Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kolme tärkeää oikeusvoittoa ympäristölle – Mitä Finnpulpista, Soklista ja BASFista voidaan oppia?

Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset ovat saavuttaneet viime aikoina ympäristönsuojelunäkökulmasta merkittäviä oikeusvoittoja. Tuomioistuimet ovat kumonneet Kuopioon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan, Lappiin aiotun Soklin kaivoksen ja Harjavaltaan jo rakennetun BASFin akkutehtaan luvat. Mitä näistä tapauksista voidaan oppia tulevia hankkeita ajatellen?

A man jumping into a Finnish lake during summer time, sun is shining in the background.
Kuvaaja: Tommaso Fornoni

Suomessa on tehty viime aikoina useampia ympäristösääntelyn tulevaisuuden kannalta merkittäviä tuomioistuimien päätöksiä. Kaikissa kolmessa päätöksessä (Finnpulpin tehdas, Soklin kaivos ja BASFin tehdas) oli kyse toiminnalle sopimattomasta sijoituspaikasta.  Tuomioistuimet tekivät päätöksensä kohteiden luontoarvojen ja vesistöjä vahingoittavien päästöjen perusteella. Esimerkiksi Harjavaltaan rakennettu riskialtis BASFin akkukomponenttitehdas sijaitsee pohjavesialueella ja päästöt olisivat vähintäänkin vaarantaneet Kokemäenjoen tilaa ja luontoarvoja.

Tuomioistuinten päätösten ytimessä ovat olleet vesistön ekologisen ja kemiallisen tilaan liittyvät vesipuitedirektiivin vaatimukset (1). Ravinteiden lisäksi esillä ovat olleet hankkeiden päästöihin sisältyvät sulfaatit ja suolat. Nyt tehtyjen tuomioistuinten päätösten seurauksena nämä päästöt tulee huomioida jatkossa myös kaivosten ja puunjalostusteollisuuden päästöissä. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa Terrafamen ja Kittilän kaivosten purkuputket sekä Kaicellin ja Kemijärven sellutehdas, joiden luvat ovat parhaillaan päivityksessä tai valitusprosessissa.

Miksi viranomaisten myöntämiä lupia on kumottu tuomioistuimissa?

Yksi ongelmien syy on, että yhtiöillä ei aina ole omaa ympäristöosaamista. Silloin ne ovat helposti konsulttien varassa. Konsultteja tulisi rohkaista varoittamaan hankkeen mahdollisista riskeistä. Vaikka hankkeen riskien kertominen ei olisikaan lyhyellä tähtäimellä konsulttien toimeksiantajan mieleen, niiden mahdollisimman aikainen tiedostaminen voi säästää merkittävästi yhtiön aikaa ja varoja. Myös kunnilla tulisi olla nykyistä enemmän rohkeutta ohjata laitosten sijoituspaikkoja. Luonnonoloiltaan sopimattomille kohteille, kuten ainutlaatuisille suojelualueille, ei pidä myöntää kaavaa eikä rakennuslupaa.

Lisäksi olisi ensisijaisen tärkeää vahvistaa ympäristöhallinnon voimavaroja ja osaamista. Aluetason ympäristövirkahenkilöiden määrä on vähentynyt neljänneksellä sen jälkeen, kun alueelliset ympäristökeskukset yhdistettiin ELY-keskuksiin 2010. Erityisosaajien ja eri alueiden ominaispiirteiden tuntemuksen vähentyminen on aiheuttanut merkittäviä ongelmia hankkeiden vaatimien lupien käsittelyssä. Toisaalta muun muassa vesistöjen kemialliseen ja ekologiseen tilaan liittyvän osaamisen tarve on samalla lisääntynyt.

Viimeaikaiset tuomioistuinten päätökset heijastelevat edellä kuvattujen ongelmien kärjistymistä. Esimerkiksi Finnpulpin, Soklin ja BASFin hankkeissa on kyse niin suuren mittakaavan projekteista, että niiden luvat tulisi olla arvioitavana maan kokeneimpien ja parhaiden ympäristöviranomaisten pöydällä. Näin vältettäisiin lainvastaisten lupien myöntäminen ja niistä haasteiden kautta koituvat kalliit oikeusprosessit.

Miten tilannetta voitaisiin parantaa?

