Luon­non­suo­je­lu­liit­to on tyytyväinen susikannan kasvuun Länsi-Suomessa, mutta susikantaa on vahvistettava myös muualla maassa

Susikanta on kasvanut Länsi-Suomessa, mutta Itä-Suomessa susireviirien määrä on vähentynyt neljällä. Näin on tapahtunut vaikka kannanhoidollista metsästystä ei toteutettu tuomioistuimien pysäyttäessä susijahdin. Susien salametsästys on siten voinut olla ennakoitua laajempaa. Susiin kohdistuvaan laittomaan pyyntiin onkin jatkossa syytä puuttua entistä tehokkaammin.

Susikannan kasvu johtuu susien ravintoeläinten riittävyydestä ja suden suojelutoimien, kuten SusiLIFEn, onnistumisesta. SusiLIFE-hankkeessa susineuvonta ja -viestintä sekä vahinkojen ja  salametsästyksen ehkäiseminen ovat keskeisiä toimenpiteitä.

Luonnonsuojeluliitto toivoo malttia metsästyssuunnitelmiin

Suden kannanhoidollista eli kiintiömetsästystä ei voi aloittaa ennen kuin Suomen susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Suomen susien suojelutaso määritellään alkusyksyllä. Luonnonsuojeluliitto korostaa, että suotuisaan suojelun tasoon tarvitaan riittävän yksilömäärän lisäksi riittävän turvallinen kannan perinnöllinen tulevaisuus. Nyt sutemme ovat idässä ja lännessä, ja myös niiden väliin tarvitaan susilaumoja Sisä-Suomeen. 

Tuomioistuimien viimeaikaiset ratkaisut osoittavat, että suden kiintiömetsästys edellyttää aiempaa parempia perusteluja. Esimerkiksi  Vaasan hallinto-oikeus totesi hiljattain Lauhavuoren susi­lau­man pyyn­tiin myön­ne­tyn kan­nan­hoi­dol­li­sen poik­keus­lu­pa­pää­tök­sen olleen lain­vas­tai­nen. 

Luonnonsuojeluliitto hyväksyy vahinkoja aiheuttavien yksilöiden ja myös Venäjän rajalla tavattujen koirasusien poistamisen tarvittaessa poikkeusluvilla.

Lisätiedot:

• Harri Hölttä, liittohallituksen puheenjohtaja, p. 040 722 9224, harri.holtta(a)sll.fi
• Riku Lumiaro, suurpetoasiantuntija p. 050 5859 857
• Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi