Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kas­vin­suo­je­luai­nei­den kestävästä käytöstä

U 75/2022 vp
Toiminnanjohtaja Tapani Veistola
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Kirjallinen asiantuntijalausunto
MmV 18.10.2022

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä

Ympäristön kemikalisoitumisella on suora yhteys luontokatoon ja vesien tilaan. Viime kädessä kysymys on myös kaikkien kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta.

Uusia tutkimuksia ns. kasvinsuojeluaineiden vaikutuksista esimerkiksi pölyttäjiin tulee koko ajan. Esimerkiksi viime viikolla Turun ja Oulun yliopistot tiedottivat glyfosaattipohjaisen rikkakasvimyrkyn vaikutuksista kimalaisten värinäköön1.

Riippuvuus tuontikemikaaleista tuli esiin myös yhtenä maataloutemme heikkouksista Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Luomu ja muut kemikaalien käyttöä vähentävät viljelytavat auttavat tämänkin ongelman ratkaisemisessa.

Näistä syistä EU:n asetus kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseksi on paikallaan. On hyvä, että myös valtioneuvoston kanta asetukseen on lähtökohtaisesti myönteinen.

Maatalouden CAP-rahoitus olisi hyvä mahdollisuus tukea kemikaalien vähentämistä ja siihen liittyvää koulutusta. Suomessa kemikaalien vähentämisen tavoitetta ei kuitenkaan otettu riittävästi huomioon uuden ohjelmakauden valmistelussa. Sen ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä vähentävän luomutavoitteen saavuttaminen siirrettiin suurelta osin vasta tämän vuosikymmenen viimeisinä vuosina tulevalle ohjelmakaudelle. Parasta olisi, jos CAP-rahoitusta voitaisiin päivittää näiden kehityksen nopeuttamiseksi jo sitä ennen.

Kemikaalien vähentämistavoitteiden tulee koskea kaikkia maita. Torjunta-aineiden käyttöä pitää vähentää meilläkin. Toki monessa muussa maassa tässä on Suomea enemmän töitä.

Järjestelmän tulisi koskea myös metsiä, koska kemikaalien käyttö uhkaa lisääntyä niissäkin. Huomattakoon, että urealle kehitetään vesistöjen ja ilmastopäästöjen kannalta parempia vaihtoehtoja, kuten harmaaorvakka.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

Viite 1 Glyfosaattipohjainen rikkakasvimyrkky heikentää kimalaisen värinäköä. Turun yliopisto 13.10.2022. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/glyfosaattipohjainen-rikkakasvimyrkky-heikentaa-kimalaisen-varinakoa

 

Lisätietoja