Suomen luon­non­suo­je­lu­liit­to vaatii: rahkasammalen korjuuta ei saa tehdä ennen kuin lainsäädäntö on ajan tasalla

Ympäristöministeriö asetti alkuvuonna 2021 Rahkasammalen korjuun ympäristövaikutukset -yhteistyöryhmän selvittämään rahkasammalen vaikutuksia sekä olemassa olevia ja mahdollisia uusia ohjauskeinoja. Työryhmään on osallistunut tutkijoita, toiminnanharjoittajia ja sidosryhmiä.

“Työryhmän loppuraportista selviää, että rahkasammal ei uusiudu juuri lainkaan nykyisillä korjuualueilla. Tästä huolimatta yritykset kuten Neova (entinen Vapo) ja Ecomoss (osana Biolania) mainostavat rahkasammalta nopeasti uusiutuvana materiaalina eläinten kuivikkeisiin ja kasvualustoihin. Tällä hetkellä emme voi puhua sammalen kestävästä korjuusta”, sanoo työryhmään osallistunut Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Työryhmä on myös seurannut korjuualueiden sijoittumista soille. Toistaiseksi toiminta vaatii ainoastaan maanomistajan luvan. Minkäänlaista ympäristölupaa sen sijaan ei tarvita. Toiminnassa onkin tapahtunut karkeita virhearvioita ja sammalta on korjattu jopa soiden luonnontilaisilta osilta.

Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä vaatii, että rahkasammalen kaupallista korjuuta ei tehtäisi niin kauan kuin ei ole riittävästi tietoa korjuun vaikutuksista tai sammalen uusiutumisesta.

“Sitten, kun toiminnan ympäristövaikutuksista on riittävästi tietoa, lainsäädäntö pitää päivittää ja toiminnasta tehdä luvanvaraista. Korjuun lisääntyessä tämä on ainoa keino varmistaa, että tuotanto on kestävällä pohjalla.”

Sammalen korjuun päästövaikutuksia ei juurikaan vielä tunneta. Korjuu aiheuttaa vahinkoja luonnolle erityisesti silloin, kun sammalta kerätään soilta, joilla on luonnonarvoja.

 

Lue lisää:

Työryhmän loppuraportti

Lisätietoja:

Harri Hölttä, puheenjohtaja, harri.holtta(a)sll.fi, p. 040 722 9224

Paloma Hannonen, suojeluaiantuntija (metsät), p. 050 5323 219, paloma.hannonen(a)sll.fi

Tapani Veistola, va. toiminnajohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

 

Lisätietoja