Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentit MMM:n hallinnonalan il­mas­ton­muu­tok­sen sopeutumisen työohjelmaan 2022-27

21.8.2022

 

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten kommenttipyyntöönne 1.8.2022

Luonnonsuojeluliiton kommentit MMM:n hallinnonalan ilmastonmuutoksen sopeutumisen työohjelmaan 2022-27

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää kommenttipyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Yleisesti ottaen työohjelman luonnoksessa on paljon hyvää. Monessa kohdassa on oivallettu yhteys hillintään ja luontopohjaisiin ratkaisuihin. Kaikessa ilmastokriisiin sopeutumisessa tuleekin muistaa luontokadon haittojen välttämisen Do Not Significant Harm -periaate.

2.1 Luonnon monimuotoisuus

Suomella on kansainvälinen erityisvastuu alpiinisen ja boreaalisen luonnon suojelusta. Niiden lisäksi maamme joutuu ottamaan vastuuta myös keskieurooppalaisen lajiston ”turvasatamana”. Tämä lisää ekologisen verkoston merkitystä sekä etelässä että pohjoisessa. Tärkeä luonnon monimuotoisuuden sopeutumistoimi on ekologisten yhteyksien kehittäminen.

HELMI-ohjelma on mainittu toimenpiteenä, mutta siinä kannattaa mainita myös METSO ja NOUSU.

Keskeisintä on varmistaa luonnonsuojelun, luonnonhoidon ja ennallistamisen rahoitus myös tulevan hallituskauden aikana sekä kansallisista että EU-rahoista.

Ilmastonmuutos uhkaa kaikkein nopeimmin Tunturi-Lappia. Tunturiluonto uhanalaistuu nopeiten ja häviää ensimmäisenä. Tunturiluonnolle tulisi tehdä oma kriisisuunnitelma, missä otettaisiin huomioon myös porojen säätely (luku 7).

[Tässä oli kuvio punaisesta kirjasta.]

2.3 Elinympäristöjen ennallistaminen

Kappaleen 2 riville kannattaa lisätä kalat, esim. ”riista- ja kalalajien”.

EU:n ns. ennallistamissäädöksessä on olennaista, että se edistäisi merkittävästi luonnon resilienssiä ja turvaisi sen ekosysteemipalveluita. Siksi esitetty toimenpiteessä 5.1 kannattaisi korostaa myönteistä suhtautumista siihen.

3 Maatalous

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös niin, että fossiilisten polttoaineiden ja keinolannoitteiden käyttöä kannattaa vähentää. Nämä ovat myös juurisyitä siihen, miksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut uusia ongelmia maataloudellemme. Niiden ratkaisuja tulee priorisoida tässäkin (uusiutuvat polttoaineet ja luomu). Huoltovarmuuttakin lisäisi myös kasvisperäisempään ruokavalioon siirtyminen (vertaa esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston Future Nordic Diets -raportti).

Maatalouden vesistöpäästöt uhkaavat lisääntyä talvisateiden ym. takia merkittävästi. Ilmastonmuutos lisää vesistöjen rehevöitymisriskejä muutenkin. Maatalouden vesiensuojeluunkin tulisi panostaa CAP-suunnitelmaa enemmän.

On hyvä, että vakuutuksista on oma luku (3.3.9). Ilmastonmuutoksen lisätessä kaikenlaisia satovahinkoriskejä on täysin käsittämätöntä, että niiden merkitys on ollut päin vastoin vähenemässä. Vaikka vakuutustuotteiden pitäisi toimia markkinaehtoisesti, niiden toimimattomuus kaatuu ensin tuottajien ja lopulta usein veronmaksajien niskaan. Siksi kyse ei ole pelkästään yksityisestä vaan myös yleisestä edusta. Vakuutuksille tulisi ehdottomasti tehdä kehityshanke, johon tulisi ottaa kalastusvakuutuksien kehittäminen mukaan (vertaa luku 6).

4 Metsät

Metsissä ilmastonmuutoksen myötä korostuu viimeisten boreaalisten luonnonmetsien suojelun tarve. Samalla tulee kuitenkin valmistautua keskieurooppalaisen lajiston tuloon maahamme, esimerkiksi pyökki on havaittu etelärannikon lisäksi jo Pälkäneellä asti. Metsien suojeluverkostoa tulee siksi kehittää etelässäkin.

Metsätalouden vesistöpäästöt ovat suuret, ja niiden hillintään tulee sopeutumissuunnitelmassa panostaa. Vesien rehevöitymisriski on muutenkin kasvamassa lämpötilan nousun myötä.

5 Vesihuolto

Vesihuoltoa ja vesien puhtautta uhkaa myös viemäriverkostojen kunnostusvelka. Sitä on jopa Helsingissä, koska vesimaksuja ei ole haluttu nostaa kustannusten mukaisiksi. Pitäisi kehittää ohjauskeinoja, joilla vesilaitokset saataisiin investoimaan riittävästi ajoissa, ennen kuin viemärit ja ylivuodot uhkaavat vesien tilaa.

6 Kalatalous

Ajatus vesiviljelyn lisäämisestä ulkosaaristossa on hyvin huono. Itämeren tila on jo nyt surkea ja ilmastonmuutos pahentaa sitä entisestään. Myrskyriskit onkin luonnoksessa jo mainittu. Vesiviljely tulee suunnata sijainninohjauksella pois Itämerestä mieluiten suljetun kierron ja kiertovesilaitoksiin.

Itämeren tila on huono, ja erilaiset riskit kalataloudelle kasvavat. Kalastusvakuutusten kehittämiselle olisi todellinen tarve (vertaa maatalouden vakuutusluku 3.3.9).

Riski sille, että kirjolohesta syntyy Suomeen villi kanta, kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Laji on yksi maailman kymmenestä haitallisimmista vieraslajeista. Sen istutukset tulee heti kieltää ja lajin käytölle vesiviljelyssä tehdä exit-suunnitelma.

7 Porot

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa nyt kovimmin tunturiluontoon (vertaa. kommenttimme lukuun 2.1). Tunturiluonto tarvitsee kriisisuunnitelman, jossa poronhoidon määrällisellä ja alueellisella ohjaamisella olisi keskeinen merkitys. Poronhoitoalueen etelärajaa olisi aika nostaa myös pohjoisemmaksi.

8 Riista

Koko hirvieläinryhmän monilajinen hoitosuunnitelma olisi tarpeen. Metsäpeura tarvitsee tilaa voidakseen siirtyä kylmempään pohjoiseen, joten poronhoitoalueen rajaa tulee nostaa pohjoisemmaksi. Toisaalta isokauriin (vanha nimi saksanhirvi) leviämiseen tulisi valmistautua, koska siitä on jo kymmenen havaintoa. Tässä yhteydessä tulee pohtia lajien metsästys uudelleen: Luonnonsuojeluliitto on esimerkiksi esittänyt valkohäntäkauriin vapauttamista pyyntiluvasta. Monilajisuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon erilaiset haitat ja hyödyt sekä vaikutukset suurpetoihin ja kasvillisuuteen.

Uhanalaiset riistalajit olisi aika rauhoittaa. Niitä on varsinkin vesilinnuissa, joiden olot myös muutto- ja talvehtimisalueilla ovat ilmastonmuutoksen takia huononemassa.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja

Lisätietoja