Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kommentteja luon­non­suo­je­lu­lain pykäliin

Luonnonsuojelulaki on työryhmässä loppusuoralla. Luonnonsuojeluliitto vastustaa heikennyksiä ja esittää parannuksia.

Vedagrundet
Hangon Vedagrundetilla on maassamme harvinaisia hiekkaisia luontotyyppejä. Ulla Pulkki/SLL

11.11.2021

Ympäristöministeriölle

Viitaten LSL1-kokoukseen 10.11.2021

Kommentteja luonnonsuojelulain pykäliin

Tässä vielä viimeisiä kommenttejamme loppukehittelyynne.

1 §:ään kannattaisi lisätä vielä

Määritelmät

Biologinen monimuotoisuus: lisäys on hyvä, mutta kannattaa lisätä geodiversiteetti ja luontotyypit

8 § Selvilläolo

Vastustamme jyrkästi poisjättämistä. On erikoista että selvilläolovelvollisuus on YSOn ympäristölainsäädännön puolella mutta ei LYMOn luonnonsuojelulainsäädännön puolella, vaikka luonnon asiat on helpompi silmin nähdä kuin esim. YSLn päästöt jne.

7 luku – luontotyyppiluku

Luontotyyppisuojelu on kaiken A ja O, koska se on usein lajienkin perusta

– luontotyyppisuojelu on ollut vanhan LSL:n isoin heikkous ja uhanalaisten luontotyyppien parempi huomioon ottaminen oli luonnosvaiheen lain suurin edistysaskel

– mutta nyt pykälästä on tulossa vesittynyt ja julistuksenomainen

– pääongelma on, että vastinkappaletta uhanalaisten luontotyyppien käytännön ”huomioon ottamiselle” useissa muissa laeissa ei todellisuudessa ole. (Ja selvää on, että kaikkiin muiden ministeriöiden lakehin ei tule pitkään aikaa – jos koskaan – luontokatoa estäviä elemenenttejä.) Siksi luonnonsuojelulaista olisi tärkeää lähettää selvä viesti muihin lakeihin ja prosesseihin uhanalaisten luontotyyppien huomioon ottamisen vaatimuksella.

– joissakin tapauksessa kaikki kohteet ovat tärkeitä vaikka ne olisivat heikentyneitäkin (ennallistamismahdollisuudet)

– rajauspäätöspykälä on pitkälti kuollut kirjain, siksikin 68 § on tärkeä. Näiden luontotyyppien jättäminen rajauspäätösten varaan olisi heitteillejättöä.

Vesilaki vai luonnonsuojelulaki?

– luonnonsuojelulain rajauspäätöspykälä on ollut viime vuoden varsin kuollut kirjain; siksi vesilain automaattisempi suojelu olisi parempi. LSL olisi epävarmempi menettely.

8 Lajisuojeluluku

71 § ”Eliöitä” olisi taksonomisesti parempi kuin eläin- ja kasvilajeja.

Kalojen siirto kalastuslakiin veisi mahdollisuudet ”ottaa huomioon” niiden elinympäristöjä, eikä MMM ole saanut aikaan edes ankeriaan (globaali CR-laji) rauhoitusta koko vuodeksi.

73 § on ongelmallinen ja pesien suojaa pitää parantaa. Esimerkiksi koloon tai risupesään voi pesiä eri lajeja eri vuosina, ja että paraskin pesä voi olla välivuosina tyhjä (esimerkiksi sään, ravintotilanteen, häirinnän tai onnettomuuksien takia). Soveltamisalaan tulee kuulua myös esimerkiksi sääksen tekopesät – linnulle ei ole merkitystä sillä kuka pesän on tehnyt.

74 § Suurten petolintujen lajiluettelo ei ole ajan tasalla. Niiden pesäpuun tulee olla rauhoitettu jo ensimmäisenä käyttövuotenaan – muuten ei tule muitakaan vuosia.

76 § Samat kommentit kuin yllä luontotyyppien ”huomioon ottamisesta”

– Tulee ottaa huomioon myös kansainvälisesti uhanalaiset läpimuuttajat, kuten allihaahka

– Kaavoituksen on tärkeä olla mukana.

77 § ELY-keskuksille pitäisi säätää velvoite tehdä rajauksia (koskee myös luontotyyppejä!).

78 § ELY-keskuksille tulisi asettaa velvoite tehdä rajauksia.

89 § Poikkeuksen pitäisi koskea vain LUOMUSta, väärinkäytösten välttämiseksi.

Lisätietoja

– ympäristöpäällikkö Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

Yhteistyöterveisin

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola
ympäristöpäällikkö

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa