Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto EU:n en­nal­lis­ta­mis­a­se­tuk­ses­ta

Asia: Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle liittyen komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (U 76/2022 vp)

TaV, YmV, MmV

Luonnonsuojeluliiton lausunto EU:n ennallistamisasetuksesta

Luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua EU:n ennallistamisasetuksesta.

Luonnonsuojeluliiton tärkeimmät huomiot EU:n ennallistamisasetukseen:

1. Suomen tulee jatkovalmistelussa kannattaa ennallistamisasetusta sekä sen sisältämiä sitovia tavoitteita selkeästi. Suurin epävarmuus tavoitteiden toteuttamisessa on liian vähäiset resurssit, joiden riittävyys on valtioneuvoston ja eduskunnan käsissä.
2. Kansallisten toimien valinnassa tulee nojata parhaaseen tieteelliseen tietoon elinympäristöjen tilasta ja niiden tilan parantamisesta. Mahdolliset tietopuutteet täytyy työn edetessä tunnistaa ja korjata.

Luonnonsuojeluliitto toteaa huomioinaan seuraavaa:

Luonnonsuojeluliiton mielestä asetus on erittäin tervetullut ja kannatamme komission esitystä sitovista tavoitteista EU:n luonnon tilan parantamiseksi. Suomikin on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen, mutta aiempia tavoitteita ei ole saavutettu riittämättömien kansallisten toimenpiteiden vuoksi. Luontokadon pysäyttäminen on elinehto ja riittäviin toimiin on ryhdyttävä kiireesti. Erityisesti pahenevassa ilmastokriisissä olemme riippuvaisia monimuotoisesta luonnosta. Luonnon tilaa parantavilla toimilla pidetään huolta elinympäristöjen kyvystä sopeutua kuumenevaan ilmastoon sekä sitoa ja varastoida hiiltä ja näin viilentää ilmastoa.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että suomalaisista yli 80 prosenttia on huolissaan ilmastokriisistä tai luontokadosta.

Tarvittavista toimista luontokadon pysäyttämiseksi ei voida luistaa kustannusten vuoksi. Luontopaneeli on esittänyt, että luontopositiivisuuden turvaamiseksi tulisi osoittaa 0,5–1 prosenttia BKT:n pitkäaikaisesta tasosta luonnon tilaa parantaviin ennallistamis- ja suojelutoimiin. Komission arvion mukaan ennallistamisasetuksen toteuttamisen kulut Suomessa olisivat noin 0,39 prosenttia BKT:sta. Todennäköisesti toimimattomuus tulee maksamaan enemmän kuin toimiminen.

Suomen tulee osaltaan varmistaa, että kansallisia ennallistamissuunnitelmia laadittaessa kuullaan ja osallistetaan kansalaisia laajasti. Kannatamme komission ajatusta sisällyttää ennallistamissuunnitelmaan toimenpiteiden aiheuttamat menot ja muut kustannukset, ja selvittämään niiden rahoitusmahdollisuudet. Toivomme, että suunnitelmissa pystytään myös arvioimaan toimien taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, ja tarvittaessa luomaan tukielementtejä näihin liittyen.

Suomessa alustavaa vaikutusten arviointia on tehty Luonnonvarakeskuksen toimesta ja jatkotyössä tulee ottaa huomioon sekä sitovien tavoitteiden hyödyt että haitat taloudelle. Työllisyysvaikutuksia tulee tarkastella kokonaisuutena sisällyttäen arvioon paitsi metsätalouden myös esimerkiksi matkailu- ja virkistyspalvelut sekä puhdasta vettä vaativat teollisuudenalat. Ennallistaminen ja luonnonhoito tuovat työtä ja tuloa maaseudulle. EU:n LIFE hankkeetkin ovat tuoneet Suomelle kymmeniä miljoonia euroja eri luontotyyppeihin vesistä soihin ja perinnemaisemiin. Tästäkään syystä Suomen ei kannata vastustaa EU:ssa ennallistamisasetusta.

Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa korostaa, että ennallistamisasetus koskee metsäluontotyyppien lisäksi kaikkia muitakin luontotyyppejä – sekä maalla että vedessä tuntureilta soille, perinnemaisemiin ja Itämerelle. Luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan suojelua, ennallistamista ja luonnonhoitoa. Suomi on näissä toimissa montaa muuta maata edellä. Meillä on jo muun muassa HELMI-ennallistamisohjelma, NOUSU-vaelluskalaohjelma ja SOTKA-lintuvesiohjelma. Näitä ohjelmia kannattaa EU-asetuksen toimeenpanemiseksi jatkaa sekä lisätä toimia muun muassa vesien ja tuntureiden osalta.

On tärkeää huomioida, että monet sellaiset toimet, jotka parantavat pienvesien tilaa, parantavat myös merien tilannetta. Valuma-alueen toimet, kuten maa- ja metsätalouden päästöjen vähentäminen ovat kustannustehokkaita toimia verrattuna itse vesialueella tehtäviin toimiin. Maataloussektorin luonnon tilaa parantavissa toimissa on oleellista huomioida ruokaturvan lisäksi myös positiiviset vaikutukset pölyttäjien tilanteen parantamisen kautta. Jo tehtyjen toimien osalta tulee jatkossa määritellä tarkasteluvuosi kansallisella tasolla.

On hyvä, että valtioneuvosto huomioi metsien keskeisen merkityksen lajien uhanalaisuudelle. Pidämme tärkeänä huomioida myös, että EU:lla on toimivaltaa ympäristökysymyksissä, eikä mitään elinympäristöjä tule jättää luontokadon torjunnan ulkopuolelle. Suomella on ollut useita mahdollisuuksia ryhtyä riittäviin toimiin luontokadon pysäyttämiseksi myös metsissä, mutta näin ei ole tehty, joten yhteiset sitovat tavoitteet ovat tarpeen.

Suojeluasiantuntija Alisa Pihlaja

Ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen

Lisätietoja