Marinin hallituksen loppuarvio 

Suomen luonnonsuojeluliitto antaa Marinin hallitukselle kouluarvosanaksi 8-. Hallituksen ympäristöpolitiikan suurin ongelma tällä hallituskaudella oli oman hallitusohjelman tavoitteiden heikentäminen ja vesittäminen kesken matkan. Tavoitteet sinänsä olivat monilta osin kohdillaan, mutta toteutus jäi puolitiehen. Tästä pääsyy lankeaa keskustalle, joka vastusti, vesitti ja jarrutti monia hallitusohjelmaankin kirjattuja ympäristöpäätöksiä.

Hallituksen suurimmat saavutukset

100 miljoonaa euroa vuodessa luonnonsuojelulle

Luonnonsuojelun rahoituksen 100 miljoonan euron vuosittainen lisäys on yksi tämän hallituskauden isoimpia asioita luonnonsuojelussa. Rahalla on saatu kurottua kiinni Metso-ohjelman puutteellista rahoitusta, jota käytetään pysyvien suojelualueiden perustamiseen. Lisäksi on satsattu luonnonhoitoon ja ennallistamiseen esimerkiksi Helmi-, Nousu- ja Sotka-ohjelmien kautta. Rahoitustarve on jatkossa noin kymmenkertainen, mutta tämä korotus oli askel oikeaan suuntaan.

Luonnonsuojelulain uudistaminen

Luonnonsuojelulakiin tuli paljon parannuksia. Niitä ovat muun muassa kansallispuistojen ja luonnonpuistojen rauhoittaminen malminetsinnältä sekä pelisääntöjen luominen vapaaehtoiselle ekologiselle kompensaatiolle. Laki jäi puutteelliseksi ennen muuta metsien ja muiden luontotyyppien osalta.

Uusi ilmastolaki, jossa on tieteen pohjalta asetetut tavoitteet

Ilmastolain uudistuksessa hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 ja päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050 vietiin lakiin. Hiilinielujen vahvistaminen ja maankäyttösektorin ilmastotoimet tulivat osaksi ilmastopoliittista suunnittelujärjestelmää. Laissa ovat nyt mukana kuntien ilmastosuunnitelmat. Muutoksenhakua on selvennetty. Ilmastolain uudistaminen oli välttämätöntä tieteenmukaisen ja pitkäjänteisen ilmastopolitiikan tekemiselle.

Mitkä olivat hallituksen ympäristöpolitiikan suurimmat puutteet?

Epäonnistuminen hiilinielujen turvaamisessa

Hallitus ei pitänyt kiinni hallitusohjelman ja uuden ilmastolain kirjauksista, joiden mukaan hiilinieluja pitää kasvattaa. Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma valmistui myöhään ja vaikka metsien kasvun heikkeneminen ja korkeat hakkuut olivat tiedossa monta kuukautta ennen suunnitelman hyväksymistä, suunnitelmasta tuli täysin riittämätön vastaamaan hiilinielujen romahdukseen. Ilmasto- ja energiastrategiassa hallitus säilytti tavoitteen kasvattaa puun polttoa, ja sen myöntämä rahoitus infrastruktuuriin tukee metsien hakkuiden kasvattamista. EU-tasolla Suomi on toiminnallaan pyrkinyt heikentämään metsiä koskevaa sääntelyä.

Turpeen tekohengitys

Jo hallitusohjelman kirjaukset turpeen osalta olivat heikot ilmaston, luonnon ja vesistöjen kannalta. Vaikka käytössä on EU-tukia turpeesta luopumiseksi, hallitus ei kyennyt asettamaan selkeää aikataulua turpeen polton lopettamiseksi. Hallituksen toimet turpeen osalta olivat ristiriitaisia, ja se teki jopa turpeen energiakäyttöä tukevia päätöksiä. Turpeesta luopuminen etenee EU:n päästökaupan vuoksi, mitä hallituksen päätökset eivät ole sotkeneet.

Biodiversiteettistrategia

Keinoista pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti linjataan kansallisessa luonnon monimuotoisuustrategiassa. Edellinen strategia oli voimassa vuoteen 2020 asti, ja uuden olisi tarkoitus määrittää riittävät luontokatoa torjuvat toimet vuoteen 2035 asti. Osaan tavoitteista, kuten 30 prosentin suojeluun ja ennallistamiseen, Suomi sitoutui myös kansainvälisessä Kunming-Montrealin  sopimuksessa. Pitkään valmisteltu monimuotoisuustrategia uhkaa kuitenkin lausuntokierroksen jälkeen jäädä tekemättä poliittisten erimielisyyksien vuoksi. Tämä asia olisi ainakin teoriassa vielä mahdollista korjata ja saada strategia maaliin asti.

Puolitiehen jääneet tavoitteet

1. Maankäytön suunnittelu tippui pois maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisesta. Hallitus paransi rakentamisen ilmastoasioita rakentamislailla, mutta kaavoitusta ohjaavien pykälien parantaminen luontokadon torjumiseksi jäi seuraavalle hallitukselle  alueidenkäyttölain uudistukseen.
2. Kaivoslaki jäi puolitiehen. Ympäristönsuojelun tason parantaminen tai muiden intressien huomiointi ja vertailu eivät edistyneet, vaan kaivosjätteiden ulkopuolisten vakuuksien osalta riskit jopa kasvoivat. Luonnonsuojelualueiden suojelu malminetsinnältä ei edistynyt riittävällä tavalla.
3. Hallitus aloitti ympäristölle haitallisten tukien vähentämisen, sillä se pienensi energiaintensiivisten yritysten veronpalautusta, poisti parafiinisen dieselin verotuen,  ja korotti jäteveroa. Kuitenkin karsittavaa jäi vielä todella paljon. Hallitus teki myös haitallisia tukia kasvattavia päätöksiä, kuten päätöksen tukea maakuntalentoja.

Seuraavan hallituksen neljä tärkeintä tekoa:

1. Seuraavan hallituksen on korotettava luonnonsuojelun rahoitusta reippaasti, jos haluamme pysäyttää luontokadon ja turvata meidän ihmisten elinmahdollisuudet.
2. Hiilinieluille on laadittava pelastuspaketti. Ilman sitä ilmastolain mukaisia tavoitteita ei saavuteta ja hiilinielujen romahduksesta koituu Suomelle miljardilasku.
3. Tämä tarkoittaa vääjäämättä sääntelyä ja ohjauskeinoja hakkuiden vähentämiseksi. Ilmastolain rinnalle on laadittava luontolaki, joka sisältää laillisesti velvoittavat tavoitteet ja tavoiteajan luontokadon torjunnalle.
4. Luonnon tilan parantamiseksi on otettava käyttöön aiheuttaja maksaa -periaate, jolla korvataan taloudellisen toiminnan aiheuttamia haittoja luonnolle.