enemmän tai vähemmän, ja monet lajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon ikuisesti. Lisäksi luonnolla on ratkaiseva rooli aikamme toisen kiireellisen kriisin, ilmastokriisin, ratkaisemisessa.

Kansainväliset velvoitteet

Viime kuukausina on solmittu tärkeitä kansainvälisiä sopimuksia, jotka antavat selkeän suunnan luonnon monimuotoisuuden vähenemisen hidastamiseen:
Joulukuussa 2022 uusi maailmanlaajuinen biologista monimuotoisuutta koskeva sopimus hyväksyttiin vihdoin YK:n biodiversiteettikokouksessa Montrealissa kahden vuoden viiveellä.

Viesti on selvä: tarvitaan kiireellisiä toimia biologisen monimuotoisuuden vähenemisen kääntämiseksi. Ennen vuotta 2030 maa-, rannikko- ja merialueiden luonnosta on suojeltava 30 prosenttia.

Maaliskuun 2023 alussa YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät vihdoin 15 vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen Aavan meren sopimuksen, jonka tarkoituksena on suojella maailman valtameriä. Sopimuksella odotetaan olevan tärkeä rooli YK:n biodiversiteettikokouksen joulukuussa asettaman tavoitteen saavuttamisessa. Sen mukaan 30 prosenttia kansainvälisistä vesistä on oltava suojelualueita vuoteen 2030 mennessä.

Myös vuonna 2020 hyväksytty EU:n monimuotoisuusstrategia asettaa tavoitteeksi, että 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista tulee olla suojeltu ja 10 prosenttia tiukasti suojeltu vuoteen 2030 mennessä.

Päätetyt tavoitteet ovat ja selkeät. Nyt maailman mailta odotetaan johdonmukaista ja määrätietoista toimintaa. Mikään Pohjoismaista ei vielä täytä tavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia luonnosta on suojeltu. Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa luontoa on nykyään suojeltu noin 10–20 prosenttia.

Pohjoismaiden luonnonsuojelujärjestöjen suositukset Pohjoismaiden hallituksille

Pohjoismaiden suurimpien luonnonsuojelujärjestöjen puheenjohtajina yli 400 000 jäsenemme puolesta meille on äärimmäisen tärkeää, että Pohjoismaiden hallitukset ottavat vastuuta, toimivat ja noudattavat kansainvälisiä velvoitteitaan hidastaakseen luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Pohjolan tulee asettua johtavaksi alueeksi biologisen monimuotoisuuden edistämisessä. Tätä Pohjoismaiden 27 miljoonaa ihmistä tarvitsevat.

Muistutamme, että Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit sitoutuivat ensimmäistä kertaa työskentelemään enemmän luontoon perustuvien ratkaisujen parissa syksyllä 2022. [1] Mutta paljon enemmän tehokkaita toimia tarvitaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisen kääntämiseksi Pohjoismaissa.

Luonnon monimuotoisuuskriisi on haaste, joka vaatii vahvaa johtajuutta, päättäväisyyttä ja nopeaa toimintaa Pohjoismaiden hallituksilta. Siksi pyydämme, että Pohjoismaiden hallitukset yksittäin ja yhdessä:
• sitoutuvat yhdessä suojelemaan 30 prosenttia luonnosta maalla ja merellä kussakin Pohjoismaassa vuoteen 2030 mennessä.
• asettavat erityiset tavoitteet ja aikataulut vähintään 30 prosentin luonnon suojelemiseksi ja ennallistamiseksi maalla ja merellä kussakin Pohjoismaassa vuonna 2030.
• varmistavat ekosysteemien ylläpidon, parantamisen ja ennallistamisen, mukaan lukien lajien sukupuuton estämisen ja geneettisen monimuotoisuuden säilyttämisen.
• ottavat käyttöön oikeudellisesti sitovat luontotavoitteet kansallisiin lakeihin kaikissa Pohjoismaissa selkein mekanismein ja määräajoin, jotka luovat keinot 30 prosentin luonnon suojelulle vuonna 2030.
• esittävät kunnianhimoisia tavoitteita niille yhteiskunnan aloille, joilla on suurin vaikutus luontoon (esimerkiksi maa- ja metsätalous, kalastus, raaka-aineiden ja luonnonvarojen käyttö ja louhinta) luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi.
• koordinoivat ponnisteluja biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi ja 30 prosentin suojelun ja ennallistamisen varmistamiseksi sekä yhdistävät ponnistelut ilmastotoimiin.
• varmistavat, että luonnonsuojelu ja ilmastotoimet vahvistavat toisiaan.
• auttavat muita maailman maita parantamaan niiden kykyä hidastaa biologisen monimuotoisuuden häviämistä.

Viite: [1] https://www.norden.org/sv/node/76373

Hyväksytty pohjoismaisten luonnonsuojelujärjestöjen kokouksessa Kööpenhaminassa 25. huhtikuuta 2023

Danmarks Naturfredningsforening
Maria Reumert Gjerding, puheenjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliitto
Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja

Natur och Miljö, Suomi
Camilla Sederholm, toiminnanjohtaja

Landvernd. landgræðslu- og umhverfisverndarsamtök Íslands
Agústa Þ. Jónsdóttir, puheenjohtaja

Norges Naturvernforbund
Truls Gulowsen, puheenjohtaja

Svenska Naturskyddsföreningen
Johanna Sandahl, puheenjohtaja

Ålands Natur och Miljö
Kimberly Terry, puheenjohtaja

FNU Føroya Náttúru og Umhvørvisverndarfelag
Jón Kragesteen, puheenjohtaja

Sama julistus lähetetään kaikille Pohjoismaiden hallituksille. Lisäksi julistus lähetetään Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajalle Jorodd Asphjellille, Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajalle Katrín Jakobsdóttirille ja Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerille Karen Ellemannille.

Lisätietoja