Uusi raportti: Valtion mailta löytyi suojelematonta arvometsää Hausjärveltä Ylläkselle – osa akuutin hakkuu-uhan alla

“Uusi raporttimme osoittaa jälleen, että valtion mailla on suojelemattomia, luontoarvoiltaan merkittäviä metsiä. Yksinkertaisin ja nopeimmin vaikuttava toimenpide metsien luontokadon hidastamiseksi olisi juuri näiden kaltaisten valtion luonnonmetsien suojelu”, sanoo Luonnonmetsä-työryhmän koordinaattori Ari Aalto.

Nyt julkaistut esimerkkikohteet ovat lisäys vuonna 2020 julkaistuun 55 suojelemattoman luonnonmetsän listaan. Kokonaisuudessaan valtion mailla on Luonnonmetsä-työryhmän arvion mukaan jäljellä noin 135 000 hehtaaria suojelematonta luonnonmetsää. Arvio tarkentuu vielä myöhemmin tänä vuonna, kun kartoitustyö saadaan päätökseen. Lapin eteläpuolisessa Suomessa tämä tarkoittaa noin 5 prosenttia kaikista valtion talouskäytössä olevista metsistä. METSO-alueella osuus on vielä pienempi.

“Suomen hallitus on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen. Nyt löydetyt luonnonmetsät ovat vain pieni osa Metsähallituksen hallinnoimia metsämaita, eikä niiden suojelu olisi taloudellisesti huomattava päätös. Mutta metsäluontomme monimuotoisuuden kannalta päätös olisi todella merkittävä”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Luonnonmetsä-työryhmä kartoittaa valtion talouskäytössä olevia metsiä vapaaehtoisvoimin, sillä viranomaisilla ei ole maastotyöhön resursseja, vaikka valtionmaiden lisäsuojelupotentiaalin arvioiminen on kirjattu myös Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteisiin.

Luonnonmetsä-työryhmän työ perustuu maastokartoituksiin, joita on tähän mennessä tehty noin 6300 tuntia. Löydetyt metsäkohteet edustavat Suomen suojelemattomien vanhojen metsien parhaimmistoa ja ovat luontoarvoiltaan vastaavia kuin monet suojelualueet. Metsien kytkeytyneisyys olemassa oleviin suojelualueisiin on usein erinomainen, mikä nostaa niiden suojeluarvoa entisestään.

Vaikka lajistoa on selvitetty vain muun kartoitustyön ohessa, on tähän mennessä kartoitetuilta kohteilta dokumentoitu yli 23 000 havaintoa uhanalaisista, silmälläpidettävistä ja muista huomionarvoisista metsälajeista. Lähes kaikki näistä lajeista ovat sellaisia, etteivät ne kykene elämään tavanomaisissa suomalaisissa talousmetsissä.

“Näistä metsistä on löydetty sellaista lajistoa, joka on metsätalouden vuoksi uhanalaistunut ja suurimmasta osasta Suomea kadonnut. Jos nämä metsät hakataan, luontokato kiihtyy. On kyse kokonaisista ekosysteemeistä ja niiden säilyttämisestä, eikä siinä auta esimerkiksi vain yhden lajiesiintymän rajaaminen pois hakkuista niinkuin Metsähallitus on tähän mennessä usein toiminut”, sanoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.

Tieto arvokkaista metsäkohteista välitetään jälleen päättäjien ja Metsähallituksen käyttöön. Metsähallitus otti edellisen, vuonna 2020 julkaistun raportin vastaan väittämällä, että arvokkaat metsäkohteet on jo valtion mailla suojeltu – näin siitä huolimatta, ettei valtion metsiä ole koskaan aiemmin näin laajasti kartoitettu. Metsähallitus on sittemmin suorittanut hakkuita muutamissa raportissa esitellyistä arvometsissä, eikä yhtäkään luonnonmetsää ole siirretty pysyvän suojelun piiriin.

“Valtion metsiä hoitava Metsähallitus on osoittanut useaan otteeseen, että se tarvitsee lisää poliittista ohjausta – muuten arvokkaat metsät hakataan. Tänäkin vuonna Metsähallitus on hakannut arvokkaissa metsäkohteissa luontoarvoista piittaamatta: esimerkiksi Parkanon Häädetkeitaalla ja Kuhmon Sutisenjärvellä”, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen.

Luonnonmetsä-työryhmä määrittelee arvokkaaksi luonnonmetsäksi Etelä-Suomessa sellaiset metsät, jotka täyttävät Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn korkeimmat eli I- ja II-luokan kriteerit. Kriteerit on laadittu laajapohjaisessa työryhmässä, jossa on ollut mukana myös Metsähallitus. Metsähallitus on myöntänyt, että vaikka suojeluun ostetaan yksityisiltä metsänomistajilta metsiä juurikin METSO-kriteereihin perustuen, omilla maillaan valtio hakkaa samat kriteerit täyttäviä metsiä.

“Nyt löydettyjen luonnonmetsien suojelu on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyvin perusteltua, sillä vastaavia hankitaan jatkuvasti yksityisiltä suojeluun täydellä puuston hinnalla. On järjetöntä, että valtio samaan aikaan hakkaa jo omistamiaan, samantasoisia tai parempia metsiä, jotka usein vieläpä rajautuvat nykyisiin suojelualueisiin”, Luonnonmetsä-työryhmän koordinaattori Ari Aalto sanoo.

Uuden raportin 55 esimerkkikohteesta 34 sijaitsee METSO-alueella ja 21 Lapissa, Kainuussa tai Koillismaalla. Maakunnittain kohteet jakautuvat 12 eri maakuntaan: 10 Pohjois-Pohjanmaalta, 9 Kainuusta, 7 Pohjois-Karjalasta, 6 Pirkanmaalta, 6 Etelä-Savosta, 5 Keski-Suomesta, 5 Lapista, 4 Pohjois-Savosta sekä yksi kohde Kanta-Hämeestä, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta kultakin.

Ympäristöjärjestöt vaativat, että luonnonmetsien suojelu valtion metsissä turvataan valtioneuvoston periaatepäätöksellä, ja samalla käynnistetään valmistelu yksityismetsien suojelurahoituksen nostamiseksi. Valtion luonnonmetsät tulee asettaa välittömään hakkuukieltoon ennen lopullisen suojelupäätöksen valmistumista.

 

Lataa raportti pdf:nä

Kuvat kohteista

Lisätiedot ja kartat kaikista uusista kohteista

 

Yhteystiedot ja haastattelupyynnöt:
Ari Aalto, koordinaattori, Luonnonmetsä-työryhmä, puhelin 045 132 0828
Matti Liimatainen, metsäasiantuntija, Greenpeace, puhelin 0400 346 329
Mai Suominen, johtava metsäasiantuntija, WWF Suomi, puhelin 050 3224 363
Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puhelin 050 532 3219

Lisätietoja