Ratkaisuksi näihin ongelmiin on ehdotettu valtion ympäristöhallinnon kokoamista ELY-keskuksista, aluehallintovirastoista ja turvatekniikan keskuksesta yhteen lupa- ja valvontavirastoon (LUOVA). Kaikille osapuolille olisi hyötyä ympäristöhallintoa eheyttävästä virastosta, joka sekä mahdollistaisi lupaprosessien sujuvoittamisen että kokoaisi maan parhaan asiantuntijatiedon niin sanotusti yhden katon alle. Tavoitteena olisi muun muassa että Luovan läpi ei pääsisi niin heikkotasoisia ympäristölupia, että niiden myöntämisen perustelut kaatuisivat oikeudessa.

Ympäristöhallintoa yhdistävän LUOVA-viraston suunnittelu aloitettiin jo Sipilän hallituksen aikana, ja Marinin hallitus vauhditti sitä kevään kehysriihessä energiahankkeiden sujuvoittamistoimena. LUOVA tehostaisi toimintaa muun muassa mahdollistamalla maan parhaiden eri asioiden asiantuntijoiden käytön koko maan hyväksi, olivatpa he missä virastossa tai paikkakunnalla tahansa. Myös jonkin paikan tai laitoksen tuntevat luvittajat ja valvojat voisivat tehdä yhteistyötä. Tämä kaikki parantaisi muun muassa ympäristön ja yhteiskunnan kannalta merkittävien päätöksentekoprosessien laatua.

Luonnonsuojeluliitto on esittänyt, että myös ympäristöä koskevat eri lait kannattaisi yhdistää yhdeksi säännökseksi – ympäristökaareksi. Siinä yhdistettäisiin lukemattomissa laeissa nyt olevat ympäristöä koskevat normit ja prosessit. Ympäristökaaren sääntelyssä tulisi myös huomioida eri hankkeiden vaatimat raaka-ainetarpeet ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteiden näkökulmasta. Esimerkiksi Finnpulpin kantaisten hankkeiden osalta tulisi luvituksessa huomioida myös hankkeen vaikutukset hakkuumääriin.

LUOVA ja ympäristökaari mahdollistaisivat yhdessä sen, että hankekokonaisuuden kaikki luvat saataisiin “yhden luukun” käsittelyyn samaan aikaan. Näin ympäristöasioita ei enää putoaisi eri lakien, virastojen ja menettelyjen väliin. Samalla estettäisiin se, ettei esimerkiksi hankkeisiin liittyvien  tehtaiden rakentamista aloiteta ennen kuin on selvinnyt, onko hankkeelle ylipäätään mahdollista myöntää kaikkia sen vaatimia lupia.

Nykyään moni yritys haluaa tehdä ympäristöasiat lakien määrittämiä minimivaatimuksia paremmin. Edistykselliset yhtiöt ottavat yhteyttä ympäristöjärjestöihin jo ennen virallisten kuulemisten alkamista mahdollisten ristiriitojen ennaltaehkäisemiseksi. Kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kuuleminen ajoissa ja riittävät selvitykset vaihtoehtoineen säästäisivät hankkeilta aikaa ja rahaa.

Luonnonsuojeluliitto on auttanut ja tukenut liiton piirejä ympäri maata niiden oikeuskäsittelyissä sekä muun muassa liiton kemistin työpanoksella, josta on ollut suurta hyötyä erityisesti vesistöjen suojelua koskevissa tapauksissa. Liiton valtuusto päätti keväällä palkata liittoon kesällä toisen ympäristöjuristin.

Tapani Veistola, Jari Natunen & Anna Pulkka

Veistola on Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja, Natunen erityisasiantuntija ja Pulkka kaivoskoordinaattori.

(1) Euroopan unionin tuomioistuin  antoi vuonna merkittävän 2015 Weser-tuomion. Tuomion mukaan vesipuitedirektiivin vesistöjen tilatavoitteet sitovat jäsenvaltioita.

 

Suomen luonnonsuojeluliiton kaivostyön yhteyshenkilöt:

Ympäristöjuristi Matti Kattainen: Kaivoslainsäädäntöön liittyvät kysymykset ja lainsäädännöllinen apu kentälle, p. 044 7785 013

Erityisasiantuntija Jari Natunen: Kaivoksia koskevat tekniset kysymykset, kaivosten ympäristöongelmat, p. 040 9527 815

Kaivoskoordinaattori Anna Pulkka: Luonnonsuojeluliiton kaivoskampanja ja kaivostyötä koskeva viestintä, yhteistyö piirien ja yhdistysten sekä kaivosliikkeiden kanssa, p. 044 4934 508

Lisätietoja

Erikoisasiantuntija Jari Natunen

Jaa sosiaalisessa mediassa